Väitös: Sykevaihtelun mittaus auttaa stressin hallinnassa

Esa Hynynen

Esa Hynynen vertailee väitöskirjassaan kroonisen ja akuutin stressin vaikutuksia autonomisen hermoston toimintaan unen aikana ja heräämisen yhteydessä.

Stressi mielletään helposti kielteiseksi asiaksi, mutta sopiva stressi auttaa kuormittavista tilanteista selviytymisessä. Haitalliseksi stressi muuttuu yleensä vasta pitkittyessään. Elimistön stressireaktioista vastaa pitkälti autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto.

Jatkuva stressi vaikuttaa heräämishetkellä

Tutkiessaan kroonista fyysistä ja psyykkistä stressiä Esa Hynynen havaitsi, ettei stressillä ollut vaikutusta yön aikaiseen sykevaihteluun tai stressihormonien eritykseen. Sitä vastoin heräämisen yhteydessä ylikuormittuneiden urheilijoiden sykevaihtelu oli pienempää kuin vertailuryhmän urheilijoilla. Myös kroonista psyykkistä stressiä kokeneilla henkilöillä havaittiin samankaltaisia elimistön reaktioita.
 
"Jatkuva stressialtistus vaikuttaa erityisesti heräämisen jälkeiseen autonomiseen säätelyyn", Hynynen summaa. "Aamulla tapahtuu muun muassa suuri osa sydänperäisistä kuolemisista, joten se on otollinen ajankohta selvittää sydämen toimintaa."
 

Stressin mittauksesta apua kuntoiluun

Tutkittaville aiheutettu akuutti psyykkinen stressi (laskuvarjohyppy) ei vaikuttanut autonomiseen säätelyyn yön aikana tai heti heräämisen jälkeen. Sen sijaan jo kohtalainen kestävyysharjoitus laski sykevaihtelua seuraavana yönä. Maratonin jälkeisenä yönä sykevaihtelu laski todella huomattavasti. Akuutin fyysisen stressin vaikutuksissa seuraavan yön sykevaihteluun havaittiin annos-vaste-suhde, jota voitaneen hyödyntää urheiluvalmennuksessa ja kuntoilussa.
 
"Mikä on kova harjoitus yhdelle, voi olla toiselle merkityksetön. Harjoitusvaikutukset ovat aina yksilöllisiä", korostaa Hynynen. "Sykevariaatiomittauksilla voidaan ennustaa kuntoilijalle otollisin hetki kovatehoiseen harjoitukseen."
 

Mittaaminen onnistuu kotioloissakin

Yksinkertaisilla kotioloissa suoritettavilla syke- ja sykevariaatiomittauksilla voidaan tutkia sekä fyysisen että psyykkisen stressin vaikutuksia sydämen autonomiseen säätelyyn. Mittaaminen yöunen aikana toimii fyysisen harjoittelun aiheuttaman stressin vaikutusten arvioinnissa ja aamulla tehty koe taas enemmän kroonisen fyysisen tai psyykkisen stressin vaikutusten arvioinnissa.
 

"Mittaustuloksia voidaan hyödyntää paitsi stressitutkimuksissa myös urheilussa ja kuntoilussa sekä stressinhallintaohjelmissa. Mittausten etu on helppous ja edullisuus, koska ne onnistuvat melkein kaikilta eikä kalliita mittalaitteita tarvita. Tulosten laskeminen ja tulkinta saattavat kuitenkin vaatia erityisosaamista", Hynynen kertoo.

Esa Hynynen on työskennellyt KIHU:ssa marraskuusta 1998 erilaisissa sykevariaatioon liittyvissä projekteissa ja on ollut soveltamassa alan tutkimustietoa käytännön valmennustyöhön. Hänen liikuntafysiologian väitöskirjansa ”Heart rate variability in chronic and acute stress with special reference to nocturnal sleep and acute challenges after awakening” (Sykevariaatiomittaukset kroonisen ja akuutin stressin seurannassa käyttäen hyväksi yöunen ja akuuttien tehtävien aikaisia vasteita) tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 26.2.2011.
 

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 3/11, SLU.fi.


« Takaisin