Meidän Mepit: Heidi Hautala
 Heidi Hautala |
Heidi Hautala sanoo urheilun tarjoavan isona kansanliikkeenä hyvän foorumin paremman yhteiskunnan luomiseen. Hän kaipaa kuitenkin avoimempaa keskustelua ihmisoikeuskysymyksistä suurtapahtumien yhteydessä ja tuomitsee nuoriin kohdistuvan alkoholin mielikuvamainonnan.
”Liikuntaväki voi monella eri tavalla olla mukana rakentamassa kestävän kehityksen yhteiskuntaa”, sanoo eurokansanedustaja Heidi Hautala.
Erityisen tärkeänä hän näkee vaikuttamisen yhdyskuntasuunnitteluun, jotta saisimme tulevaisuudessa elää asutusalueilla, joilla on helppo liikkua. Kevyen liikenteen väylien tehokkaampi käyttö sekä helppo ja turvallinen liikkuminen jalan olisivat sekä terveellinen että ekologinen vaihtoehto.
”Nyky-yhteiskunta on aivan liikaa rakennettu autoilun varaan. On tavallaan häkellyttävää, että valtaosa automatkoista on pituudeltaan alle kolmen kilometrin mittaisia.”
Itse Heidi Hautala ei ole koskaan ajokorttia, saatikka autoa hankkinut. Hän kuitenkin myöntää, että toisinaan kesämökille meno olisi henkilöautolla paljon vaivattomampaa kuin julkisilla kulkuneuvoilla, mutta sanoo pärjäävänsä tekemänsä valinnan kanssa.
Hän peräänkuuluttaa eri paikallisviranomaisten parempaa poikkihallinnollista yhteistyötä ja sanoo, että EU-tason päätösten aikaansaaminen tuntuu toisinaan olevan helpompaa kuin esimerkiksi liikenneyhteyksiin liittyvien paikallisten hankkeiden toteuttaminen.
”Myös liikuntaväen tulisi ottaa aktiivisempi rooli yhdessä muiden kestävää kehitystä ajavien kansalaisjärjestöjen kanssa. Ekologisen elämäntavan ja terveyden edistäminen voisivat hyvin kulkea paremmin käsi kädessä.”
Omassa korttelissa - omassa koulussa
Lasten aktiivisemmasta elämäntavasta puhuttaessa nousevat keskiöön liikuntaan kannustava elinympäristö – ”omassa korttelissa ja omassa koulussa” -periaate.
”Pääsääntöisesti ei ole kovin paljon järkeä siinä, että pieniä koululaisia kuljetetaan väsyneiden vanhempien toimesta tunniksi liikkumaan ruuhkaisia kehäteitä pitkin. Lasten tulisi voida harrastaa lähiliikuntapaikoilla ja oman koulun puitteissa.”
Nuorten paremman hyvinvoinnin kannalta avainkysymys on kuitenkin köyhyyden torjumisessa. Monilapsisten ja yksinhuoltajaperheiden asema on vaikea ja lasten syrjäytymisvaara suuri. Jatkossa ei ole lainkaan selvää, että kaikilla lapsilla on varaa osallistua edes seuratoimintaan ja silloin yhteiskunnassa on paljon pielessä.
”Hyvinvoinnin edistäminen terveyseroja kaventamalla on ydinkysymys. Eriarvoisuus ei saa kasvaa ja köyhyyttä on torjuttava kaikin keinoin. Julkiseen keskusteluun tarvitaan vahvempi sosioekonomien lataus.”
Heidi Hautala pitää kansallisen makeisveron kaltaista vero-ohjausta kannatettavana.
”Sen lisäksi, että ne ohjaavat parempaan kulutuskäytäntöön ja valtio saa tärkeitä verotuloja, nousevat epäterveellisten ravintoaineiden haitat myös julkiseen keskusteluun. Tämä ohjaa omalta osaltaan kohti parempia kulutustottumuksia.”
Haittaverot oivaa ohjausta
Hautala iloitsee esimerkiksi kouluissa tapahtuneesta kehityksestä; karkki- ja virvoitusjuoma-automaatteja ei enää ole vain jonkin suppean ryhmän varainhankinnan vuoksi.
”EU:n tasolla haittaverojen kaltaisia päätöksiä on kovin vaikea, ellei lähes mahdotonta saada läpi, koska EU:lla on verokysymyksiin hyvin vähän toimivaltaa. Jotta sellainen vero saataisiin säädettyä, vaadittaisiin siihen kaikkien 27 jäsenmaan yksimielinen päätös. Sellaisen aikaansaaminen ei liene realismia tämän kokoluokan asioissa, jos esimerkiksi kevään suurten talousratkaisujenkin (Kreikan tukipaketti) läpi vieminen vaati koetun kaltaisen kädenväännön.”
Urheilu on Heidi Hautalan mukaan tärkeä kulttuurin lohko, jonka lieveilmiöiden ei hänen mielestään tulisi olla keskustelun ydin.
”Urheilu tarjoaa valtavana kansanliikkeenä lukuisia positiivisia mahdollisuuksia asioiden parantamiseen. Hyvä esimerkki on rasismin vastainen työ, jota on tehty erityisesti jalkapallon parissa”, arvioi Hautala.
Hän perää kuitenkin kansainvälisiltä lajiliitoilta ja erityisesti KOK:lta myös tiukempaa otetta esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksiin, joiden vakavistakin rikkomuksista vaietaan ja niitä vähätellään.
Miksei päihteettömiä urheilutilaisuuksia?
Kansallisesti Heidi Hautalaa ärsyttää oluen ja siiderin vahva mielikuvamainonta urheilutilaisuuksista. Hän sanoo olevansa erittäin pettynyt siihen, ettei urheiluväki halua vahvemmin olla mukana tukemassa päihteettömyyttä ja tunne paremmin vastuutaan. Hän pohtii, pitääkö alkoholin olla läsnä kaikkialla.
”En ole lainkaan varma, että panimoteollisuuden ja maahantuojien sponsorituki urheilulle on niin merkittävä, että sen varjossa voidaan luoda lapsille ja nuorille päihteitä ihannoiva kuva. Formula ykkösissä luovuttiin tupakkamainonnasta ja tietojeni mukaan sen ansiosta useat muut teollisuuden lohkot tulivat mukaan. Heille esiintyminen tupakkamainosten kanssa ei ollut mieluisaa.”
Itseään Heidi Hautala kuvaa arki- ja hyötyliikkujaksi, joka kulkee matkansa sekä jalan että polkupyörällä.
”Elämään mahtuu myös kävelyretkiä ja Suomessa ollessa puuhastelua kesämökillä, mutta miksikään himotreenaajaksi en itseäni halua kuvata.”
EU-parlamentti ei sellaisenaan ole kunnosta huolehtimisen este. Monipuolisia kuntoilumahdollisuuksia on kyllä tarjolla. Suurin rajoite taitaa olla mielenkiintoisen työn ja matkustamisen tuottama aikapula.
Teksti: LUM
Kuva: Mari Mäkiö
| Heidi Hautala |
| (s. 14.11.1955) |
|
LUMin haastattelusarjassa esitellään ”Meidän Meppien" mietteitä. Suomen edustajia Euroopan parlamentissa ovat Sari Essayah, Carl Haglund, Satu Hassi, Heidi Hautala, Ville Itälä, Liisa Jaakonsaari, Anneli Jäätteenmäki, Eija-Riitta Korhola, Riikka Manner, Sirpa Pietikäinen, Mitro Repo, Timo Soini ja Hannu Takkula.
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 9 /10, SLU.fi