Yhdistysten verokohtelu yhdenmukaistuu
![]() |
Suuri osa yhdistyksiltä tulevista verokysymyksistä koskee sitä, miten vapaaehtoistyöntekijöille voi maksaa korvauksia tai palkkioita. Tämä on yllättänyt Verohallinnon ja on sikäli erikoista, että yhdistystoiminnan pitäisi periaatteessa pohjautua suurelta osin vapaaehtoistyöhön, sanoo veroasiantuntija Lauri Savander.
”Harvinaisempi kysymys on, joutuuko yhdistys maksamaan tietynlaisesta toiminnastaan veroa. Etukäteen oletimme, että sitä kysyttäisiin enemmän”, Savo-Karjalan yritysverotoimiston Kuopion toimipaikassa toimiva Savander sanoo.
Suomenkielisten yhdistysten verotus keskitetään ensi vuoden alusta Kuopioon ja ruotsinkielisten Turkuun. Tavoitteena on yhdenmukaistaa tulkintoja eri puolilla maata. Käytännössä keskittäminen koskee 1.1.2009 jälkeen päättyvien tilikausien verotusta. Normaalilla kalenterivuoden mittaisella tilikaudella toimivat yhdistykset asioivat siis säännönmukaisen tuloverotuksen osalta Kuopion toimipisteen kanssa vasta vuonna 2010, jolloin edellisen vuoden verotus toimitetaan. Hakemusasioiden ja arvonlisäverotuksen osalta asiointi alkaa jo tammikuussa 2009.
Jo keskittämisen suunnittelu on Savanderin mukaan yhdenmukaistanut tulkintoja. Asiaan on jouduttu kiinnittämään entistä enemmän huomiota, jotta linjat olisivat yhtenäiset jo keskittämisen tapahtuessa.
Yhdistysverotuksen palvelunumerossa tapahtuva yleisneuvonta ja vero.fi-palvelun kautta tulleet kysymykset on keskitetty jo aiemmin. Yleisneuvonnan asiakkaista suuri osa on urheiluseuroja, joissa yleinen korvauksiin liittyvä kysymys on talkootyöstä saadun hyödyn korvamerkintä. Periaatteessa verottomalla talkootyöllä kerätyn hyödyn pitää kohdistua koko yhdistykselle. ”Sen verran on tultu vastaan, että isoissa seuroissa hyöty voi kohdistua myös esimerkiksi joukkueelle”, Savander sanoo.
Hän sanoo ymmärtävänsä hyvin, että talkootyön hyötyä haluttaisiin keskittää niille, jotka ovat yhteiseen työhön osallistuneet. ”Mutta silloin kyse ei voi olla verottomasta tulosta.”
Pelkät eurot eivät määrittele elinkeinotoimintaa
Vaikka palkkioiden ja korvausten maksuun liittyvät kysymykset ovatkin yleisimpiä, myös yhdistyksen toiminnan verollisuus tai verottomuus on usein tapetilla – tai ainakin tapaukset ovat työläitä.
”Yleinen harhaluulo on, että yhdistyksen säännöissä mainittu toiminta on aina verovapaata. Kyseessä on aina kokonaisharkinta siitä, täyttyvätkö elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Yleispätevää ohjetta on vaikea antaa, koska eri yhdistykset voivat järjestää samantyyppistä toimintaa täysin eri konsepteilla”, Lauri Savander sanoo.
Jos liian suuri osuus toiminnasta on elinkeinotoimintaa, koko yhdistyksen toiminta voi mennä verolle. ”Eurot eivät kuitenkaan ole ainoa mittari. Elinkeinotoiminnan puolella voi liikkua enemmän rahaa, vaikka yleishyödyllinen toiminta olisi muuten merkittävästi laajempaa. Mielestäni verottajan tulkinnat ovat näissä tapauksissa olleet aika lieviä.”
Savanderin mukaan SLU:n kanssa on käyty keskusteluja urheiluseurojen palvelutuotannon verokohtelusta, mutta mitään linjanvetoja ei vielä ole tehty. Ensin pitää odottaa, millaiseksi käytännön toiminta muodostuu.
Verottajan linja ei ole kiristynyt
Yleinen käsitys on, että verottajan linja tuloverotuksessa ja verohuojennuksissa on kiristynyt 2000-luvulla. Lauri Savanderin mukaan linjaa ei ole päätetty kiristää, mutta yhdistyksiin ja säätiöihin on alettu kiinnittää enemmän huomiota.
Vielä 1990-luvulla yhdistykset saivat olla verotuksen suhteen melko rauhassa. ”Olemme itsekin sanoneet, että kymmenen vuotta sitten ei vain kiinnitetty riittävästi huomiota säätiöihin ja yhdistyksiin”, Savander sanoo.
Jos linja jonkun kohdalla on kiristynyt, se johtuu usein siitä, että verokohtelu on jo aiemmin ollut verolakien vastaista, mutta sitä ei ole huomattu. Lainsäädäntöön ei muutoksia ole tullut. ”Yleensä juuri niissä yhdistyksissä, joiden sitä neuvontaa pitäisi eniten hankkia, ei ehkä ole veroasioista kiinnostuneita ihmisiä.”
Teksti: Pete Saarnivaara
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 12/08, Pete Saarnivaara, SLU.fi.
Veroasiantuntija Lauri Savander puhuu SLU:n Taloushallintopäivillä 22.10.2008 SLU-talossa aiheesta yleishyödyllisten yhteisöjen verotuksen yhtenäistäminen – alkukokemuksia ja ajankohtaisia tapauksia.
