VOK-hanke on tuonut puhtia valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämiseen

Svoli ja Jääkiekkoliitto uudistivat valmentajakoulutustaan yhdessä. Hankkeen tuloksilla on huomattavaa vaikuttavuutta ja tänä vuonna muutokset alkavat näkyä myös seuratasolla.

Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishanke (VOK) alkoi 2005 Suomen Valmentajat ry:n selvityksen pohjalta. Selvityksestä kävi ilmi, että suomalainen valmentaja- ja ohjaajakoulutus tarvitsi kehittämistä laadukkaan valmennuksen varmistamiseksi tulevaisuudessa. VOK-hanke on Suomen Liikunnan ja Urheilun, Suomen Valmentajien, Nuoren Suomen, Suomen Olympiakomitean ja Suomen Kuntoliikuntaliiton yhteishanke.

VOK-hanke on ollut käynnissä lähes neljä vuotta ja loppu häämöttää vuonna 2010. Hankkeen puitteissa kehittämistyötä on tehty 43 lajiliitoissa ja tämä on varmasti vasta alkua.

VOK-hankkeessa saavutettiin merkittävä etappi vuonna 2007, kun asiantuntijoiden ja lajiliittojen yhteistyössä muodostetut Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen perusteet saatiin yksiin kansiin. Siitä lähtien VOK-perusteita on käytetty pohjana lajiliittojen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämisessä.

VOK-perusteissa on kolme sisältöaluetta, jotka näkyvät läpileikkaavasti kaikilla tasoilla 1-3: osaava valmentaja, hyvä harjoittelu sekä hyvinvoiva urheilija. Näitä teemoja voidaan viedä lajiliittojen koulutuksiin monella tapaa. UKK-instituutin Terve Urheilija -ohjelma on yksi konkreettinen malli, joka on rakentunut osana VOK-työtä. Ohjelman yhtenä tavoitteena on myös varmistaa suorituskykyisyys: terveenä ja hyvinvoivana pysyminen tarkoittaa myös ehjää harjoittelua ja kilpailemista.

Terve Urheilija on menestyvä urheilija

Laadukas valmentaminen koostuu monista palasista, joiden on kaikkien oltava kunnossa. VOK-perusteissa urheilijan hyvinvointi on yksi perusteiden kolmesta sisältöalueesta, jotka pyritään linkittämään osaksi lajien valmentaja- ja ohjaajakoulutusta. Hyvinvointiteemaa on viety lajiliittojen koulutuksiin mm. UKK-instituutin kehittämän Terve Urheilija –ohjelman kautta. Se on osa UKK-instituutin Liikuntavammojen valtakunnallista ehkäisyohjelmaa, ja sen ensimmäinen käytännön kenttätyöhön rakennettu sovellus.

”Urheilijan tai liikkujan terveyttä voidaan edistää valmennuksessa monella tapaa. Terve Urheilija –ohjelma on yksi valmis malli, jonka avulla VOK-perusteiden ajatusta hyvinvoivasta urheilijasta voidaan viedä lajiliitoissa käytäntöön”, Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n koulutuspäällikkö Pulmu Puonti sanoo.

Terve Urheilija -ohjelman tavoitteena on nuorten urheilijoiden ja urheilua harrastavien lasten hyvää terveyttä tukevan valmennuksen ja ohjauksen edistäminen. Ohjelmaa voidaan mallintaa myös kilpa- ja huippu-urheiluun sekä aikuisten kuntoliikuntaan.

”Terve Urheilija -ohjelman idea löytyy kymppiympyrästä. Jokaisesta kymppiympyrän pallukasta löytyy tietoa ja käytännön vinkkejä terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän harjoittelun tueksi. Lajin valmentajakoulutukseen voidaan integroida Terve Urheilija –mallista yksi tai monta palasta liittyen kehon rakenteeseen ja toimintaan, kuten kehonhallintaan, lajille tyypillisten vammojen ehkäisyyn tai tyttöjen valmennuksen erityispiirteisiin. Lisäksi mallista löytyy vinkkejä olosuhteisiin ja etiikkaan liittyen sekä erilaisiin harjoittelun tukitoimiin: ravitsemukseen, kehonhuoltoon, palautumiseen ja niin edelleen”, kehittämispäällikkö Hannele Hiilloskorpi UKK-instituutista kertoo.

Terve Urheilija- mallia on käytetty onnistuneesti jo useissa lajiliitoissa. Esimerkiksi Suomen Voimisteluliitto Svoli ja Suomen Jääkiekkoliitto ovat hyödyntäneet mallia yhteisyössä. Liittojen kehittämistyö on kohdistunut kaikille tasoille, 1-3, erityisesti nuorten urheilijoiden valmennus- ja ohjaustoiminnan käytäntöjen kehittämiseen kaikilla tasoilla: seuroissa, alueilla ja liitossa. Terve Urheilija -mallin lisäksi molemmat ovat hyötyneet myös toistensa osaamisesta.

Syksyllä käynnistyi myös viiden kamppailulajin yhteishanke, jossa Terve urheilija -malli integroidaan osaksi judon, karaten, nyrkkeilyn, painin ja taekwondon valmentajakoulutusta. Myös näissä lajeissa yhteistyöstä haetaan tukea, uusia tuulia sekä synergiaetua esimerkiksi yhteisten kouluttajien muodossa.

Terve Urheilija -ohjelmasta vastannut Hannele Hiilloskorpi on juuri siirtynyt UKK-instituutista Tampereen Urheiluakatemian koordinaattoriksi. Ohjelmaa viedään nyt siis kentälle lajiliittojen ohella myös Urheiluakatemian kautta. Paikallistasolla vahvana yhteistyökumppanina toimii myös Varalan Urheiluopisto.

Tutkimus tukemaan käytännön valmennusta

Lajiliittojen ja VOK-hankkeen lisäksi Terve Urheilija –ohjelmalla on yhteistyötä myös tutkimuksen saralla. Terve Urheilija –ohjelman kotipaikka on UKK-instituutti, joka tunnetaan monialaisena tutkimus- ja asiantuntijalaitoksena, ja etenkin terveysliikunnan edistäjänä. Terve Urheilija –ohjelman yhtenä tavoitteena onkin viedä urheilijan terveyteen liittyvää tutkimustietoa tehokkaammin kentälle.

”Meillä Suomessa tutkimuksen ja valmennusosaamisen yhdistämisessä olisi tehostamisen varaa. Lääketieteen puolella tutkimuksen soveltaminen käytäntöön toimii paljon paremmin. Urheilija tulisi nähdä kokonaisvaltaisesti, ei vain esimerkiksi harjoittelun kautta, ja yksilölliset erot voitaisiin huomioida valmennuksessa nykyistä paremmin. Urheilijan fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kokonaisuuden ymmärtäminen on tärkeää jo siksi, että voidaan tunnistaa syyt, jotka saattavat estää urheilijaa pääsemästä parhaaseen mahdolliseen tulokseensa. Suoritukseen voivat vaikuttaa harjoittelun ohella monet muut asiat, kuten ruokavalio, palautuminen ja ongelmat muilla elämänalueilla”, ylilääkäri, lääketieteen tohtori Jari Parkkari UKK-instituutista sanoo.

Tutkimuksen tekemistä tuetaan Suomessa Parkkarin mukaan kohtuullisen hyvin, mutta hän peräänkuuluttaa päättäjiltä resursseja myös tutkimuksen soveltamiseen. ”Jatkuvasti lisääntyvälle tietopaljoudelle tarvittaisiin systemaattista suodatusta, jotakin tahoa muokkaamaan sitä käytännön valmennuksen tarpeisiin. Jokaista tutkimukseen käytettyä euroa kohtaan tarvittaisiin kolminkertainen panostus tiedon saattamiseksi käytäntöön. Vain sitä kautta tehdystä tutkimuksesta saadaan hyöty irti myös käytännön tasolla. Liikunnan ja urheilun sektorilla katseet kohdistuvat tässä asiassa opetusministeriöön.”

Tutkimuksen lisäksi valmennusosaamisen tueksi tarvittaisiin Parkkarin mukaan aitoa ja tiiviimpää yhteistyötä eri tahojen välillä. Lajit ja muut liikuntajärjestöt voisivat oppia toisiltaan paljon. Jatkuva kehittyminen vaatii huippuosaajiltakin nöyryyttä ymmärtää, että koskaan ei olla valmiita. Valmennus ja tutkimus kehittyvät jatkuvasti, joten konsepti joka joskus toimi ei ehkä toimikaan enää.

”VOK-hankkeen avulla urheilijan hyvinvoinnin huomioiminen on saatu mukaan lajien valmentajakoulutuksen sisältöihin ja sitä kautta vähitellen myös käytännön valmennukseen. Näkisin mielelläni myös sen, että terveyden ja hyvinvoinnin merkitys tulisi nuoren urheilijan eteen myös peruskoulun ja lukion terveystiedon oppitunneilla”, Parkkari sanoo.

Laadukas valmennus vaatii jatkuvaa kehittämistä

Koulutuksen kehittäminen ja muuttaminen on aikaa vievä prosessi, joten muutokset näkyvät seuratasolla ja tuloksissa vasta viipeellä. Vaikka VOK-hanke päättyy 2010, valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen jatkuu edelleen. Tuskin koskaan tullaan saavuttamaan tilaa, jolloin lajin koulutus olisi ”valmis”, ja kehittäminen voidaan lopettaa, sillä aina löytyy uutta tietoa ja aina voidaan parantaa.

”Valmennuksen kehittäminen on jatkuva prosessi, joka vaatii pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, sillä pientenkin muutosten tulokset näkyvät laajamittaisesti vasta vuosien päästä. Valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittäminen onkin tulevaisuuden menestykseen tähtäävää työtä. VOK-hankeen avulla kehittämistyölle on luotu loistava pohja, jonka pohjalta kehittämistyötä voidaan jatkaa”, Suomen Valmentajat ry:n toiminnanjohtaja Pekka Potinkara sanoo.

Lajiliitoista löytyy erilaisia hienoja esimerkkejä onnistuneesta ja laajasti vaikuttavasta valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämistyöstä. LUMin tulevissa numeroissa tullaankin esittelemään millä tavoin eri lajiliitot ovat kehittäneet valmentaja- ja ohjaajakoulutustaan VOK-hankkeen avulla.

Teksti: Soile Koskela

Lisätietoa VOK-hankkeesta: www.valmentajakoulutus.fi
Lisätietoa Terve Urheilija ohjelmasta: www.terveurheilija.fi