Meidän Mepit: Satu Hassi
 Satu Hassi |
”Ilman rauhaa ei ole kestävää kehitystä ja urheilu onkin erinomainen tapa ilmaista ja purkaa kansallistunteita rauhanomaisella tavalla. Samaan aikaan isot urheilutapahtumat on mahdollista toteuttaa ympäristöä mahdollisimman hyvin huomioon ottaen”, sanoo eurokansanedustaja Satu Hassi.
”Liikunta on yksi selkeimpiä tapoja, joilla ihminen voi pitää terveyttään yllä ja urheiluasiat puhuttavat esimerkiksi EU:n valiokuntatyössä, mutta lainsäädäntökysymyksinä niitä ei ole käsitelty”, sanoo eurokansanedustaja Satu Hassi. Hän kertoo olevansa aika varma, että liikennevaliokunnassa ainakin vihreät ovat pitäneet esillä pyöräilyn ja kävelyn terveyshyötyjä.
”Kun kaupunki- ja liikennesuunnittelulla mahdollistetaan pyöräily ja kävely ja samalla suositaan niitä, suositaan myös kansaterveyttä.”
Satu Hassi on jäsenenä kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa ja se käsittelee pääosin ruoan turvallisuuteen liittyviä asioita ja kemikaalilainsäädäntöä. Liikuntaa liippaavaa valmistelutyötä siellä ei suoranaisesti ole ollut esillä.
Hassin omat Internet-sivut ovat aikamoinen tietoaitta. Niiden parissa kuluu mukavasti toinenkin tovi ja kiinnostavia ovat vakavamman pohdinnan ohessa hänen reseptinsä – maanläheiset ruoanvalmistusohjeet - joista käy ilmi ainakin, että niiden tekijä pitää piparjuuren mausta. Nam!
Nykyään Satu Hassi on ainakin Euroopan, ellei maailmankansalainen, joka sopivan kepeästi kulkee Helsingin, Tampereen, Brysselin ja Strasbourgin väliä. Matkaan hän lähti Helsingistä, joskin vain syntymäpaikan perusteella, sillä perheen matka kulki pian Rauman ja Jämsän kautta Tampereelle.
Mukavaa puuhastelua maataloissa
”Vuosi viisivuotiaana Jämsässä oli näin jälkikäteen muisteltuna hauskin. Äitini oli kyläkoulun opettajana ja kun hän teki työtään, sain minä yhdessä puolitoista vuotta nuoremman veljeni kanssa viettää aikaa milloin Tennilän ja milloin Turkkilan talossa, joissa saimme osallistua moniin maatilan askareisiin. Perunnannosto- ja istutus, kananmunien etsiminen ja vastaavat maatalon puuhat tulivat tutuiksi, joskaan sian teurastukseen meitä ei silloin huolittu”, kertoo Satu Hassi ajasta, joka vääjäämättä on jättänyt muistijäljen.
Myöhempinä vuosina osoite on perhe-, opiskelu- ja työsyistä vaihdellut Tampereen ja Helsingin välillä. Nyt koti on Tampereella, jonka keskustan kehittämissuunnitelmat saavat Satu Hassin mietteliääksi.
”En ole erityisen ihastunut ajatukseen, että Tampereelle tulisi valtavia pilvenpiirtäjiä. Itse radan päälle rakentamista en vastusta mutta se, että aika ajoin pääsee niskan päälle porukka, jonka mielestä kaupungin kehittäminen on sama asia kuin pilvenpiirtäjät, ei innosta lainkaan.”
Satu Hassi on varajäsen EU:n suhteista Kiinan kansantasavaltaan vastaavassa valtuuskunnassa. Muistissa on hyvin, että Peking isännöi vuonna 2008 kesäolympiakisoja, joiden yhteydessä varsinkin ihmisoikeudet nousivat aika tavalla pinnalle. Kiinalaiset satsasivat kisoihin valtavasti ja koko hanke oli hyvin kunnianhimoinen. Kisat olivat varsinkin sisäpoliittisesti Kiinan johdolle tärkeät.
Olympiaisäntä Kiina avainpeluri ilmastopolitiikassa
”Seuraan Kiinaan liittyen erityisesti ihmisoikeuksiin ja ilmastopolitiikkaan liittyvää keskustelua. Kiinalaisten päätökset ovat avainasemassa ilmastomuutoksen hillinnässä.”
Satu Hassin mielestä on hyvä jos epäkohtiin puututaan usealla elämänalueella ja tämä koskee tietenkin myös urheilua, ”joskin pitää tapauskohtaisesti pohtia, mikä on fiksuin menettelytapa”.
Urheilu on iso kansanliike, joka voi omilla toimillaan vaikuttaa paljon kestävään kehitykseen, koska eräs sen perusperiaatteista on rauha.
”Urheilu on tärkeä rauhanliike, jonka sisällä kilpailutapahtumissa tunteet saavatkin käydä kuumina. Se on silti hyvä tapa ilmaista ja purkaa kansallistunteita rauhanomaisesti. Samaan aikaan isot urheilutapahtumat on mahdollista toteuttaa ympäristöä mahdollisimman paljon kunnioittaen.”
Eniten Satu Hassia kiinnostaa kuitenkin, miten ihmisten elämään saadaan enemmän arkiliikuntaa. Hän sanoo, että kaikki ne kaupunki- ja liikennesuunnitteluratkaisut, joilla suositaan pyöräilyä ja kävelyä edistävät ihmisten pysymistä terveenä.
”Ne edistävät samalla miellyttävää ja lapsille turvallista elinympäristöä sekä hengitysilman puhtautta.”
Miksi lyhyet matkat kuljetaan autolla
Saksalainen liikenne-ekspertti on laskenut, että jos puolet alle viiden kilometrin automatkoista korvattaisiin maassa pyöräillen, kävellen tai julkisia kulkuneuvoja käyttäen, niin Saksan hiilidioksidipäästöt alenisivat neljä prosenttia.
”Tilanne lienee samankaltainen valtaosassa Euroopan maita. Myös Suomessa pääosa automatkoista olisi sopivia vaikkapa pyörämatkoiksi, jos näin kaupunkisuunnittelussa selkeästi haluttaisiin, ja pyöräily tai jalankulku olisi mukavaa ja turvallista.”
Mielenkiintoista on, että pienin vaihtelu kesä- ja talvipyöräilyn välillä on Oulussa. Vuodenaika ei siis ole valinnan ratkaiseva tekijä, vaan pyöräilyä suosiva infrastruktuuri.
”Tietääkseni 1970-luvulla Amsterdamissa huomattiin, että pyöräilyn osuus kaupunkiliikkumisessa alkoi laskea ja siellä tehtiin poliittinen päätös ryhtyä toimiin pyöräilyn osuuden lisäämiseksi. Kaupungissa tehtiin monia pyöräilyä suosivia ratkaisuja ja tavoite toteutui.”
EU:ssa asioita pyritään edistämään erilaisten teemavuosien ja ohjelmien avulla ja ainakin jonkin asteisesti ne ovat lisänneet huomiota, mutta vaihtelua eri ohjelmien välillä on varmaankin ollut paljon.
Esteettömyys lisää ikääntyneiden liikettä
Ikääntyneen väestön osuus tulee EU-alueella jatkossakin kasvamaan ja yhä suuremmaksi nousee kysymys miten taataan, että vanhusten elämä on elämisen arvoista, unohtamatta taloudellista näkökulmaa; paljonko yhteiskunnalle tulee liikkumattomuudesta johtuvia sairauskuluja. Vanhusten pitäminen liikkeellä ei siis ole vähäpätöinen kysymys. On hyvä muistaa, että yksi kuntopyörä maksaa tuskin laitosvuorokauden verran.
”Uskoisin, että kaikkinainen esteettömyys edistää ikääntyneiden ihmisten liikkumista. Kaikki paikat, joihin pääsee pyörätuolilla, pääsee myös rollaattorilla, eikä esimerkiksi teiden hiekoittaminen ole mikään pikku juttu.”
Tärkeää olisi myös pitää palveluita kävelyetäisyyden päässä. Tämä toteutuu Suomessa yhä huonommin marketisoitumisen vuoksi. Jatkossa saatetaan joutua turvautumaan jopa yhteiskunnan tuottamaan kuljetuspalveluun, jotta päivittäiset perustarpeet, kuten ruokahuolto, saadaan turvattua.
”Toimiva lähiympäristö palvelee parhaiten myös vanhusten arkiliikunnan tarpeita ja liikuntakyvyn ylläpitoa.”
Liikettä arjessa
Jo ihan omien kokemusten vuoksi suosittelee Satu Hassi jumppaa tai vaikka tasapainolaudan käyttöä ”kaikille yli 40-vuotiaille”. Kaatumisia kannattaa välttää kaikin keinoin.
”Suomessakin tarvittaisiin lisää myös muita kuin teknisiä innovaatioita. Mitkä ovat ne toimintamuodot ja harjoitukset, joilla ikääntyvät ihmiset saadaan pitämään liikuntakykyä yllä ja edistävät hyvinvointia”, kysyy hän ja katsoo alan ammattilaisten suuntaan.
Arkiliikunta on Satu Hassin tapa pysyä kunnossa. Matkat parlamenttiin sujuvat Brysselissä kävellen, mutta aamuun kuuluu yleensä myös joogahetki. Strasbourgissa polkupyörä on hyvä kaveri, joka kuljettaa parlamentin ja hotellin välin, eikä pyörä ole varastossa Tampereellakaan.
”Viimeisen kolmen vuoden aikana myös kaikenlainen remonttiin liittyvä fyysinen työ on pitänyt aktiivisena. Sitä on riittänyt ja esimerkiksi kirjalaatikoita on saanut raahata kiitettävän paljon.”
Viisaus kulkee siis hyvin lihasvoimalla.
Teksti: LUM
Satu Hassi
s. 3.6.1951 Helsinki
Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmä
Euroopan parlamentin jäsen 2004
Jäsen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa; varapuheenjohtaja 2004 - 2009
Jäsen suhteista Intiaan vastaavassa valtuuskunnassa
Varajäsen teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa
Varajäsen suhteista Kiinan kansantasavaltaan vastaavassa valtuuskunnassa
Kansanedustaja 1991 - 2004; ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja 2003-2004
Vihreän liiton puheenjohtaja 1997 - 2001
Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri 1999 - 2002
Sähkötekniikan diplomi-insinööri Helsingin teknillisestä korkeakoulusta, 1979
Tekniikan lisensiaatti Tampereen teknillisestä korkeakoulusta, 1985
Opettaja Tampereen teknillisessä korkeakoulussa 1981 - 1985
Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen 1985 - 2000
Rauhankasvatusinstituutin puheenjohtaja 1995 - 1997
Worldwatch-instituutin johtokunnan jäsen 2003 –
Julkaisuja: Magdaleena ei häpeä enää, runoja (1984); Naaraskierre, romaani (1986); Naiset ja tekniikka, julkaisu (1986); Käärme ja tiedon puu, naisnäkökulmia tekniikkaan (1987); Seinä, jota ei le, tottelemattomuusharjoituksia, pamfletti (1988); Lilith ja kuningas Adamin uudet vaatteet, tv-näytelmä (1990); Lukion fysiikka, 8 osaa (1994-2001) yhdessä Jukka Hatakan, Heimo Saarikon ja Jukka Valjakan kanssa; Tukka hattuhyllyllä; ympäristöministerin päiväkirja (2002).
Kuva: satuhassi.fi
LUMin haastattelusarjassa esitellään ”Meidän Meppien" mietteitä. Suomen edustajia Euroopan parlamentissa ovat Sari Essayah, Carl Haglund, Satu Hassi, Heidi Hautala, Ville Itälä, Liisa Jaakonsaari, Anneli Jäätteenmäki, Eija-Riitta Korhola, Riikka Manner, Sirpa Pietikäinen, Mitro Repo, Timo Soini ja Hannu Takkula.
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 16/10, SLU.fi
