Junkkarit huolehtivat huomisesta

Miksei urheiluseura voisi toimia yhtenä ympäristöasioiden tiedotuskanavana? Tätä haavetta on lähtenyt toteuttamaan 800 jäsenen yleisseura Kalajoen Junkkarit.

Tavoitteen toteuttamiseksi Kalajoen Junkkarit ovat laatineet oman ympäristöohjelman ja hankkineet seuralle Liikunnan Ekomerkin. Seuran johtokunnassa ei tarvinnut tehdä käännytystyötä, vaan aloite otettiin positiivisesti vastaan. Idea Ekomerkin hakemiseen lähti seuran naisjaostolta.

”Meillä on oma seurantalo, jota vuokrataan paljon erilaisiin tapahtumiin ja juhliin. Naisjaostomme on usein miettinyt, miten tilaisuuksissa voisi vähentää jätteiden määrää. Tätä kautta ympäristöasiat saivat alkukipinän”, Kalajoen Junkkareiden ympäristövastaava Marjaana Juola kertoo. Hän toimii seuran ympäristövastaavana koululaisten iltapäivätoimintaa kehittävän LIKE-hankkeen projektityöntekijänä.

”Urheilusta ja ympäristöstä löytyy paljon yhtymäkohtia. Seura voi toimia yhtenä eettisenä tiedotuskanavana.”

Ympäristöhaasteet

Kalajoen Junkkareiden suurimpina ekohaasteina on seuran jäsenten kimppakyyteihin innostaminen sekä isojen kisojen ekologisuus.

”Autoliikenteen vähentäminen maaseudulla on todella ongelmallista, sillä täällä ei käytännössä kulje busseja ja etäisyydet ovat pitkiä”, Marjaana Juola tietää.

Junkkareissa onkin mietitty erilaisia keinoja, miten saada seuran jäseniä motivoitua kimppakyytien käyttöön. Juolan mukaan yhtenä keinona on innostaa lasten vanhempia sopimaan kimppakyytirinkejä tulevassa syksyn toiminnan aloitusinfossa.

”Yhteinen infotilaisuus kauden alussa on luonteva paikka motivoida vanhempia ajattelemaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, polttoainekuluja ja ajansäästöä. Olisi hienoa, jos saisimme kimppakyyditsijät myös jäämään harjoituksiin, jotta turhilta edestakaisilta ajoilta vältyttäisiin”, Juola valottaa.

Harjoituksiin voi tulla myös liikuttamalla lihasmassaa, mikäli matkan pituus ei ole liian suuri. Seuran ohjaajat suosittelevat liikkumista harjoituksiin, jotta urheilija saa samalla tehtyä alkulämmittelyn.

Seuran ympäristöhaasteena ovat myös isot kisat ja tapahtumat. Hyvällä suunnittelulla kisoissa voidaan säästää rahaa ja ympäristöä.

”Ympäristöasiat ovat pieniä tekoja. Esimerkiksi lasten toimintaviikolle aioimme ostaa lapsille pillimehuja. Päädyimme kuitenkin tekemään isot satsit mehua, jolloin säästyi myös rahaa.”

Marjaana Juolan mielestä maaseudulla varustekierrätys toimii melko hyvin luonnostaan, koska varusteita kierrätetään sisarusten ja sukulaisten kesken aktiivisesti. Sen lisäksi seuralla on netissä varustepörssi ja varustekirppistäkin on kokeiltu.

Sähköinen viestintä toimii

Marjaana Juola on aloittanut keväällä päätoimisen työn seuran toimistossa.

”Voin ilokseni todeta, että seurassa osataan käyttää hyväksi sähköisiä viestimiä. Meillä on jo kauan lähetetty kokouskutsut ja pöytäkirjat sähköisesti sekä hyödynnetty nettiä tiedotuskanavana. Olemme lanseeranneet sähköisen laskutusjärjestelmän, josta on tullut ihan hyvää palautetta”, Juola hymyilee.

Jätteiden lajittelu seuran sisällä toimii melko hyvin, koska sitä on harrastettu jo aikaisemmin.

”Olemme saaneet seuralle jätteiden lajittelukatoksen. Toimistossa lajittelemme esimerkiksi paperin ja pyrimme käyttämään Joutsen merkittyä paperia. Seuran talon eli Hiihtomajan ongelmana on, että kaikkia lajittelujätteitä, esimerkiksi lasia, metallia ei tulla erikseen hakemaan, vaan ne tulee itse viedä keskustaan”, Juola harmittelee.

Suunnitelmat paperilta seura-arkeen

Seura jalkauttaa ympäristötavoitteensa jaostokierrosten yhteydessä. ”Henkilökohtainen kontakti on mielestäni paras keino kertoa ympäristöasioista. Samalla saamme suoraa palautetta ja pystymme edelleen kehittämään toimintaamme.”

Juolan päämääränä on, että jonain päivänä seurassa osattaisiin miettiä ympäristötavoitteet luontevasti osana normaalia toimintaa.

”Toki meidän suurin tavoitteemme on urheilullinen, mutta olisi upeaa, jos joskus ympäristöasiat kulkisivat luontevasti mukana arkisessa seuratoiminnassamme”, Juola kiteyttää.

Teksti: Vilja Pylsy, kuvat Kalajoen Junkkarit

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Vilja Pylsy, LUM 10/09, SLU.fi.


« Takaisin