Visio 2020 konkretisoituu
 |
Suomalaisen liikunnan ja urheilun visio 2020 lähestyy. Pelikenttä on rajaton: visio koskee koko suomalaista liikunta- ja urheilukulttuuria. Aloituskokoonpano on sen sijaan valittu. Liikuntajärjestöt ovat itse halunneet lähteä yhdessä liikkeelle.
Suomalainen liikuntastrategiatyö on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana ollut vahvasti julkishallintovetoista. Nyt halutaan luoda järjestöjen oma näky.
Visiotyö etenee siten, että ensin arvioidaan yhteiskunnassa ja liikuntakulttuurissa tapahtuvia toimintaympäristön muutoksia, joihin eri asiantuntijatahot ovat omissa selvityksissään päätyneet. Näiden trendien pohjalta muodostetaan käsitys, ”ajopuumalli” siitä, mitä tapahtuu suomalaisessa liikunta- ja urheilukulttuurissa vuoteen 2020 mennessä, jos mitään kehitystyötä ei tehdä. Tämän jälkeen alkaa vision 2020 hahmottaminen.
Heti lomien jälkeen parikymmentä liittojohtajaa oli yhdessä keskustelemassa ja arvioimassa tulevaisuuden trendejä ja rakentamassa ajopuumallia sekä vision aineksia. Työ on verryttelyvaiheessa, mutta työn hengen mukaisesti tässä muutamia makupaloja keskusteltavaksi:
Ajopuumallin keskeiset tulokset ovat odotetustikin masentavia. Lasten ja nuorten osalta luontaisen liikkumisen minimitaso on saavutettu pitkälle edenneen automatisoitumisen vuoksi. Edelleen liikunta ja urheilu on lasten ja nuorten suosituin harrastus, mutta harrastaminen ja sitä kautta terveyskäyttäytyminen on polarisoitunut. Lasten ja nuorten terveys heikkenee edelleen ja ylipainoisuus lisääntyy. Aikuisliikunnassa harrastamisen ja sitä kautta terveyskäyttäytymisen eriytyminen on saavuttanut ääripäänsä. Huippu-urheilussa isot ja vahvat lajit pärjäävät, koska niiden on mahdollista vastata kovenevaan kilpailuun. Lasten ja nuorten heikentynyt kunto murentaa myös huippu-urheilun pohjaa.
Vapaaehtoisjoukkoja riittää moneen, mutta hallintotehtävät eivät houkuttele, osallistutaan entistä enemmän lyhytkestoisiin, projektimaisiin tehtäviin ja seuroissa tehtävä työ ei tahdo riittää täyttämään huippu-urheilun laatuvaatimuksia. Perheet joutuvat yhä useammin maksamaan kaikki kustannukset, joka sekin vauhdittaa eriarvoistumista. Huippu-urheilun rahoituksen taustalta löytyy yhä useammin kaupallinen kiinnostavuus.
Liikuntakulttuurin rakenteet ovat eriytyneet ja eriytyvät edelleen: heterogeenisuus ja moniarvoisuus kasvaa, erikseen tekeminen lisääntyy.
Vuonna 2020 ollaan siis tultu tilanteeseen, jossa rahalla yritetään korvata kaikkea sitä liikunnan määrää, joka aikaisemmin tehtiin vapaaehtoisesti, luontaisella liikkumisella sähköä kuluttamatta.
Tuntuuko innostavalta? Tätäkö me järjestöt haluamme?
On helppo arvioida, että ajopuumalli voi oikeasti toteutua. Samainen kokoonpano pohti myös vastalääkkeitä ajopuumallille ja näin alkoi syntyä innostava, yhteinen käsitys niistä tekijöistä, joita meidän järjestöjen pitää saada yhteisen vision rakennusaineiksi. Työn valmistelu jatkuu ja laajempi yhteinen pohdinta tehdään Tampereella perjantaina 20.11.2009 syyskokousta edeltävänä päivänä. Tervetuloa mukaan!
Teksti: Jukka Pekkala, pääsihteeri, SLU
Kuva: Laura Andersson
 |