Valtiosihteeri Lindén: Hallitusohjelma antaa selkänojan kehittää liikuntaa

Kuva: Antero Aaltonen

Jarmo Lindén

”Hallitusohjelma antaa paljon selkänojaa kehittää lasten liikuntaa ja hyvinvointia. Tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä”, sanoi valtiosihteeri Jarmo Lindén SLU:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön Järjestöpäivillä Naantalissa 20.9.2011.

Kulttuuri- ja urheiluministerin valtiosihteeri Jarmo Lindén puhui hallitusohjelmasta. ”Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallituksen ohjelman kärkenä on kolme suurta ja toisiinsa nivoutuvaa tavoitetta: 1) köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2) julkisen talouden vakauttaminen ja 3) kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen.”

”Liikuntapolitiikalla ja alan laajalla järjestö- ja vapaaehtoistyöllä on merkitystä näiden kaikkien tavoitteiden saavuttamisessa.”

Lindén tähdensi, että liikunta-, kulttuuri- ja nuorisoalojen on astuttava eturiviin, jotta keskeisissä tavoitteissa onnistutaan, kuten työurien pidentämisessä, terveyserojen kaventamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Kyse on myös toimenpiteiden kustannuksista ja vaikuttavuudesta, kun julkishallinnon taloutta tasapainotetaan.

”Aikainen puuttuminen, ennaltaehkäisy on aina halvempi ja inhimillisesti parempi tapa kuin betonoituneiden ongelmien jälkihoito”, hän muistutti.

Tasapuoliset mahdollisuudet

Lindén korosti, että tarvitaan liikuntatoimintaa, johon kaikki voivat tulla mukaan, joka ei riipu lompakon paksuudesta ja joka tavoittaa ihmiset arjessa ja asuinalueilla, kuten lähiöissä.

Hän viittasi myös kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen kirjoitukseen Kalevassa, jossa ministeri toteaa, että vaikka monien lajien kausimaksut ovat nousseet hurjasti viime vuosina, raha ei saa määrätä. Pitää luoda malleja, joilla huolehditaan kaikille mahdollisuudet harrastaa.

Ministeri korostaa urheilun tärkeyttä myös nuorison kasvattajana, kuten että mikä opettaisikaan tasa-arvoa yhtä hyvin kuin yhdessä urheileminen. Lisäksi maahanmuuttajien kotouttamisessa liikunnan harrastaminen on iso apu.

Lindén sanoo, että ministeri painottaa myös sukupuolten ja alueiden tasa-arvoa todetessaan, että pieniltä paikkakunnilta on ponnistanut lukuisia suomalaisurheilijoita maailman huipulle. Ministeri tähdentää, että myös näillä paikkakunnilla pitää olla olosuhteet kunnossa. Pienissä urheiluseuroissa tehdään hyvää työtä. Esimerkiksi naisten jalkapallossa olemme hyvällä tasolla maailmalla, mutta tukea on jaettava kaikille lajeille, jotka sitä tarvitsevat.

Lähtökohtana elämänkaari

Valtiosihteeri Jarmo Lindén painottaa, että hallituksen liikuntapolitiikan tavoite on elämänkaaren mittaisen liikunnallisen elämäntavan edistämisen sekä liikkujien määrän ja osallisuuden lisääminen.  

”Kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen vaatii monentasoista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä.”

”Hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen otetaan huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja sisällytetään kaikkien hallinnonalojen ja ministeriöiden toimintaan.”

”Jatkossa myös liikunnan edistäminen tulee sitoa entistä vahvemmin osaksi yhteiskunnan eri sektoreiden, kuten liikenne-, työelämä- ja sosiaali- ja terveysalojen kehittämistä.”

Lindén taustoitti, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen. Kuntauudistuksella on tavoitteena luoda palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta ovat yhdellä riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla.

”Tällä on suora liityntä myös liikunnan ja urheilun arkeen ja asemaan kunnallisena peruspalveluna. Hallitusohjelmassa on myös liikuntalain uudistaminen, jonka tavoitteena on koko liikuntajärjestelmän rakennemuutos – tätä on syytä peilata suhteessa kuntauudistukseen.”

Taito- ja taideaineiden opetus

Lindén arvioi, että hallitusohjelma antaa paljon selkänojaa kehittää lasten liikuntaa ja hyvinvointia. ”Liikunnallinen elämäntapa kehittyy lapsuudessa – tai sitten ei. Keväällä julkistetun liikuntakatsauksen mukaan murrosikäisten nuorten vapaa-ajan liikuntaharrastus ja muu fyysisen aktiivisuus vähentyy meillä muita vastaavan elintason ja länsimaisen elintavan omaavia maita enemmän. Tämä trendi tulee saada käännettyä.”

Hän muistutti, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite vahvistaa taito- ja taideaineiden opetusta ja liikuntaa. Parhaillaan on menossa vuosien 2011–2016 opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) valmistelu.

Lindén siteerasi lausuntokierroksella olevaa luonnosta: ”Valtioneuvosto päättää perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen ja oppilaanohjaukseen (tuntijako) keväällä 2012. Uudistuksessa vahvistetaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa, yhteiskunnallista kasvatusta, ympäristökasvatuksen asemaa ja oppiaineiden välistä yhteistyötä sekä monipuolistetaan kieliohjelmia.”

”Uusi opetuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma on tarkoitus hyväksyä valtioneuvostossa joulukuun alkupuolella.”

Liikkuva koulu -hanke

Lindén nosti esiin Liikkuva koulu -hankkeen myönteiset tulokset, joita on jo saatu kouluviihtyvyyden ja koululaisten vireystilan paranemisessa sekä koulukiusaamisen vähentymisessä.

”Toivon, että Liikkuva koulu -hanke jatkuessaan entisestään lisää urheiluseurojen ja koulujen välistä yhteistyötä. Parannettavaa löytyy myös koulujen liikuntatilojen hyödyntämisessä nykyistä tehokkaammin vapaa-ajantoiminnassa.”

Hallitusohjelman mukaisesti koulujen kerhotoimintaa ollaan vakiinnuttamassa tavoitteena antaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä. Suuri osa kerhotoiminnasta kohdistuu nimenomaan liikuntaan.  

Lindén toi esiin, että lasten ja nuorten liikunnan kehittämisen määrärahan avulla tullaan vuosina 2012–2015 lisäämään lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden määrää suositusten mukaiseksi ja edistää yhdenvertaisia, tasa-arvoisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia kaikille lapsille.

Hän pitää tärkeänä myös varhaiskasvatuksen liikuntaa sekä vanhempien ja perheiden tukemista liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädäntö, hallinto ja ohjaus siirtyvät hallitusohjelman mukaisesti opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Valtakunnallinen seuratuki

Lindén nosti esiin seuratuen. ”Valtakunnallisen seuratuki-hankkeen avulla on tuettu päätoimisten seuratoimijoiden palkkaamista sekä aikuisten liikunnan ja lasten ja nuorten liikunnan kehittämistä urheilu- ja liikuntaseuroissa.” 

”Seurat tarvitsevat jatkossakin täyspäiväisiä valmentajia ja valmennuspäälliköitä, vapaaehtoistyötä väheksymättä”, Lindén sanoi.

Kansalaistoimintaan olisi saatava mukaan niitä väestöryhmillä, joiden osallistumisen esteenä ovat sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset tekijät. Liikunta tarjoaa monia myönteisiä mahdollisuuksia syrjinnän ja rasismin torjumiseen. 

Liikuntaeurot budjetissa

Lindén nosti esiin liikuntabudjetin. ”Valtion liikuntabudjetin osalta vuosi 2012 näyttää olosuhteet huomioiden hyvältä. Valtion liikuntaeurot ovat lähes sataprosenttisesti veikkausvoittovaroja. Veikkauksen voittovarat taas ovat tiukkaa budjettikuria linjaavaan menosäännön ulkopuolella. Mutta eivät silti julkisen talouden tarkan euron politiikan tavoittamattomissa.”

”On tärkeää, että hallitusohjelmassa Veikkauksen ja sen edunsaajien tieteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön asema turvataan säilyttämällä nykyinen rahapelimonopolijärjestelmä sekä veikkausvoittovarojen käyttöön liittyvä jakosuhdelaki”, Lindén sanoi.

Valtiovarainministeriö hyväksyi omassa talousarvioehdotuksessaan veikkausvoittovarojen kasvun yhdellä prosentilla.  Toisaalta hallitus on päättänyt korottaa arpajaisveroa kahdella prosenttiyksiköllä, mikä vähentää opetus- ja kulttuuriministeriölle tilitettävää, veikkauksen edunsaajien hyväksi käytettävää tuottoa noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. 

”Tämä yhtälö tarkoittaa, että veikkauksen vararahastoa on rokotettava, jotta veikkausvoittovaroja voidaan tulouttaa ensi vuonna tuo prosentti enemmän”, Lindén muistutti.

”Liikuntaväen on hyvä huomata, että veikkauksen muihin edunsaajiin kohdistuu huomattavia budjettisäästöjä. Tieteen rahoitusta leikataan, kulttuuripuolella tullaan säätiöittämään Valtion taidemuseo, joka vie noin 20 miljoonaa euroa kulttuurin ja taiteen muilta edunsaajilta.”

”Myös kulttuuripuolen valtionosuuksia teattereille, orkestereille ja museoille on päätetty leikata. Lisäksi nuorisotoimen budjettirahoitusta siirretään kuusi miljoonaa euroa veikkausvoittovaroista maksettavaksi, josta ensi vuonna toteutuu jo puolet. Nuorten työllisyys on kuitenkin hallituksen erityinen painopiste ja ministeri Arhinmäelle erityisen tärkeä asia. Niinpä nuorisorahoihin tulee ensi vuonna myös huomattava lisäys.”

Budjettiriihessä hallitus sopi ministeri Arhinmäen ehdotuksesta kirjauksen, että veikkausvoittovaroja on tarkoitus käyttää vuosina 2012–2015 Olympiastadionin peruskorjaukseen valtioneuvoston periaatepäätöksessä tarkemmin päätettävällä tavalla.

”Julkisuudessa onkin esitetty jo kaikenlaisia summia. Kun olen itse ollut viimeksi asuntorakentamisen valtiontuen kanssa tekemisessä, on hyvä muistaa, että kaikilla julkisen tuen hintalapuilla on taipumus valua hintaodotuksiin. Hallitusohjelmassa on  stadionin peruskorjaus, mutta julkisuudessa puhutaan myös hyvin suureellisesta stadionin lisärakentamisesta. Näitä suunnitelmia on syytä syksyn mittaan tarkkaan arvioida ja miettiä järkevä etenemisaikataulu ja ennen kaikkea varmistaa rahoituksen kokonaisuus periaatepäätöstä varten”, Lindén totesi.

Visio2020 kantaa

Lindén sanoi, että hallituksen koulutuspolitiikassa tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Suomalaisen liikunnan ja urheilun Visio2020:n tavoitteena taas on, että olemme maailman liikkuvin urheilukansa vuonna 2020. ”Minusta tuntuu, että tällä liikuntaväen tavoitteella on paljon yhteyttä tuohon ensin mainittuun tavoitteeseen, kuten myös lukuisiin muihin yleispolitiikan tavoitteisiin vähentää eriarvoisuutta, lisätä työhön osallistumista, pidentää työuria ja hyvinvointiin kaikissa elinkaaren vaiheissa”, hän pohti. 

Jarmo Lindén oli Järjestöpäiviin mennessä ollut 90 päivää kulttuuri- ja urheiluministerin valtiosihteerinä. Vuosina 1995–2001 hän toimi Claes Anderssonin ja Suvi-Anne Siimeksen erityisavustajana ensin opetusministeriössä ja sitten Suvi-Annen kanssa pari vuotta valtiovarainministeriössä. Kymmenisen vuotta (2001–2011) hän toimi johtajana Asumisen rahoitus-  ja kehittämiskeskuksessa ARAssa.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Ministeri Arhinmäellä on kolme erityisavustajaa. Järjestöpäiville heistä osallistui Jussi Saramo, joka seuraa erityisesti liikuntaan ja urheiluun liittyviä kysymyksiä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen haastattelu oli LUMissa 9/11 ja Järjestöpäiville ilmestyneessä LUMin painetussa erikoisnumerossa. 

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 11/11, SLU.fi.