Arto Mäkipelto: Koululiikunta kasvattaa terveellisiin elintapoihin

Annettakoon koululle takaisin mahdollisuudet auttaa lapsia ja nuoria löytämään liikunnallinen elämäntapa, kirjoittaa Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n varapuheenjohtaja, liikunnanopettaja Arto Mäkipelto Kurikasta mielipidekirjoituksessaan.

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua liikkumattomuuden vaikutuksista kansanterveydelle ja koululiikunnan mahdollisuuksista liikunta-aktiivisuuden herättelyyn. Viimeisimmät ovat Sari Anderssonin ehdotukset koululiikunnan lisäämisestä (HS 19.7.) sekä tasavallan presidentin Tarja Halosen näkemys (HS 21.8.) kaikkien taito- ja taideaineiden lisäyksen sijoittamisesta lauantaille.

Presidentti Halonen osuu asian ytimeen todetessaan, että valinnaisten väheneminen kaikissa taito- ja taideaineissa, joihin liikuntakin kuuluu, on tuonut nuorisoon lisää pahoinvointia. Ehdotus lisälauantain sijoittamisesta lukujärjestykseen on kuitenkin arveluttavaa ja käytännön järjestelyjen kannalta mahdotontakin (kuljetukset, ruokailut jne.). Viikonloput ovat lisäksi tärkeää aikaa perheen yhdessäololle ja yhteisille harrastuksille. Huoli lasten ja nuorten sekä aikuisväestön kunnon rapautumisesta ja lihavuuden lisääntymisestä on aiheellista. On hienoa, että yhteiskunnassa eri tahot (mm. opetusministeri Sarkomaa, kulttuuriministeri Wallin, puolustusvoimien komentaja Kaskeala) ovat heränneet asian vakavuuden edessä ja tuoneet esiin erilaisia ratkaisuehdotuksia, mm. kerho- ja välituntiliikunnan lisäämistä sekä yhden vuosiviikkotunnin saamista lisää koululiikuntaan. Kaikkia keinoja tarvitaan tilanteen parantamiseksi.

Liikunnanopettajat ovat viimeisen parinkymmenen vuoden ajan tuoneet esiin huolensa, että koululiikunnan määrää on jatkuvasti leikattu samanaikaisesti kun vapaa-ajan liikunnan määrä on vähentynyt. Todettakoon, että liikunnanopettajien vaikuttimena ei ole ollut edunvalvonnallinen näkökulma vaan aito huoli lasten ja nuorten terveestä tulevaisuudesta. Kuten usein on todettu Suomessa koululiikunnan tuntimäärä on Euroopan alhaisimpia, kaikille yhteisenä yläkoulussa vain kaksi tuntia (90 min.) viikossa, kun Euroopan maiden yhteinen tavoite on 180 minuuttia. viikossa. Lukioissa on kaksi ”pakollisesti valittavaa” kurssia ja ammatillisissa oppilaitoksissa kaikille yhteisen liikunnan määrä on yksi pakollinen kurssi.

Arviolta kolmannes kaikista lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. On selvää, että tämän hetkinen koululiikunnan määrä ei riitä kohentamaan riittävästi kuntoa sen paremmin kuin taitojakaan. Ihanteellistahan lisäksi olisi, että liikunnanopettaja pystyisi tutustuttamaan nuoret uusiin, mielenkiintoisiin lajeihin ja ehkä näin auttaa heikoimpiakin liikkujia löytämään sen oman juttunsa liikunnan parista. Koulullahan tähän on hyvät mahdollisuudet. Liikunnanopettaja kohtaa koko ikäryhmän kaikille yhteisillä liikuntatunneilla, joilla opitaan myös tärkeitä vuorovaikutustaitoja, toisen huomioon ottamista ja suvaitsevaisuutta. Valinnaiseen liikuntaanhan osallistuvat yleensä vain ne oppilaat, jotka liikkuvat muutenkin riittävästi.

Annettakoon koululle takaisin mahdollisuudet auttaa lapsia ja nuoria löytämään liikunnallinen elämäntapa ammattitaitoisen liikunnanopettajan ohjauksessa. Kerhoissa, välitunneilla ja perheen kanssa vapaa-ajalla tapahtuva liikunta on sitten omalta osaltaan tukemassa suunnan muutosta. En ymmärrä julkisuudessa esitettyjä kommentteja, että koululiikunnalla ei ole mitään annettavaa nuorten kunnolle. Juuri päättyneiden Pekingin olympialaisten haastatteluissa tuli esiin mielenkiintoisia esimerkkejä maista, joissa koululiikunnalla on huomattavasti enemmän tunteja kuin Suomessa ja sen antavan hyvän pohjan lasten myöhemmälle liikunta- ja urheiluharrastukselle. Tähän suomalaisella koululiikunnalla ja urheilulla on vielä pitkä matka.

Opetuksen laatu onkin liikuntakasvatuksen yhteiskunnallisen merkityksen kannalta äärimmäisen tärkeä. Laadukas liikuntakasvatus voi toteutua ainoastaan periaatteella: ei laatua ilman määrää. Euroopan parlamentin kuulemistilaisuudessa puhunut Kuortaneen urheiluopiston valmennuskeskuksen johtaja Tapio Korjus sanoikin koululiikunnan olevan meille kaikille tulevaisuudessa suurin haaste.

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 11/08, SLU.fi.