Meidän ministerit: Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen.

”Terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi urheilun avulla voidaan lisätä yhteisöllisyyttä sekä reilujen pelisääntöjen tuntemusta. Oma poikani sanoo, että parhaita koulupäiviä ovat maanantait, koska silloin on pitkä välitunti mutta muutenkin välitunneilla ja koulun jälkeen pelaaminen on hänelle kovin tärkeää”, sanoo hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen.

Eduskuntatalon ravintola on inspiroiva tapaamispaikka. Siellä arvokkuus ja perinteet sotkeutuvat sopivasti ajankohtaiseen puheensorinaan. Vuodesta 2007 alkaen kansanedustajana työskennellyt hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen viettää tosin Arkadianmäellä enää kovin vähän aikaa. Suurin osa siitä kuluu nykyisin valtiovarainministeriössä sijaitsevan työpöydän ääressä. Opetusministerin salkku vaihtui nykyiseen viime juhannuksena. Muutos oli oikeastaan aika luonteva ja helppo.

”Olen tullut politiikkaan kuntapolitiikan kautta ja juuri kunnat järjestävät Suomessa merkittävällä tavalla opetusta, joten molempien ministeriöiden toimialat olivat sillä tavoin ennestään tuttuja.”

Nykyinen kuivakkaalta kuulostava tehtävä on Henna Virkkuselle hyvin mieleinen erityisesti meneillään olevien haasteellisten uudistusten vuoksi, koska ”säpinää riittää sopivasti”.

Tiedostusvälineitä seuraamalla saa helposti kuvan, että kuntaministerin työ ei juuri kiitosta tarjoa, sen sijaan tyytymättömiä tuntuisi riittävän. Henna Virkkunen ei kuitenkaan moista allekirjoita.

”Tietenkin meneillään oleva uudistustyö on poliittisesti hyvin latautunutta mutta vastapainoksi kansalaiset antavat paljon kannustavaa palautetta. He haluavat, että hallintoa ja kuntia uudistetaan. Ja pitää muistaa, ettei hallintoa ole kehitetty innovoimaan tai uudistamaan vaan säilyttämään asioita.”

Onko liikunta peruspalvelu?

Kuntauudistus on luonteeltaan prosessi, johon liittyy muutosvastarintaa ennen sisäistämistä ja hyväksyntää, koska ”asiat näyttäytyvät eri puolella Suomea kovin eri lailla. Erot ihmisten elämässä ja kuntien toiminnoissa ovat todella suuria”.

Henna Virkkunen sanoo, että muutokset tulevat olemaan merkittäviä, koska maassa on suuria maaseutumaisia alueita, joissa väki vähenee ja ikääntyy todella voimakkaasti.

”On iso haaste pitää muuttotappioalueet riittävän elinvoimaisina ja varmistaa siellä palveluiden saatavuus. Kaupungeissa tilanne on ihan toinen.”

Tämä koskee tietenkin myös liikuntapalveluja ja -rakentamista: Onko jäähallin suunnittelu mielekästä, jos ei kunnassa juurikaan ole synnytysikäisiä naisia?

Merkittävää on myös mielletäänkö liikunta kunnan peruspalveluksi vai ei. Henna Virkkunen vastaa kyllä – ja ei.

”Liikunta on monella tavalla peruspalvelu, vaikka kunnilla ei siihen liittyviä velvoitteita kovin paljon olekaan. Tarkoitus onkin uudistaa liikuntalakia tällä hallituskaudella.”

Henna Virkkunen sanoo, että jatkossa kuntien pitää olla taloudelliselta kantokyvyltään niin vahvoja, että ne pystyvät järjestämään myös muut kuin peruspalvelut.

”Kuntien tulisi kyetä ottamaan vastatakseen tehtäviä, jotka ovat alueen kehittymisen ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta tarpeellisia. Liikunta on selkeästi tällainen. Se on merkittävässä roolissa ennaltaehkäisevien kansanterveydellisten vaikutusten vuoksi, ja on kunnan kannalta hyvin kustannustehokasta.”
 
Kuntauudistuksen taustalla on halu säilyttää Suomessa kuntiin perustuva järjestelmä myös jatkossa. Nykyinen yli 300 kunnan rakenne ei sitä enää mahdollista, koska kuntien väliset taloudelliset erot ovat voimakkaasti kasvamassa ja osa on jo kriisitilassa.

”Siksi on tärkeää, että muodostamme uusia ja vahvempia kuntia, jotka pystyvät paremmin vastaamaan alueensa kehittämisestä ja asukkaiden hyvinvoinnista. Yhtenä ajurina on ollut terveydenhuollon järjestäminen. Sen tulisi myös jatkossa pysyä kuntaperusteisena, koska juuri kunnassa voidaan kehittää liikunnan, kulttuurin ja opetuksen kaltaista ennaltaehkäisevää toimintaa”, sanoo Henna Virkkunen ja korostaa varhaisen asioihin puuttumisen merkitystä.

”Koulujen pihat, lähiliikuntapaikat ja kevyen liikenteen väylät”

Henna Virkkusen oma hyvä liikkuva kunta kostuu varsin pienistä asioista. Hän lähestyy kysymystä lasten ja nuorten sekä terveysliikunnan kautta. Liikuntaan kannustavat koulujen pihat, lähiliikuntapaikat ja kevyen liikenteen väylät ovat hyvän liikkuvan kunnan peruspalveluja.

”Välitunneilla pelaaminen sekä leikkiminen ja turvallinen koulutie mahdollistavat luontaisen liikunnan. Koulujen pihat ovat pitkään olleet parkkipaikkoja ja lapsia kuljetetaan kouluun autolla, koska koulutiet ovat turvattomia. Se ei ole oikeaa kehitystä vaan yhdyskuntarakenteen pitää tukea arkiliikuntaa. Se tulee ottaa huomioon suunnittelussa, kuten kotikaupungissani Jyväskylässä on monin paikoin tehty.”

Jäähallit ja suuret liikuntainvestoinnit eivät sellaisenaan kuulu kunnan perustarjontaan. Ne voivat kuitenkin olla aikamoisia vetovoimatekijöitä, koska ”hyvät liikuntapaikat tarjoavat elämyksiä, joiden pohjalta ihmiset tekevät omia asumisratkaisujaan”.

Viime hallituskaudella vauhditettua Liikkuva koulu -hanketta Henna Virkkunen pitää tärkeänä, koska hyvällä ministeriöiden sekä eri toimijoiden yhteistyöllä ja pienillä asioilla voidaan saada paljon hyvää aikaan. Perustana tulisi olla kouluympäristön ja koulupäivän rakenteen hyvä suunnittelu.

”Terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi liikunnan avulla voidaan lisätä yhteisöllisyyttä sekä reilujen pelisääntöjen tuntemusta. Oma poikani sanoo, että parhaita koulupäiviä ovat maanantait, koska silloin on pitkä välitunti mutta muutenkin välitunneilla ja koulun jälkeen pelaaminen on hänelle kovin tärkeää.”

Ja niinhän se on, että lapsena ja nuorena omaksuttu liikunnallinen elämäntapa säilyy helpommin läpi elämän.  

”Kaikki lähtee perheistä, joita koulu ja seurat voivat tukea.”

Harrastaminen on jokaisen oikeus

Kuntien kannalta kysymyksiä, joissa liikunnalla voisi olla jatkossa iso rooli, ovat yhteistyö kolmannen sektorin kanssa ja syrjäytymisen torjuminen. Liikunnan harrastamisen tulisi olla mahdollista kaikille.

Henna Virkkunen kertoo, että aihetta puitiin paljon hallitusneuvotteluissa ja vuodenvaihteessa opetus- ja kulttuuriministeri osoittikin erityisesti syrjäytymisen torjuntaan ylimääräisen miljoonan euron määrärahan. Myös erilaisista verovähennysmalleista on keskusteltu, mutta usein niillä perheillä, joita ongelmat koskettavat ei juuri ole mistä vähentää.

”Jatkossa on syytä edelleen kehittää sellaisia valtakunnallisia tukimalleja, joilla liikuntaan kohdistuneita maksuja voidaan helpottaa, tai ne voitaisiin poistaa vähävaraisilta perheiltä.”

Yksi hyvä tapa on elvyttää koulujen kerhotoimintaa. Juuri maksuttomat liikuntakerhot ovat olleet kaikkein suosituimpia ja kouluissa on jo valmiiksi sekä tiloja että henkilöstöä, jolle esimerkiksi iltapäivätoiminnan vetäminen voisi tarjota mahdollisuuden lisätuloihin.

Henna Virkkunen toivoisi, että verovaroin kustannettu infrastruktuuri – esimerkiksi koulujen liikuntatilat – olisivat nykyistä paremmin käytössä myös viikonloppuisin ja loma-aikoina. Tässä seurojen, koulujen ja kunnan yhteistyö voisi toimia paremmin.

”Monissa pienissä kunnissa varsinkin liikuntaan liittyviä asioita tehdään edelleen paljon talkoilla. Kuntauudistuksessa onkin tärkeää turvata tämä paikallisen toimimisen traditio ja sitoutuminen. Isoissa kaupungeissa tehdään usein virkatyönä sellaisia töitä, joita pienemmissä kunnissa kuntalaiset itse hoitavat. Samaan aikaan suuremmissa keskuksissa kasvatetaan byrokratiaa estämään omaehtoinen toiminta.”

Lähidemokratia käyttöön

Tärkeä osa kuntarakenteen muutosta on kuntalain uudistaminen ja sen kautta lähidemokratian kehittämisessä; asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantamisessa heitä kiinnostavissa asioissa kutenliikunta- ja ympäristökysymyksissä.

”Kun puhutaan rakennemuutoksesta herättää se aina pelkoa ja muutosvastarintaa, sillä nykytilanteen ihmiset tuntevat, mutta eivät osaa arvioida mitä tulevaisuus tuo tulleessaan. Nykymeno ei kuitenkaan ole vaihtoehto, koska näin emme voi jatkaa. Kuntien pitää osata uudistua niin, että se vastaa ihmisten päivittäisiä tarpeita.”

Sanoista liikunta ja urheilu Henna Virkkunen tunnistaa ensimmäisenä oman innokkaan poikansa, joka rakastaa kaikkea pelaamista ja urheilun seuraamista. Itse hän oli aikanaan innokas kilparatsastaja ja kiitollinen niistä kokemuksista, joita se harrastus tarjosi. ”Niin soisi olevan kaikkien kohdalla, koska harrastukset ovat tärkeä osa kasvua ja kehitystä.”

Tällä hetkellä Henna Virkkunen on innostunut naisten pesäpallosta ja seuraa kohtuullisen tarkasti, mitä Jyväskylän Kirittärien ympärillä tapahtuu.

Kotikaupunkinsa Jyväskylän positiivisena ongelmana hän pitää laajaa lajikirjoa ja sen vaatimia lukuisia suorituspaikkoja, joita ei tahdo millään riittää kaikille. Kaupunkiin on opiskelun vuoksi tullut paljon urheilijoita, joiden tarpeet tulisi tyydyttää. Myös JJK:n menestys näkyy jalkapallobuumina ja kenttäpulana.

Omaan kalenteriin ei Henna Virkkunenkaan tahdo millään saada mahtumaan riittävästi liikuntahetkiä. Hän suosii arkiliikuntaa ja yrittää saada kokoon 10 000 askelta päivässä, eikä koskaan käytä hissiä. Enemmänkin voisi harrastaa mutta kun kalenterin vapaat ajat loppuvat, on liian helppo ottaa omat hetket yhteisen asioiden hoitamiseen.

Pitääkö niin muuten olla edes ministerin kohdalla?

Teksti: LUM

Henna Virkkunen (s. 4.6.1972 Joutsa)

• Hallinto- ja kuntaministeri (Katainen) 22.06.2011 –
• Opetusministeri (Vanhanen II) 19.12.2008 - 21.06.2010
• Opetusministeri (Kiviniemi) 22.06.2010 - 21.06.2011
•  Filosofian lisensiaatti
• Kokoomuksen kansanedustaja 21.3.2007 –
• Liikenne- ja viestintävaliokunta (vj) 03.04.2007 - 18.12.2008
• Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (vj) 03.04.2007 - 18.12.2008
• Ympäristövaliokunta 03.04.2007 - 18.12.2008
• Suuri valiokunta (vj) 03.05.2007 - 18.12.2008
• Sivistysvaliokunta 03.05.2007 - 17.12.2007, (vj) 27.05.2008 - 18.12.2008
• Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta (vj) 04.04.2007 - 12.02.2009
• ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunta (vj) 03.05.2007 - 10.02.2008
• Toimittajana Keskisuomalaisessa ja vapaana toimittajana 1993-1998
• Viestinnän suunnittelija ja osakas, Medita Communication 1998-2002
• Apurahatutkija 2003 - 2006
• Jyväskylän kaupunginvaltuusto 1997-
• Jyväskylän kaupunginvaltuusto (pj) 2005 - 2009
• Jyväskylän liikuntalautakunta 1995 - 1999
• Jyväskylän tekninen lautakunta (pj) 1999 - 2000
• Jyväskylän kaupunkisuunnittelulautakunta (pj) 2001 - 2004
• Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto 1997-
• Keski-Suomen liiton maakuntahallitus (1. vpj) 1999 - 2005
• Kansallinen Kokoomus rp (vpj) 2008-

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 2/12, SLU.fi.