Olympiakomitean tuleva pääsihteeri Mika Sulin: ”Muutosta ei pidä nähdä liian monimutkaisena.”
 Mika Sulin. (Kuva: Pasi Mennander. Suomen Jääkiekkoliitto) |
”Olympiakomitean toimintatapojen muutosta ei tule nähdä liian monimutkaisena. Pitää muistaa, että varsinainen työ tehdään urheilijan lähellä. Juuri siihen, ja sitä tukevaan seuratyöhön tarvitaan parhaat mahdolliset resurssit”, sanoo 1. joulukuuta Olympiakomitean pääsihteerinä täysipäiväisesti aloittava Mika Sulin nykyisen pääsihteerin Jouko Purontakasen jäädessä eläkkeelle.
”Jouko Purontakasen seuraajaksi Suomen olympiakomitean pääsihteeriksi valittiin 29. maaliskuuta 2012 jääkiekon MM-kisojen pääsihteeri Mika Sulin. Hän aloittaa Olympiakomiteassa 1. lokakuuta ja uudessa tehtävässä virallisesti 1. joulukuuta, kun Purontakanen jää eläkkeelle. Tätä ennen Sulin on jo mukana muun muassa Lontoon olympiakisoissa.” Kutakuinkin näin voisi muutamalla virkkeellä kuvata prosessin, joka johti Mika Sulinin (s. 1958) hyvin halutulle urheilun johtopaikalle.
Tehtävässä aloittava keski-ikäinen mies ei ole urheilumaailman untuvikko – ei voikaan olla ja jääkiekon MM-kisojen järjestäminen tuntuu olevan oikeanlainen koetinkivi myös Olympiakomiteaan. Jouko Purontakanen kantoi vastuun vuoden 1997 kisajärjestelyistä, tuolloin yhdessä Mika Sulin kanssa.
Tehtäviä yhdistää selkeästi yksi sana: resurssi. Jos Olympiakomitean pääsihteeri onnistuu tulevaisuudessa tehtävässään toivotulla tavalla, voi työnsä aloittava huippu-urheiluyksikkö toteuttaa haluamansa linjaukset kilpa- ja huippu-urheilun kehittämiseksi Suomessa. Jääkiekon MM-kisojen voittotavoite on 5-8 miljoonaa euroa, joka käytetään seuraavan kymmenen vuoden ajan Suomen kiekon strategian toteuttamiseen. Riittävä tuotto on maan ykköslajin edelleen kehittymisen edellytys. Oikeastaan aika yksinkertaista – noin periaatteessa!
”Resurssit pitää kohdentaa perustyöhön eli urheilijoihin ja valmentajiin, urheilun osaajille. Ja sen työn tekevät varainhankinnan taitajat.”
Pääsihteerin valintaprosessi osui Mika Sulinin kannalta hankalaan ajankohtaan. Kalenteri on aivan täynnä, sillä jääkiekon 4. – 20. toukokuuta pelattavien MM-kisojen järjestelyissä on menossa haalarijakso, eli käytännön asioiden teko ja markkinoinnin viime puristus: Areena pitää täyttää katsojista. Toimenkuvaan kuuluu kaikesta muusta paitsi itse kisajoukkueen valinnasta ja valmentamisesta vastaaminen. Sen hoitavat Jukka Jalonen ja Jari Kurri.
Myös vuoden 2013 kisoja pelataan Suomessa ja siihenkin järjestelyorganisaatioon Sulin antaa panoksensa, kuitenkin Olympiakomitean tehtävien ehdoilla.
Uuden urheilijasukupolven hyvä itsetunto
Mika Sulin tuntee jääkiekon hyvin. Hän oli itse liigatason kiekkoilija ja arvioi olleensa parhaimmillaan, kun paine oli kovimmillaan. Nykyisissä nuorissa urheilijoissa hän näkee samaa. He ammentavat voimaa kovista haasteista, ja omaavat menestyksen vaatiman itsetunnon. Jääkiekkoilijoista Saku Koivu, Ville Peltonen ja Jere Lehtinen näyttivät sen MM-kisoissa 1995, Mikko Koivu, Mikael Granlund ja kumppanit 2010 - huippu-urheilun kannalta hyvää kehitystä.
Mika Sulinin nousu Olympiakomitean pääsihteeriksi ja merkittäväksi urheiluvaikuttajaksi ei ole sattumaa. Sen perustana on lapsuuden maisema Hämeenlinnassa. Isä oli 20 vuotta nuorten maajoukkueiden ja HPK:n kiekkovalmentaja. Asuinpaikan vieressä olivat Rinkelinmäen kaukalot. Harjun toisella puolella Ahveniston olympialaiset kisapaikat ja Kaurialan kentät, joten ”urheilu oli monipuolisesti tärkeä kasvun elementti”.
Tulevien huippu-urheilun strategisten valintojen kannalta Sulinin omat kokemukset ovat tärkeitä. Traditio ja monipuolinen lajikirjo ovat voimatekijöitä, joihin hän uskoo. Yhden lajin seuraharjoitusten avulla ei vielä huipulle nousta.
”Kanadassa uskottiin pitkään, että jääkiekon tehtävä on tuottaa jääkiekkoilijoita. Nyt kiekkoliiton johto puhuu siellä urheilijaksi kasvamisesta. Kehonhallinta, kestävyysominaisuudet ja erityisesti taito korostuvat. Mutta aivan kaiken perusta on lasten liike, jota tarvitaan lisää. Ja perheen sille tuki.”
Mika Sulin ei ole huolissaan huippu-urheilusta, jos kaikkien lasten perusliikunnallisuutta kyetään lisäämään. Terveys- ja hyvinvointinäkökulmasta tämä on myös koko kansakunnan etu.
Liigapelaajasta urheiluteollisuuden osaajaksi
Mika Sulinin ura urheilun sekatyömieheksi jalostui liigauran jälkeen. Ihan kovimmalle huipulle taidot eivät riittäneet mutta urheilun parissa työskenteleminen kyllä. Työuran alkuun osui aika, jona urheiluvälineteollisuus kasvoi Euroopassa nopeasti ja isot merkit rantautuivat myös Suomeen.
”Pääsin mukaan maasto- ja alppihiihdon sekä golfin ison kasvun vuosiin. Olin oikeaan aikaan oikeassa paikassa.”
Kolmenkymmenen vuoden aikana urheiluvälinevalmistajien kova kilpailu on vaikuttanut ratkaisevasti lajien kehittymiseen. Isot kaupallisesti merkittävät lajit ovat nostaneet asemaansa ja niiden huiput ovat kuitanneet artistisuudestaan miljoonapalkkiot. He ovat jalostuneet megatähdiksi ja roolimalleiksi – ehkä jopa liiankin suuriksi.
”Urheiluvälineteollisuuden merkitys urheilun rahoittajana on kasvanut vuosikymmenen aikana valtavasti. Niken liikevaihto on kolminkertaistunut minun työurani aikana kuudesta 20 miljardiin dollariin. Tulevaisuudessa markkinoinnin linjana tulee yhä enemmän olemaan satsaus ruohonjuuritasolle. Siinä piilee iso mahdollisuus. Lapset ja harrastajat voivat olla isoja tähtiä Usain Boltin ja LeBron Jamesin rinnalla.”
Kaikista ei voi tulla huippu-urheilijoita mutta kylläkin hyviä kansalaisia, jotka tunnistavat terveet elämäntavat ja osaavat ammentaa urheilusta hyvinvointia. Samalla he ovat tietenkin urheiluvälineteollisuuden asiakkaita. Asiat ovat tuskin riidassa keskenään.
Mika Sulin on ylpeä siitä, että tuli valituksi Olympiakomitean pääsihteeriksi ”tiukimman kokeneensa valintaprosessin jälkeen”. Hän lähtee projektiin täysillä ja saa käyttöönsä kenties maailman merkittävimmän tuotemerkin – olympiarenkaat. Niiden entistä paremmassa kaupallisessa hyödyntämisessä on myös suomalaisen urheilun suuri mahdollisuus tiukan talouden tilassa.
Olympiarenkaiden iso arvo
KOK:ssa olympiarenkaiden arvosta pitää kiinni Timo Lumme, jonka Mika Sulin tuntee jo monen vuoden takaa. Siitäkään ei liene haittaa. Itse olympiakisoihin hän on osallistunut eri rooleissa Albertvillen vuoden 1992 kisoista alkaen ja kuvaa tunnetta ”aina ainutlaatuiseksi”.
Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo on pitkään puhunut uudesta Olympiakomiteasta, joka Mika Sulinin mielestä tarkoittaa erityisesti asennemuutosta Huippu-urheilun muutosryhmän mietteiden pohjalta.
”Muutosta ei tule nähdä liian monimutkaisena. Pitää muistaa, että varsinainen työ tehdään urheilijan lähellä, ja siihen sekä seuratyöhön tarvitaan parhaat mahdolliset resurssit.”
Eräs keskeinen työtoveri tulee jatkossa olemaan uuden huippu-urheiluyksikön johtaja, joten on luonnollista, että hän osallistuu kesällä tapahtuvaan valintaprosessiin.
Oman roolinsa hän näkee tiimin toimijoiden tukijana ja asiakkaiden ymmärtäjänä sekä heidän toiveidensa toteuttajana.
”Urheilussa pitää osata ymmärtää ja arvostaa urheilijaa, hänen valmentajaansa sekä heidän lähipiiriään, ja osata ohjata resursseja juuri sinne.”
Sama pätee urheilun markkinointiin. Pitää ymmärtää urheilua riittävän laajasti ja saada yritysten lisäksi koko Suomen kansa mukaan talkoisiin.
”Me janoamme ja vaadimme urheilijoilta menestystä, joten koko kansakunta pitää valjastaa mukaan, jos haluamme onnistua. Liikunta ja urheilu on meidän kaikkien juttu.”
Teksti: LUM
Lähteet: Yle Urheilun taustapeili, LUM / Mika Sulinin haastattelu
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 6/12, SLU.fi.
