Seuratuki: Parkour vaatii ammattitaitoisen ohjaajan

Nuorten poikien trendilaji parkour sopii kaikenikäisille, jopa ikäihmisille. Parkour Akatemian toiminnanjohtaja Jaakko Junttila näkee lajin kasvavana ja turvallisena, vaikka ammattitaitoisista ohjaajista on pulaa.

Parkour rantautui Suomeen vuonna 2003. Lajin tarkoituksena on liikkua ympäristön muotoja ja rakenteita hyväksikäyttäen. Esimerkiksi kaupunkiympäristössä kaiteet, rappuset ja tiiliseinä eivät ole este, vaan mahdollisuus liikkumiselle.

Parkour Akatemia perustettiin vuonna 2008. Akatemian toiminnanjohtaja Jaakko Junttila on ollut yhdistyksessä mukana sen perustamisvuodesta asti. Hänet palkattiin seuratuella Akatemian päätoimiseksi toiminnanjohtajaksi viime syksystä alkaen. Parkour Akatemia toimii seitsemällä paikkakunnalla. Koko Suomen Parkour Akatemian tunneilla liikkuu yhteensä noin 1100 jäsentä viikoittain. Parkour Akatemia ei ole perinteisen urheiluseuran kaltainen. Akatemia tarjoaa ammattimaista parkour-opetusta mahdollisimman monille. Se myös kehittää parkourin ohjausta ja avustaa lajia koskevissa tutkimuksissa.

Toiminnanjohtaja Jaakko Junttilan alaisuuteen kuuluvat kaikki Suomen Parkour Akatemiat. Jaakko Junttilan työnkuvaan kuuluvat muun muassa koko Akatemian tiedotusasiat, toimistotyöt ja parkour-ohjaajien koulutus ja koulutuksen kehittäminen. Junttila toimii itsekin ohjaajana.

”Haluan myös ohjata, jottei työni olisi pelkkää hallintoa. Kentällä näkee jäseniä ja ohjatessa pysyy mukana lajin kehityksessä, joka on ensiarvoisen tärkeää”, Junttila kertoo.

Senioritkin tervetulleita

Parkour on trendilaji, jonka suurimpia kuluttajia ovat 7–13 -vuotiaat pojat. Jaakko Junttilan mielestä lajilla on hyvä imago, mutta sitä pelätään turhan takia. ”Lajin vaarallisuus on harhakuva. Uskon, että parkourissa sattuu tapaturmia vähemmän kuin esimerkiksi jalkapallossa tai jääkiekossa, sillä lajissa ei oteta kontaktia toisiin ihmisiin.”

Junttila uskoo, että mielikuva lajin vaarallisuudesta kumpuaa musiikki-ja Youtube-videoista. ”Musiikkivideoiden parkour-temput on jäävuoren huippu. Videoiden temput ovat hienoja taidonnäytteitä, mutta niistä ei välitä taustalla oleva harjoitustuntien määrä. Parkour-tunneilla harjoitellaan liikkeitä turvallisesti, hallitusti ja pikku hiljaa kohti parempaa pyrkien.”

Lajin turvallisuus on tärkeää Parkour Akatemialle. Akatemia tekee tällä hetkellä lajin loukkaantumiskartoitusta LIKESin kanssa.

Parkour Akatemialla on tarjolla monenlaista toimintaa, muun muassa vauva-parkour, perheparkour, parkour fitness ja perinteinen parkour. Jaakko Junttila tietää, että vanhimmat parkour-tunneille osallistuvat ovat 50-vuotiaita. Junttilan mukaan seniorit voisivat harrastaa parkouria ihan hyvin, sillä laji tekee hyvää vanhempien ihmisten tasapainolle ja liikkuvuudelle.

”Seniorien innostaminen on vain markkinointikysymys. Olemme tuoneet lajia tutuksi vanhemmille harrastajille yhteistyössä jyväskyläläisen Erkki Tervon kanssa. Ikäihmiset pääsevät tutustumaan lajiin Tervon kehittämän ikämototreenien kautta”, Junttila kertoo.

Pula ohjaajista

Parkour Akatemiassa ei ole käytetty paljon vapaaehtoisia, sillä lajissa ei ole kilpailuja ja tuomarointeja. Jaakko Junttila sanoo, että hän on saanut vähän vapaaehtoisia aktivoitua. Ensimmäinen vapaaehtoisvoimin tehty työ oli Akatemialle Jyväskylään rakennettu parkoursali. 120 neliön sali toteutettiin vanhaan tehdasrakennukseen.

Vapaaehtoisten rekrytoinnin lisäksi toiminnanjohtajan työn tavoitteisiin kuuluu hallinnon kehittäminen, strategian työstäminen, tiedonkulun parantaminen ja toimintakäsikirjan tekeminen. Toimintakäsikirjaan kirjataan kaikki vuoden aikana tapahtuvat asiat ja tapahtumat. ”Esimerkiksi meidän parkour-leiristä kirjataan leirin ajankohta ja sitä ennen ja jälkeen toteutettavat työt”, Junttila toteaa. Junttilan mukaan käsikirja vähentää henkilökunnan stressiä ja toimii uusille työntekijöille työn perehdyttäjänä.

Akatemian strategiaan on kirjattu, että yhdistyksellä olisi tulevaisuudessa Akatemia jokaisessa Suomen suuressa kaupungissa. Tavoitteena on saada esimerkiksi Lounais-Suomeen lisää toimipaikkoja. Junttila näkee laajentumisen suurimpana haasteena ammattitaitoisten ohjaajien puutteen.

”Näen tärkeänä seuran ja ohjaajien vastuukysymykset. Esimerkiksi jos ohjaaja ei ole harrastanut aiemmin lajia ja käy viiden päivän parkour-ohjaajakurssin, ei hänen kannata opettaa muuta kuin ihan perusteita. Harrastajat haluavat kuitenkin kehittyä.”

Parkour Akatemia vastaa parkour-ohjaajien vastuuseen ohjaajille kehitetyllä sertifikaatilla, jota käytetään esimerkiksi Ranskassa ja Englannissa. Tähän sertifikaattiin liittyen on jo pidetty muutama koulutus. ”Harrastajien turvallisuus on tärkeää. Yksi epäkelpo ohjaaja voi saada paljon pahaa aikaa lajin imagolle ja pahimmassa tapauksessa jollekin harrastajalle. Sertifikaatin avulla pystymme kontrolloimaan ohjaajien ammattitaitoa.”

Jaakko Junttila kertoo Parkour Akatemian tulevaisuuden haasteiksi lajin kasvun hallitsemisen. ”Toivottavasti lajin kasvu pysyisi hyppysissä ja hallintoa saisi kehitettyä kasvun mukaan. Uusien työntekijöidenkin rekrytoiminen olisi suotavaa. Haaveena olisi, että lajin imago ja turvallisuus pysyisi yhtä hyvänä kuin se on nyt.”

Teksti Vilja Pylsy, kuvat Parkour Akatemia

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Vilja Pylsy, LUM 8/12, SLU.fi.