Tuuha kypsyi myöhään mestariksi
 |
Huhtikuussa Euroopan mestaruuden telinevoimistelun hypyssä voittanut Tomi Tuuha on kulkenut poikkeuksellisen polun maailman huipulle. Helsinkiläinen ei suinkaan kuulunut ikäluokkansa lahjakkaimpiin, sillä nuorempana kisasijoitukset huitelivat 20 huonommalla puolella. Mutta pitkäjänteisellä työllä ja kovalla harjoittelulla hän on noussut maailman kärkeen. Tuuha on tänä vuonna valittu jo vuoden helsinkiläisurheilijaksi, Suomen urheilugaalassa hän on ehdolla vuoden läpimurto -kategoriassa ja todennäköisesti hänen nimensä on korkealla myös urheilutoimittajien valitessa vuoden urheilijaa.
Urheilulukio merkittävä kehitysaskel
Palataanpa 21-vuotiaan Euroopan mestarin uran alkuun. Tomi Tuuha aloitti telinevoimistelun 8-vuotiaana, kun hän liittyi Voimisteluseura Helsinkiin. Koko harrastuksen lopettaminen oli lähellä murrosiän kynnyksellä 13–14-vuotiaana. Oma tuttu harjoitusryhmä oli hajoamassa, jäljellä oli enää muutama voimistelija, eivätkä siihen mennessä saavutetut kisatuloksetkaan päätä huimanneet.
”Muistaakseni valmentajani Timo Holopaisen ja vanhempieni kanssa keskustelin uran jatkosta ja päätin vielä jatkaa”, kertoo Tuuha käänteen tehneestä päätöksestä.
Toinen merkittävä taitekohta uralla oli siirtyminen yläasteelta lukioon. Valmentajan ja vanhempien kehotuksesta hän valitsi Mäkelänrinteen urheilulukion, vaikka oli itse hiukan sitä vastaan. Tutut kaverit kun jatkoivat opiskelua muualla. Urheilu-uran kannalta valinta oli oikea, sillä lukioaikana hän kehittyi aimo harppauksen. Aamuharjoitusten myötä harjoitusmäärät kasvoivat automaattisesti. Lisäksi harjoitusohjelmaan tuli normaalin lajiharjoittelun ohelle punttiharjoittelua ja lihashuollot.
”Harjoitteluun tuli enemmän vaihtelua ja se antoi lisää motivaatiota. Ja toihan sekin uutta, että oli eri valmentaja korvan takana huutamassa ja kannustamassa”, Tuuha muistelee.
Tuuhan valmentaja Holopainen myöntää Valmentaja-lehdessä (3/2010), että hänen suojattinsa menestys on tullut yllätyksenä suhteutettuna siihen kuinka myöhään hän kypsyi huipulle.
Tuuhan ensimmäinen suuri voitto osui kohdalle 18-vuotiaana, kun hän voitti maailmancupin osakilpailun Ostravassa bravuurilajissaan hypyssä. Tämän jälkeen hän on noussut maailmancupissa mitalisijoille vielä viisi kertaa. Tätä taustaa vasten keväällä voitettu Euroopan mestaruus ei ainakaan laji-ihmisille tullut yllätyksenä, sillä marginaalit huipulla ovat kovin pienet.
Tuuhan mukaan hänen tähän mennessä saavuttamansa menestyksen on mahdollistanut seuran tuki, hyvä valmennus sekä tietysti oma sitoutuminen.
”Varsinkin nuorempana olisi tehnyt mieli olla vaan kavereitten kanssa, mutta kummasti sitä aina päätyi salille.”
Turhan paljon perässä harjoitusolosuhteissa…
Telinevoimistelu on ollut historian saatossa suomalaisille menestyslaji olympialaisissa. Kaikkiaan suomalaiset ovat voittaneet telinevoimistelussa 25 mitalia. Mutta vuoden 1972 jälkeen, ei suomalainen telinevoimistelija ole edes selviytynyt olympialaisiin. Tuuhalla on edellytykset olla voimistelija, joka katkaisee tuon putken.
Tämän vuoden MM-kisoissa hän jäi niukasti kahdeksan kilpailijan finaalin ulkopuolelle ollen yhdestoista. Nyt katseet on tähdätty ensi lokakuussa Japanissa järjestettäviin MM-kisoihin, jossa MM-mitalien ohella jaetaan edustuspaikat Lontoon vuoden 2012 olympialaisiin. Suomalaisvoimistelija aikoo olla mukana jakamassa niitä.
Mutta matka on vielä pitkä Japaniin puhumattakaan Lontoosta. Telinevoimistelun taso maailmalla on kova ja monessa suhteessa suomalaiset antavat turhan paljon tasoitusta kilpakumppaneille.
Esimerkiksi Saksassa on alueellisia ja valtakunnallisia valmennuskeskuksia, kun Suomessa vielä haaveillaan ensimmäisestä sellaisesta. Tuuha oli elokuussa käymässä Ranskassa ja seurasi siellä kateellisena paikallisia harjoitusolosuhteita.
”Se oli jotain ihan uskomatonta. Harjoituskeskuksessa oli 20 eri lajia ja pelkästään ammattiurheilijat harjoittelemassa. Kaikki oli ihan priimakunnossa lihashuoltopaikoista lähtien”, hän kuvailee.
Suomessa tilanne on toisenlainen. Maajoukkueurheilijat harjoittelevat nuorten harrastelijoiden seassa. Vielä kun lajin harrastajamäärät ovat kasvaneet, mikä toki on positiivista, niin se on tuonut mukanaan olosuhdeongelman; harjoittelutilat ovat käyneet auttamattomasti liian ahtaiksi.
”Esimerkiksi Liikuntamyllyssä, jossa harjoittelen, on niin paljon eritasoisia urheilijoita samaan aikaan, että siellä syntyy joka ilta vaaratilanteita. Monet eivät tiedä kuka tulee ja mistä suunnasta. Huippu-urheilijoille rakennettavasta omasta harjoitteluhallista on varmaan turha haaveilla, mutta jos olisi mahdollista rakentaa pienempiä harjoittelutiloja, joihin saataisiin permanto ja perusvälineet, joissa harrastelijat ja nuorimmat telinevoimistelijat voisivat harjoitella. Silloin liikuntamyllyssä olisi enemmän tilaa maajoukkueurheilijoille. Tätä kautta tulisi paremmin tulosta ja taas lisää näkyvyyttä lajille”, pyörittelee Tuuha ja lähettää samalla terveiset päättäjien suuntaan.
…ja huippu-urheilijoiden valmennuksessa
Toinen tekijä, missä Suomi antaa paljon tasoitusta, on huippu-urheilijoiden valmennus. Esimerkiksi Tuuhan valmentaja Holopainen itse on päätyöltään yrittäjä. Sen lisäksi hän valmentaa useita eri voimistelijoita ja ryhmiä, joten yhteen asiaan keskittyminen on mahdotonta.
”Harrastajia on tarpeeksi, mutta huipulle vieminen on ongelma. Meillä on Suomessa valmennusosaamista ja huippuvalmentajia, mutta huippu-urheiluvalmentajat puuttuvat. Ne jotka voisivat keskittyä vain huippu-urheilijoiden valmentamiseen”, Holopainen painottaa.
Jos Suomesta toivotaan nousevan lisää huippu-urheilijoita, niin onko yhtenä ratkaisuna tuo Tuuhan mainitsema uusien urheilutilojen rakentaminen vai Holopaisen peräänkuuluttama valmentajiin panostaminen? Vai nämä yhdessä?
Tammikuussa järjestettävässä Hyvä Seura -seminaarissa puhutaan lisää huippu-urheilusta, huippu-urheilun muutoksesta ja siitä mihin suuntaan sitä pitäisi viedä. Muun muassa Tomi Tuuha on paikalla urheilijavieraana. Mikä sinun mielestäsi on mahdollista ja mitä pitäisi kehittää. Tule kertomaan mielipiteesi tammikuun 10. päivä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset slu.fi/hyvaseuraseminaari
Hyvä Seura -seminaari on Suomen urheilugaalan oheistapahtuma. Suomen Urheilugaala
Teksti: Hanna Vehviläinen, kuvat: Volker Minkus / FIG ja Willhelm Lassenius / IMG
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 16/10, SLU.fi
