Valtionapujärjestelmä herätti keskustelua Järjestöpäivillä

Liikuntalakityöryhmän puheenjohtaja Timo Haukilahti.

Lakimiesharjoittelija, mäkihyppääjä Arttu Lappi kuljetti keskustelua.

Panelistit (vas.) Rainer Anttila, Timo Haukilahti, Hannu Tolonen ja Pekka Lehdes.

Järjestöpäivät sattuivat valtionavustusteeman kannalta juuri sopivaan aikaan, sillä kaksi opetusministeriön asettamaa työryhmää oli juuri luovuttanut työnsä tulokset.

Tiistaina 22. syyskuuta Aulankoon Järjestöpäiville kokoontunut kuulijajoukko sai asiantuntevan perehdytyksen ajankohtaiseen valtionavustusjärjestelmän ja liikuntalain muutoskeskusteluun.

Kaksi työryhmää luovutti työnsä tulokset valtiosihteeri Marcus Rantalalle maanantaina 21.9.2009. Järjestöpäivillä työryhmien esityksiä käsiteltiin alle vuorokausi muistioiden julkistamisen jälkeen.

Liikuntalaki sisältää valtion liikuntapolitiikan arvopäämäärät, julkiselle vallalle asetetut velvoitteet liikuntatoimen edistämisessä valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä valtionavun myöntämisen perusteet. Nykyinen liikuntalaki on tullut voimaan 1999 vuoden alusta ja sen viimeisimmät muutokset ovat vuodelta 2002.

Liikuntajärjestöjen avustusjärjestelmästä säädetään liikuntalain 7§:ssä. Opetusministeriö avustaa valtakunnallisia ja alueellisia liikuntajärjestöjä niiden toiminnan tulosten perusteella. Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon se, miten järjestö toimii liikuntalain tarkoituksen toteuttamiseksi. Hakijoiden keskinäisessä vertailussa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu ja laajuus. Lisäksi huomioidaan toiminnan yhteiskunnallinen merkitys.

Vuonna 2009 liikunnan kansalaistoimintaan osoitettiin valtion talousarviossa 38 250 000 euroa. Liikuntalain 7 §:n perusteella avustusta saa 130 järjestöä.

Esitys liikuntalain muuttamisesta

Opetusministeriön liikuntalakityöryhmä aloitti toimintansa tammikuun 30. päivä kuluvana vuonna. Tehtävänä työryhmällä oli laatia ehdotuksensa uudistetuksi liikuntalaiksi ja -asetukseksi, sekä muut mahdolliset lainsäädännön muutokset. Liikuntalain uudistamista pohtinut työryhmä esittääkin muutoksia nykyisiin liikuntajärjestöjen valtionavustusperiaatteisiin ja läänien liikuntapaikkahankkeiden alarajaan sekä Valtion liikuntaneuvoston rooliin.

Työryhmä esittää, että valtion liikuntaneuvoston jaostorakennetta uudistetaan ja tehtäviä suunnataan laajakantoisempiin, tulevaisuuden kannalta tärkeisiin liikunnan muutostrendeihin, joissa strategisella suunnittelulla ja arvioinnilla on keskeinen merkitys. Työryhmän lakiluonnoksessa selkeytettiin lain ja asetuksen välistä säädösrakennetta. Työryhmä halusi myös yhdenmukaistaa opetusministeriöstä myönnettävien järjestöavustusten myöntöperusteita siten, että liikuntalain 7 §:än lisätään valtionavustuskelpoisuuden kumoamismahdollisuus niiden järjestöjen osalta, joiden pääasiallisena toimintana ei ole liikunta. Uudistuksella vahvistetaan avustamisen perusteiden yhtenäistämistä ja järjestöjen yhdenmukaisempaa arviointia.

Kuntia koskevaan liikuntalain pykälään ei esitetä muutoksia. Työryhmän tuli arvioida myös tarve pienempien, lääninhallituksen päätösvallassa olevien liikuntapaikkojen kustannusten alarajan nostamisesta nykyisestä 15 000 eurosta. Työryhmä näki, että tarve alarajan merkittävään nostamiseen on olemassa, mutta muun muassa kuntien vaikean taloustilanteen vuoksi päädyttiin esittämään vain korotusta 20 000 euron rajaan. Työryhmä katsoo, että liikuntalakia tulisi muuttaa myös lain 3 §:n osalta siten siten, että siinä säädetään mahdollisuudesta määrätä valtioneuvoston asetuksessa alueellisten liikuntaneuvoston asettamisen ja kokoonpanon ohella myös alueellisten liikuntaneuvostojen tehtävistä.

Esitys valtionavustusten tulosperusteista

Järjestyksessään viides opetusministeriön avustusjärjestelmätyöryhmä puolestaan asetettiin tehtäväänsä jo 3.6.2008. Tavoitteena sillä oli laatia uudistetut urheilun lajiliittojen valtionavustusten tulosperusteet. Työryhmä esittää siis muistiossaan oman näkemyksensä urheilun lajiliittojen ja liikuntajärjestöjen valtionavustusperusteiden uudistamisesta.

Työryhmä esitti, että lajiliittojen tulosperusteisen määrärahajaon kriteeristö uudistettaisiin ja huomioitaisiin uudistukset muun muassa liikuntalain uudistuksen yhteydessä tarkentamalla valtionapukelpoisen liikuntajärjestön määritelmää. Kaikkien lajiliittojen valtionapukelpoisuus olisi tarkoitus määritellä uudelleen. Valtionapuun oikeutettuja liikuntajärjestöjä hyväksyttäessä edellytyksenä olisi muun muassa, että uuden avustettavan lajiliiton tulee olla toiminut vähintään viisi (5) vuoden mittaista tilikautta.

Lajiliittojen valtionavustusten nykyiset tulosalueet uudistettaisiin elämänkaarimallin pohjalta ja järjestöjen tulosalueet jaoteltaisiin harrasteliikuntaan, huippu-urheiluun sekä järjestö- ja seuratoimintaan. Harrasteliikunta sisältäisi sekä kilpailullisen että ei-kilpailullisen liikunnan harrastamisen, huippu-urheilun arviointi määriteltäisiin uudelleen sekä järjestö- ja seuratoimintaa arvioitaisiin omana kokonaisuutenaan. Arvioinnin lähtökohtana olisivat urheilun yhteisesti hyväksytyt eettiset periaatteet.

Työryhmän muistion mukaan lajiliitot ryhmiteltäisiin niitä arvioitaessa toimintakulujen mukaisesti kolmeen ryhmään. Lajiliittojen tilinpäätösraportointia yksinkertaistetaan, eikä tulosaluekohtaista tilitystä vaadita. Järjestöjen taloutta seurattaisiin ensisijaisesti pitkällä aikavälillä, jolloin tunnusluvut saataisiin taseista. Nykyisestä SLU:n lajipalvelutoimistosta olisi tarkoitus kehittää yhteistyössä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n kanssa entistä paremmin pienten liittojen toiminnan kehittämistä tukeva yksikkö.

Molempien OPM:n työryhmien puheenjohtajat olivat mukana alustamassa asiaa Järjestöpäivillä ja vastaamassa urheilujärjestöväen kysymyksiin.

Näkemyksensä olivat kertomassa liikuntalakityöryhmän puheenjohtaja, liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti (OPM), avustusjärjestelmätyöryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Hannu Tolonen (OPM), avustusjärjestelmätyöryhmän jäsen, kehitysjohtaja Rainer Anttila (SLU) ja toiminnanjohtaja Pekka Lehdes (Suomen Judoliitto).

Teema aiheutti runsaasti keskustelua Järjestöpäivillä. On oleellista muistaa, että meneillään on vasta vaihe, jossa työryhmät ovat esittäneet oman näkemyksensä. Seuraavaksi SLU:lla jäsenjärjestöineen on mahdollisuus vaikuttaa lausumalla liikuntalakityöryhmän luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Liikuntalakityöryhmän esityksistä tullaan nimittäin pyytämään lausunnot sekä Valtion Liikuntaneuvostolta että Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:ltä.

Lisätietoa:

Liikuntalain uudistamisesta:
Työryhmän koko muistio tästä.
Opetusministeriön tiedote tästä.
Liikunta-asianneuvos Timo Haukilahden kalvot Järjestöpäivillä tästä.

Valtionavustusperiaatteiden uudistamisesta
Työryhmän koko muistio tästä.
Opetusministeriön tiedote tästä.
Ylitarkastaja Hannu Tolosen kalvot Järjestöpäivillä tästä.

Teksti: Arttu Lappi, lakimiesharjoittelija, SLU