Suomalaisten aikuisten päivittäiset askelmäärät huolestuttavan vähäiset

Päivittäin otettujen askelten määrä kertoo ihmisten yleisestä fyysisestä aktiivisuudesta. Suomalaisista työikäisistä miehistä neljännes ja naisista kuudesosa voidaan luokitella päivittäisen askelmääränsä perusteella erittäin vähän liikkuviksi. Heidän päivittäinen askelmääränsä jää alle 5 000 askeleen, mikä ei ole terveyden kannalta riittävä määrä.

Tulokset selviävät ensimmäisestä pohjoismaissa tehdystä väestöpohjaisesta askelmittaritutkimuksesta, jonka tulokset julkaistiin syyskuussa Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä. Tutkimus on osa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimuksen 27-vuotisseurantaa. Tutkimus on toteutettu LIKES-tutkimuskeskuksen sekä Turun ja Jyväskylän yliopistojen yhteistyönä.

Askelmittareita käytetään yleisesti liikunnan seurannassa, mutta tähän asti meiltä on puuttunut tieto suomalaisten aikuisten askelmääristä. Tutkimukseen osallistui 1 853 työikäistä 30–45-vuotiasta miestä ja naista. Tutkimuksessa selvitettiin arkipäivien ja viikonlopun askelmäärät sekä eroteltiin aerobiset askeleet. Aerobisilla askeleilla tarkoitetaan vähintään 10 minuutin yhtäjaksoista reipasta askellusta. Yksittäisillä askeleilla ei saavuteta yhtä suurta terveyshyötyä kuin sillä, että liikutaan vähintään 10 minuutin jaksoissa kerrallaan.
 

Naiset aktiivisempia kuin miehet

Naiset ottavat päivittäin enemmän askeleita kuin miehet. Naisilla kertyi päivittäin 7 824 ja miehillä 7 089 askelta. Aerobisia askeleita kertyi naisilla 2 318 ja miehillä 1 402 päivittäin. Huomattava osa tutkimuksen osallistujista oli askelmäärällä mitattuna melko passiivisia. Kansainvälisesti aikuisväestölle suositellun 10 000 askelta päivässä täytti vain 20 prosenttia suomalaisista naisista ja 15 prosenttia miehistä.
 
Suomalaisille kertyy arkipäivisin enemmän askeleita kuin viikonlopun päivinä, mutta viikonloppuisin ja erityisesti sunnuntaisin kertyy enemmän reippaita aerobisia askeleita.
 
Tutkimuksen mukaan suomalaisten kokonaisaskelmäärät jäävät alhaisemmiksi kuin samanikäisten keskieurooppalaisten. Sen sijaan suomalaiset pärjäsivät paremmin yhdysvaltalaisiin verrattuna. Erot keskieurooppalaisiin saattavat selittyä liikuntakulttuurien erolla ja mittausajankohdalla.
 
Alkuperäinen artikkeli: Hirvensalo, M., Telama, R., Schmidt, M.D., Tammelin, T., Yang, X., Magnussen, C.G., Viikari, J. & Raitakari O. 2011. Daily steps among Finnish adults: Variation by age, gender, and socioeconomic position.  Scandinavian Journal of Public Health 39 (7). Artikkeli on mahdollista lukea pdf-muodossa SAGEn sivuilta.


SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 13/11, SLU.fi.
 


« Takaisin