Puska eduskunnassa: Koululiikunnan lisäys on investointi tulevaisuuteen

Suomalaislasten huonoa kouluviihtyvyyttä voitaisiin parantaa ja samalla investoida kansanterveyteen lisäämällä selvästi liikuntaa ja myös muita taitoaineita, sanoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska koululaisten jaksamista pohtivassa seminaarissa eduskunnassa 22.10.2009.

Puska nosti esiin, että liikunnan ja taitoaineiden lisäämisellä olisi myös pitkävaikutteisia sosiaalisia ja terveydellisiä hyötyjä sekä lapsille ja nuorille että koko yhteiskunnalle.

Suomalaislapset pärjäävät erinomaisesti oppimistuloksia mittaavassa Pisa-testissä, mutta koulussa viihtyminen on WHO:n koululaistutkimuksen mukaan kansainvälisesti heikolla tasolla sekä 11-, 13- että 15-vuotiaana.

Puskan mielestä koulun tehtävänä on opettaa tärkeiden tietojen lisäksi myös taitoja, joilla pärjää hyvinvoivana ja terveenä myös aikuisena. Tähän kuuluvat ehdottomasti liikunnalliset ja terveet elämäntavat. Kotien vastuu on keskeinen mutta koulukin voisi tehdä paljon enemmän. Koululaisten vuosittaisten oppituntien määrä on Suomessa kokonaisuudessaan OECD-maiden alhaisimpia.

”Liikuntatunteja ja erilaista liikunnallista oheistoimintaa voitaisiin lisästä vähentämättä muuta opetusta, samalla myös pitkien yksinäisten iltapäivätuntien määrä ainakin nuorimmilla lapsilla vähenisi. Myös koulussa viihtyminen voisi parantua”, Puska sanoi.

Liikunnallista elämäntapaa tuettava laajasti

Liikunta ei saisi Puskan mukaan olla muun tuntikehyksen rasite vaan investointi lasten ja nuorten sekä koko kansanterveyden tulevaisuuteen. Kodin antaman mallin ja koulun lisäksi myös asuinympäristön on suosittava liikkumista. Sitä edistävät mm. erilaiset kunnolliset julkiset harrastuspaikat ja turvalliset, lasten kävelyyn tai pyöräilyyn sopivat koulumatkat. Alle puolet lapsista ja nuorista liikkuu nykyisin terveyden kannalta riittävästi, sama tilanne on jatkunut jo koko 1990- ja 2000-luvun ajan.

”Huonot ravintotottumukset, lasten ja nuorten lihavuuden yleistyminen, fyysisen kokonaisaktiivisuuden väheneminen ja kunnon heikentyminen voivat olla uhka tulevalle kansanterveydelle ja kansantaloudelle. Esimerkiksi diabetesta sairastaa jo puoli miljoonaa ihmistä”, Puska sanoo.

Yli 90 prosenttia tyyppi 2:n diabeteksesta ja yli 80 prosenttia sepelvaltimotaudista ovat ehkäistävissä terveillä elintavoilla. Ravinto, liikunta ja painonhallinta ovat avainasemassa näiden ehkäisyssä.

”Onko meillä silti yhä varaa pitää koulujen liikunnan ja harrastusaineiden määrä kansainvälisesti verrattuna pienenä ja ylläpitää kouluissa yllä limsa- ja karkkiautomaatteja."

Seminaarin järjestivät yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Eduskunnan urheilukerho sekä Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry.

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 14/09, SLU.fi.