Tutkimus: Osa nuorista kokee järjestötoiminnan vanhanaikaisen kankeana

Organisoimaton toiminta haastaa perinteisen järjestötoiminnan

Nuorten vapaa-ajan sisällöt ja merkitykset ovat murroksessa. Nuorten järjestöissä mukanaolo on laskenut 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

Vasta ilmestyneessä Nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston Aika vapaalla -julkaisussa kuvataan 10-29 -vuotiaiden nuorten vapaa-ajanviettoa vuonna 2009. Julkaisussa tarkastellaan muun muassa, millaisia nuorten osallistuminen seurojen ja järjestöjen toimintaan on sekä onko osallistumisessa tapahtunut muutosta suhteessa aiempiin vuosiin. Nuorten järjestökiinnittyneisyyden tutkimuksesta löytyy aineistoa vuodesta 1955 asti.

Nuoret toimivat järjestöistä eniten liikunta- ja urheiluseuroissa, joiden toimintaan osallistuu 21 prosenttia kaikista nuorista. Seuraavaksi eniten nuoret toimivat ammattiliitoissa (11 %), partiossa (7 %), opiskelijajärjestöissä (6 %) ja harrastuskerhoissa (4 %).

Löyhää kiinnittymistä järjestöihin

Nuorten osallistuminen järjestötoimintaan on laskenut 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Alle puolet (45 %) tutkimuksessa haastatellusta (1201:sta) nuoresta osallistuu tai on jäsenenä jonkin järjestön toiminnassa. Tästä joukosta alle puolet osallistuu järjestötoimintaan viikoittain.

Kyselytutkimuksen perusteella monet nuoret kokevat, että vapaa-ajan toimintaan on mukava osallistua, jos ei edellytetä jäsenyyttä. Nuoret haluaisivat aiempaa enemmän tilaa yksilöllisten toiveiden toteuttamiseen ja mahdollisuuksia löyhään sitoutumiseen. Tilanne aiheuttaa haasteita palvelujen tarjoajille kuten järjestöille.

Vauhdikkain lasku järjestöosallistumisessa on tapahtunut alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä. Samoin erityisesti alle 15-vuotiaat kokevat järjestötoiminnan jopa vanhanaikaisena ja epäkiinnostavana toimintana. Näin on olennaista miettiä, kohtaako kysyntä ja tarjonta tässä ikäryhmässä?

Joustavampia tapoja toimia

Mielekäs vapaa-aika on tärkeää nuorille. Omaehtoinen ja vapaamuotoinen toiminta lisäävät nuorten tyytyväisyyttä vapaa-aikaan. Kaikki nuoret eivät koe järjestötoiminnassa vietettyä aikaa omaksi ajakseen.

Kuitenkaan enemmistö nuorista ei pidä harrastuksia liian suorituspainotteisina. Harrastamisen kokevat liian suorituspainotteiseksi lähinnä ne nuoret, joiden terveydentila on heikko tai jotka ovat tyytymättömiä ihmissuhteisiinsa.

Nuorten kansalaisaktiivisuuden painopiste on siirtynyt aiempaa vapaamuotoisempiin ja yksilöllisiin projekteihin. Omaehtoinen vapaa-ajanviettotapa näyttäytyy vastakohtana organisoituun toimintaan osallistumiselle.

Aikaa vain olla

Järjestöissä toimiminen koetaan nuorten keskuudessa vähemmän omana aikana kuin muu kavereiden kanssa tekeminen ja oleminen. Kysyttäessä nuorilta ”Mitä haluaisit enemmän vapaa-ajaltasi”, useat vastasivat haluavansa lomailla, levätä, olla rauhassa yksin tai kavereidensa kanssa ja kaiken kaikkiaan lisää omaa ja vapaa-aikaa.

Vaikuttamismahdollisuudet oman asuinalueen vapaa-ajantoimintaan ovat nuorten mielestä huonot. Kuntatyypistä tai asuinalueesta riippumatta vapaa-ajan tarjonnasta päättäminen koetaan aikuislähtöiseksi. Tämä sotii vastoin nuorten odotuksia vapaa-ajan omaehtoisuudesta.

Vapaa-ajan merkitys

Nuorten tyytyväisyys kokonaisuutena elämään on säilynyt aiempien vuosien tavoin korkeana. Samalla elämän eri osa-alueista tyytyväisyys mm. vapaa-aikaan on laskenut selvästi.

Vapaa-ajan määrä on kasvanut, mutta nuoret eivät ole vapaa-ajan sisältöihin tyytyväisiä. Nuorten vapaa-ajan tutkiminen on tärkeää, koska vapaa-ajan viettotavoilla, sen luonteella ja vapaa-ajan yhteisöllisyydellä näyttää olevan merkitystä nuorten hyvinvoinnille.

Lähteenä: Myllyniemi Sami, Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009, Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisoasiain neuvottelukunta ja opetusministeriö, Helsinki 2009.

Teksti: Virpi Ansio, SLU:n viestintäharjoittelija
Kuva: Eila Ruuskanen-Himma