Väitös: Myös Asperger-nuori hyötyy liikunnasta

Erwin Borremans

Asperger-nuoret hyötyvät liikunnasta, mutta heidän ohjaamiseensa ja tukemiseensa liikuntatilanteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Erwin Borremans tutki väitöskirjassaan Asperger-nuorten sensomotorista profiilia ja tehokkaan liikuntaohjelman vaikutusta heidän motoriseen suoriutumiseensa sekä fyysiseen kuntoonsa. Aspergerin oireyhtymä (AS) kuuluu autismin kirjoon ja on Suomessa melko yleinen: se on noin yhdellä ihmisellä 250:stä. 

Viime aikoina Aspergerin oireyhtymä on saanut julkisuudessa yhä enemmän huomiota. "Se auttaa AS-nuorten erityislaatuisuuden ymmärtämisessä ja sen huomioonottamisessa", Borremans sanoo.

Harjoitus tekee mestarin – myös AS-nuorilla

Tutkimuksen alussa AS-nuorilla oli motorista viivettä ikätasoon nähden.  Tämä viive näkyy usein vielä aikuisuudessakin, mutta taidot voivat kuitenkin parantua iän myötä. Kolmen kuukauden mittainen jäsennelty liikuntaohjelma kehitti ja paransi nuorten motorisia taitoja ja fyysistä kuntoa.  AS-nuoret pitävät liikkumisesta, kun se esitetään heille sopivalla tavalla.

Borremans havaitsi, että AS-nuorten kohdalla liikunnan painopisteen tulee olla liikkumisen ilossa, onnistumisen elämyksissä sekä liikunnallisen itsetunnon kehittämisessä.
 
AS-nuoret harrastivat vähemmän liikuntaa kuin muut ikätason nuoret. He harrastivat usein yksilölajeja, kuten kävelyä, pyöräilyä ja uintia, sekä pienryhmälajeja, kuten sulkapalloa, keilailua ja kiipeilyä. Ne olivat suositumpia kuin liikkuminen isossa ryhmässä.
 
"Syy on looginen: lajit ovat rytmikkäitä, liikesarjat toistuvia ja tutun kaavan mukaan toimivia. Lajit ovat myös ennakoitavia ja vähemmän kilpailuhenkisiä", Borremans pohtii.
 

Selkeys on avainsana liikunnanopetuksessa

AS-nuoret leimataan helposti liikuntatunneilla käytöshäiriöisiksi tai ns. vaikeiksi oppilaiksi, esimerkiksi aistiherkkyyden erilaisuuden takia. On tärkeä tiedostaa heidän erityistarpeensa, jotta heitä voidaan tukea löytämään yksilöllisiä keinoja ja toimintatapoja oman liikunta-aktiivisuuden, fyysisen kunnon ja liikehallinnan kehittämiseen.
 
"AS-nuoret kaipaavat selkeän ja johdonmukaisen liikuntatunnin rakenteen, jossa on tuttujen asioiden lisäksi myös jonkin verran vaihtelua ja uusia piristyksiä. Liikuntatunnilla annettavaa selkeää ja yksinkertaista sanallista ohjeistusta tehostetaan näyttämällä opiskelijoille sekä mallia että tarvittaessa tehtäväkortteja", Borremans kertoo. 


"AS-nuoret tarvitsevat tukea ja ohjausta sekä mahdollisuuksia harrastaa ja kokeilla eri liikuntamuotoja. Tämä mahdollistaa kehittymisen. Tutkimustulokset osoittavat että ryhmän nuoret liikkuvat nykyään enemmän ja heillä on myös rohkeutta kokeilla uusia lajeja. Nuorten kunto on noussut ja motoriset taidot kehittyneet."

Erwin Borremansin erityisliikunnan väitöskirja Asperger Syndrome and Physical Exercise – A study about sensomotor profiles, physical fitness, and the effectiveness of an exercise training program in a group of adolescents with Asperger syndrome (Asperger-oireyhtyma ja liikunta – Tutkimus AS-nuorten sensomotorisesta profiilista, fyysisestä kunnosta ja harjoitusohjelman vaikuttavuudesta) tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 9.4.2011.

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 8/11, SLU.fi.


« Takaisin