Järjestöt 2000-luvulla: asialiikkeistä palvelujen tuottajiksi?
 Filip Wijkström puhui Kolmannella Lähteellä konferenssissa Turussa. |
2000-luvulla kansalaisjärjestöjen tila toimia laajenee yhteiskunnassamme. Tähän tilaan nousevat uudenlaiset kansalaisyhteiskunnan toimijat, hyväntekeväisyysjärjestöt ja palvelujärjestöt. Mukanaan ne tuovat uusia ajatusmalleja ja inspiraationlähteitä ja muuttavat käyttämäämme kieltä. Näitä kansalaisyhteiskunnan muuttuvan maaston juonteita tarkasteli professori Filip Wijkström Kolmannella lähteellä -konferenssissa Turussa.
Maailma muuttuu ja järjestökenttä sen mukana. Aiemmin marginaalissa ollut on nyt liikkumassa kohti kansalaisyhteiskunnan keskusta. Rinnan vanhojen hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa nousevat uudet palvelujärjestöt. Kansalaisjärjestöt ovat siirtyneet äänitorvista palvelujen tuottajiksi. Palveluntuottajajärjestöt tuottavat hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja ja perustavat esimerkiksi kouluja tai päiväkoteja. Valtaosa niistä on täysin riippuvaisia julkisen hallinnon kanssa tehtävistä palvelusopimuksista.
”Ulkoisten muutosvoimien lisäksi myös järjestöjen sisällä tapahtuu. Toimintaa hoitavat enenevässä määrin joko palkalliset työntekijät tai vapaaehtoiset, jotka eivät ole järjestön jäseniä. Tämän seurauksena järjestöjen etäisyys niiden omiin jäseniin kasvaa”, johtaja Filip Wijkström sanoi puheenvuorossaan.
Esimerkiksi urheiluseuroissa päätoimisten työntekijöiden määrä on lisääntynyt ja tulee lisääntymään edelleen. Samalla vapaaehtoisten sitoutuminen toimintaan on muuttunut projektiluontoiseksi. Ihmisiä on vaikea saada sitoutumaan seuran toiminnan pyörittämiseen pitkäjänteisesti. Tämä muutos on järjestöille haaste mutta myös mahdollisuus.
Kansalaisjärjestöjen uusi kieli
Myös järjestöjen ajattelutapa on muutoksessa, ja tämä näkyy mm. käytetyssä kielessä ja termeissä. 1900-luvun yhdistystoimijat omaksuivat paljolti hyvinvointivaltion kielen. Nyt julkisen hallinnon ääni on vaimentumassa järjestöissä, ja tilalle on tullut yritysmaailman kieli, usein myös sen toimintamallit ja -logiikka. Järjestöjen valtavirtaan on imeytynyt vaikutteita niin ikään hyväntekeväisyysperinteestä.
”Meidän tulee osata molemmat kielet ymmärtääksemme paremmin niiden vaikutuksen kansalaisjärjestöjen toimintaan, niiden hallintoon ja periaatteisiin sekä niille avautuviin uusiin tiloihin ja asemiin yhteiskunnassamme”, painotti Wijkström.
Muutosta omilla ehdoilla
Yleisesti ottaen kolmannen sektorin fokus on siirtymässä yhä enemmän asian edistämisestä palvelujen tuottamiseen. Tähän tulee tarvetta ja kannusteita etenkin julkiselta sektorilta. Valtio ja kunnat ovat pulassa yhä kasvavien ja eriytyvien palvelutarpeiden kanssa. Ne tarvitsevat järjestöjen apua. Niinpä järjestöillä on niiden suhteen myös enemmän valtaa.
”Järjestöille on tarvetta paitsi palvelujen tuottajana myös innovoijina ja uusien mallien ja ratkaisujen kehittelijöinä. Tulevaisuudessa valtion ja kuntien tulee osoittaa kuuntelevansa kansalaisia ja vastaavansa heidän tarpeisiinsa entistä paremmin. Järjestöjen omaa jäsenistöään koskevalle tietopääomalle tulee olemaan kysyntää”, Wijkström sanoo.
Julkinen sektori vaikuttaa järjestöihin mm. rahoituksella. Wijkström ennustaa, että vanhat tuet perustoiminnalle heikentyvät ja uudet rahoitustavat ja erilaiset kohdistetut projektirahoitukset lisääntyvät. Muutoksen keskellä järjestöjen tulisi kuitenkin huolehtia siitä, ettei niitä huomaamatta ”kidnapata” tai valjasteta toimijoiksi kunnan tai valtion jatkeena. Järjestö voi halutessaan lähteä mukaan palvelujen tuottamiseen ja yritystoimintaan, kunhan päätös on tehty tietoisesti ja harkiten.
”Palvelujen tuottaminen ei ole järjestöille välttämättä mikään huono asia. Siihen sisältyy monia mahdollisuuksia, jotka hyödyttävät järjestöä, sen kumppaneita sekä palvelun loppukäyttäjiä”, Wijkström muistuttaa.
Teksti: Soile Koskela ja Nelli Koivisto, kuvat: Mikael Soininen.
Filip Wijkströmin toimii johtajana Tukholman kauppakorkeakoulun taloudellisessa tutkimuslaitoksessa. Hän on erikoistunut kolmannen sektorin ja vapaaehtoistoiminnan talouden ja taloushallinnon sekä organisoitumisen tutkimukseen. Hän puhui järjestöjen haasteista 2000-luvulla Kolmannella Lähteellä -konferenssissa 8.10.2010 Turussa. Kirjoituksessa on hyödynnetty myös Wijkströmin artikkelia ”Civil Society Dynamics in the 21st Century” Kolmannella lähteellä -kirjassa.
Konferenssissa julkaistiin Kolmannella Lähteellä -kirja kulttuurin, liikunnan ja nuorisoalojen hyvinvointipalveluista. Kirjasta löytyy myös Wijkströmin ajatuksia kolmannen sektorin tulevaisuudesta. Tutustu kirjaan täällä.
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 14/10, SLU.fi.
