Selvitys kuntien ulkoiluolosuhteista: Menestyvässä kunnassa ulkoiluolosuhteet kunnossa

Kuva: Suomen Latu/Istockfoto

Hyvän ulkoilukunnan menestystekijät kertovat, miten kuntien ulkoiluolosuhteita pitäisi kehittää. Ulkoilun edistämisen tulisi olla kunnan strateginen valinta, selviää Suomen Ladun toteuttamasta kuntien ulkoiluolosuhteita koskevasta selvityksestä.

Viimeisen kahden ja puolen vuoden ajan Suomen Latu on yhteistyössä 15 kunnan kanssa selvittänyt, millainen on Suomen ulkoiluolosuhteiden nykytila ja miten ulkoiluolosuhteita tulisi kehittää. Vastaava selvitys tehtiin viimeksi 10 vuotta sitten.

Kuntien ulkoilun edistämisen ydinasiat ja kehittämiskohteet tiivistettiin hankkeessa Hyvän ulkoilukunnan menestystekijöiksi. Niiden toivotaan antavan ideoita ja ohjaavan kuntien ulkoilun edistämistä ja yhteistyötä.

Sulka II -selvityksen kirjallinen loppuraportti julkaistaan joulukuun lopussa Suomen Ladun kotisivuilla.

Lähiulkoilupaikat tärkein kehittämiskohde

Selvityksen mukaan suosituimpia ulkoilupaikkoja ovat pyörätiet ja jalankulkuväylät, kuntopolut ja -radat, hiihtoladut, lähimetsät, uimarannat, luontopolut ja lähipuistot.
 
Asukkaat ovat kohtuullisen tyytyväisiä ulkoilupaikkoihin. Isoja eroja tyytyväisyydessä ei ole, mutta asukaskyselyjen mukaan pyörätiet ja jalankulkuväylät vaativat ulkoilupaikoista eniten kehittämistä.
 

Asukkaat toivovat laatua ja uusia harrastuspaikkoja

Ulkoilupaikkoja on kunnissa paljon. Vaikka nykytila on pääosin kohtuullisen hyvä, vaihtelee ulkoilupaikkojen kunnossapidon taso. Kehittämisessä tulisi keskittyä määrän sijasta laatuun. Ylläpito on ammattimaistunut, mutta resurssit ovat tiukat. Ulkoilupaikkojen ylläpidon vastuu hajaantuu monelle hallintokunnalle ja ylläpidon tasalaatuisuus kärsii tästä. Sama havainto tehtiin kymmenen vuotta sitten toteutetussa vastaavassa selvityksessä.
 
Asukkaat toivovat laadukkaita ulkoilupaikkoja. Asukaskyselyjen perusteella ulkoilupaikan valintaan vaikuttavat ulkoilupaikan hyvä kunto, turvallisuuden tunne, hyvä valaistus sekä tiedonsaanti ulkoilupaikan kunnosta ja sijainnista verkkosivujen kautta.

Selvityksen mukaan asukkaat toivovat myös uusia ulkoilupaikkoja, kuten esteettömiä ulkoilureittejä, matkaluisteluratoja, tekolumilatuja, metsäisiä talvikävelyreittejä ja frisbeegolfratoja.

Sähköiset palvelut kuntoon

Ulkoilupalveluissa eli viitoituksissa, taukopaikoissa ja sähköisessä informaatiossa on tapahtunut vähiten kehitystä verrattuna kymmenen vuoden takaiseen. Ulkoilupalvelut saivat asukkailta selvityksessä huonoimpia arvosanoja. Varsinkin sähköisen informaation toivotaan löytyvän keskitetysti yhdestä paikasta.
 

Mikä on Sulka II -hanke?

Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus (Sulka II) -hanke kartoitti kuntien ulkoiluolosuhteiden nykytilaa ja kehittämistarpeita. Hanke toimii 10-vuotisseurantaselvityksenä vuosina 1998–2000 toteutetulle vastaavalle selvitykselle. Käytännössä hankkeessa on tarkasteltu 15 kunnan ulkoilumahdollisuuksia.

Aineisto koostuu asiantuntijakyselyistä ja 6535 asukkaan vastauksista, ulkoilupaikkojen kartoitusaineistosta ja 15 avoimesta asukastilaisuudesta.

 
Tutustu Hyvän ulkoilukunnan menestystekijöihin ja ”Hyvät käytännöt -ideoita ulkoilun edistämiseen” -julkaisuun osoitteessa www.suomenlatu.fi/olosuhdetyo.
 
Lisätietoa selvityksestä ja tuloksista: www.suomenlatu.fi/sulka2
 

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 16/11, SLU.fi.
 

« Takaisin