Vallankahvassa ministeri Mari Kiviniemi: Nyt aktiivisuutta liikuntarakentamishankkeissa

”Kuntien liikuntapalvelut eivät yksin riitä kansalaisten liikuttamiseen. Aktiivinen seuratoiminta on se toinen liikkuvan kunnan tukijalka”, sanoo hallinto- ja kuntaministeri, Helsingin kaupunginvaltuutettu sekä Nuoren Suomen puheenjohtaja Mari Kiviniemi. Hän patistaa kuntia aktivoimaan liikuntarakentamishankkeitaan ja järjestöjä olemaan aktiivisia valtuutettujen suuntaan.

Vain muutama vuorokausi kuntavaalien jälkeen ei välttämättä ole paras aika pohtia kysymyksiä suomalaisten liikkumisen lisäämiseksi, mutta tämä lienee niitä ammatinvalintakysymyksiä.

Muun kiireen keskellä Mari Kiviniemi emännöi pohjoismaiden neuvoston kokousta ja sai omalta osaltaan vastata Islannin toiveisiin saada finanssikriisiinsä apua. Ei helppo asia sekään – eikä se, että ministeri on myös äiti, jonka pitää tarpeen tullen auttaa flunssasta kärsivää jälkikasvua.

Mari Kiviniemi on siis kansanedustaja ja kuntaministeri, mutta myös Nuoren Suomen puheenjohtaja. Siis avainpaikalla, sillä nuorten liikuttaminen lienee tulevaisuuden ydinkysymyksiä ja kunnat kantavat liikkeestä suurimman vastuun. Kiristyvä kuntatalous luo molempiin ihan sopivasti haasteita. Taantumaan oltaneen menossa, mutta kuinka syvästä lamasta on kysymys ja ovatko vaikutukset jo nähtävissä?

Taantuman vaikutukset

”On täysin mahdotonta vielä arvioida kuinka voimakkaasti finanssikriisi tulee vaikuttamaan Suomen talouskasvuun ja sen kautta kokonaistalouteen. On kuitenkin oletettavaa, että Suomen tilanne ei tule olemaan aivan yhtä synkkä kuin joidenkin muiden maiden. Selvää on myös, että pitkän kasvun jälkeen tapahtuu aina hiipumista”, arvioi Mari Kiviniemi.

Kuntien osalta tulevaisuuden määrittelee kasvuvauhdin hidastumisen taso. Verokertymät täydennettyinä valtionosuuksilla riippuvat luonnollisesti talouskasvun suuruudesta.

”Uskon ettei kuntataloudessa ole edessä romahdusta. Kuluva vuosi on vielä ollut vahvan kasvun aikaa, joten esimerkiksi liikuntapaikat eivät sen vuoksi ole vaarassa.”

Koska ainakin pienemmän kasvun aika on edessä, olisi nyt oiva hetki panostaa terveyden edistämiseen ja liikuntapalvelujen luomiseen – ennaltaehkäisyyn. Eikö esimerkiksi opetusministeriön kautta veikkausvoittovaroista tulevan noin 100 miljoonan lisäksi juuri nyt kannattaisi satsata vaikka toinen mokoma liikuntapaikkainvestointeihin?

”Ilman muuta”, vastaa ministeri Kiviniemi.

”Juuri ennaltaehkäisevään toimintaa tulee panostaa, vaikka sen tuloksia ei ihan huomenna nähtäisikään. Ja usein ongelma onkin, että välittömien, esimerkiksi terveyden hoitoon tehtävien, panostusten vaikutukset nähdään heti, mutta liikuntapaikkainvestointien tulokset näkyvät vasta vuosien jälkeen. Se ei kuitenkaan saisi enää jatkossa aiheuttaa nihkeähköä suhtautumista.”

Investoinnit – nyt!

Mari Kiviniemi kannustaa kuntia käynnistämään nimenomaan sellaisia liikuntapaikkahankkeita, jotka joka tapauksessa olisi jossain vaiheessa tehtävä.

”Rakennuspuolella on nähtävissä hiipumista, joten työvoimaa ja kapasiteettia lienee pian paremmin tarjolla. Myös kustannustaso on näin alhaisempi, eli ensi vuosi on oivaa aikaa tehdä hankesuunnitelmia ja investointeja.”

Ministeri Kiviniemi muistuttaa, että investoinnit vaikuttavat tietenkin kuntien talouteen myös työllisyyden kautta, mutta varoittaa haaveilemasta yltiöpäisistä hankkeista.

”Nyt tulee toteuttaa nopeutetusti sellaisia liikuntapaikkainvestointeja, jotka ovat jo suunnitelmissa ja jotka joka tapauksessa olisivat edessä”, hän toistaa.

Jalasjärvi

Mari Kiviniemi on syntynyt Seinäjoella, mutta viettänyt lapsuutensa 6-vuotiaasta alkaen Jalasjärvellä. Hän muistelee, että kunnan oma seura Jalas oli erittäin aktiivinen liikuntaseura ja kertoo harrastaneensa jonkin verran yleisurheilua sekä voimistelua.

”Olin myös yhden kesän uimaopettajana”, summaa Kiviniemi nuoruuden urheiluharrastuksiaan ja muistelee, ettei kunnan uimahalli ollut kummoinen, mutta uimaan sielläkin oppi.

Hän ei osaa sanoa, mitä Jalasjärveltä varsinaisesti puuttui, mutta ottaa uudelleen esiin uimahallin, joka ei totta vie ole verrattavissa tämän ajan kylpylöihin. Niinpä ihmiset saattavat kulkea paremman perään Kurikkaan tai Seinäjoelle.

”Toisaalta Jalasjärvellä on aina pidetty hiihtoladut hyvässä kunnossa. Ehkä suurin puute minun nuoruudessani oli liikuntalajien tarjonnassa. Lajikirjo oli sangen kapea. Onneksi tämä asia on sittemmin kehittynyt.”

Kuntayhteistyö ja suuremmat kuntayksiköt ovat päivän sana, mutta tässä suhteessa liikunta sellaisenaan ei ole iso ongelma, sillä Mari Kiviniemen mielestä ihmisten liikuttaminen ei ole kiinni kunnan koosta.

Pienikin voi liikuttaa

”Jopa Jalasjärveä pienempikin kunta pystyy siihen, sillä seurat toimivat hyvinkin pienillä paikkakunnilla tai kaupunginosissa. Monet lajit eivät edes edellytä kovin ihmeellisiä välineitä. Oikeastaan monesti tarvitaan vain liikuntatila.”

Eli aika pienilläkin paikkakunnilla voidaan liikuntaa lisätä, mutta ei yhteistyö silti pahasta ole. Näin on esimerkiksi hiukan harvinaisempien liikuntalajien osalla.

Millainen sitten on hyvä liikuntakunta ja miten Helsinki, jonka valtuustoon Mari Kiviniemi juuri toistamiseen valittiin, haasteisiin vastaa?

”Mahdollisuuksien osalta Helsinki on omaa luokkaansa. Hyvät kaupalliset palvelut täydentävät osaltaan kaupungin tarjontaa”, sanoo valtuutettu Kiviniemi.

”Ei kuitenkaan riitä se mitä kunta tekee, vaan tarvitaan ne aktiiviset seuratoimijat. Elinvoimainen seuratoiminta on ehdottomasti liikkuvan kunnan toinen tukijalka.”

Valtion rooli?

Kuntien ja seurojen rooli liikuttajina on selkeästi kirjattu, mutta valtion vastuusta ei vielä ole puhuttu – siitä, miten se voisi kantaa kortensa kekoon kansalaisten aktivoimiseksi, vaikka päävastuu tietenkin lankea liikuntalainkin nojalla juuri kunnille.

”Ohjeistaminen ja rahoittaminen - resursointi”, aloittaa Mari Kiviniemi ja muistuttaa, että hallitusohjelmaan on sangen hyvin kirjattu terveyden edistäminen omana politiikkaohjelmanaan.

”Liikunnan lisääminen vaatii valtion, kuntien, kansalaisjärjestöjen, seurojen ja yksityisen sektorin sekä yritysten yhteistyötä. Liikuntasetelit ovat yksi konkreettinen tapa saada ihmisiä liikkeelle.”

Oman haasteensa muodostavat eri hallinnonalojen rajat. Asetelmat ovat kovin kiveen hakatut, vaikka läpileikkaavuudesta ja poikkihallinnollisuudesta on kuinka puhuttu. Kuntaministerille onkin hyvä esittää vaatimus opetus- ja sosiaali- sekä terveysministeriöiden yhteistyön parantamiseksi!

Poikkihallinnollisuus – vain sanako?

”Varsinkin liikunnasta puhuttaessa hallinnonalojen hyvä yhteistyö on yksi onnistumisen edellytyksistä. Siinä riittää haastetta, sillä isommissa kaupungeissa hallintokuntien keskusteluyhteys on heikko ja virastot toimivat omaan suuntaansa. Valtionhallinnon osalla on tapahtunut kehitystä. Esimerkiksi opetusministeriössä on vahvasti lähdetty mukaan koululaisten liikkumisen lisäämiseen – eikä vain liikunta-, vaan myös välituntien osalla”, arvioi Mari Kiviniemi ja nostaa hiukan myös Nuoren Suomen tekemän työn arvoa.

”Nuoresta Suomesta on tullut valtion ja ministeriöiden vahva kumppani koululaisten liikunnan kehittäjänä.”

Poikkihallinnollisuuden parantaminen ja yhteistyön lisääminen, sekä omien rakenteiden edunvalvonta ei tietenkään ole vain valtion tai kuntien viranomaisten yksinoikeus. Samaa kehittämistä on myös liikunnan sisällä toimialajärjestöjen, kattojärjestön, alueiden, lajiliittojen ja lopulta seurojen kesken. Saavutetuista asetelmista ja eduista – vallasta ja resursseista - ei yleensä haluta luopua edes yhteisen hyvän nimissä.

Liikunnan toimijat yhteistyöhön

”Kaikkien ei todellakaan tarvitsisi tehdä samaa asiaa pikkuisen eri tavalla. Voimia yhdistämällä vaikuttavuutta saataisiin paljon enemmän.”

Urheilumaailmassa Mari Kiviniemen kotipesä on siis Nuori Suomi, joka sekin jollain lailla hakee asemaansa liikunnan kentässä. Onkin hauska tietää, mitkä ovat järjestön tulevat näkymät.

”Visio on kirkas ja järjestö on viime vuosina voinut toimia hyvässä ja otollisessa ilmapiirissä. Liikkuminen lähtee lapsuudesta, jossa rakennetaan terveyden perusta. Tähän tosiasiaan ovat heränneet kaikki.”

Mari Kiviniemi sanoo, että asioita on sen vuoksi ollut helppo viedä eteenpäin ja yhteistyökumppaneita on löytynyt niin valtion, kuntien kuin yritystenkin suunnasta. Nuoren Suomen työ nähdään hänen mukaansa kaikkialla tärkeänä.

Ristivetoa periaatteista

”Myös yhteistyö seurojen kanssa toimii hyvin, vaikka joskus onkin ollut ristivetoa siitä, kuinka kunnianhimoisesti seuroissa tulisi harrastaa lasten urheilua. Nämäkin puheet ovat vähentyneet ja nyt yleisesti ymmärretään, että tärkeintä on lisätä liikkuvien lasten määrää.”

Kuntavaalit ovat takana ja uudet valtuustot aloittavat toimintansa. Vaaleissa liikunnasta puhuttiin jälleen kovin vähän. Terveysasiat, vanhustenhoito ja koulukysymykset olivat agendalla keskiössä.

”En juuri muista kuulleeni vaaleissa sanaa liikunta ja liikuntapaikat ja se on huolestuttavaa. En toisaalta myöskään näe, että puolueiden suhtautumisessa terveyttä edistävään liikuntaan olisi isoja eroja, enkä usko vaalituloksen vieneen asioita ainakaan huonompaan suuntaan”, sanoo Helsingin kaupunginvaltuutettu.

Mutta liikuntajärjestöille hänellä on selvä viesti: ”Ääntä tulisi korottaa valtuustoissa ja valtuutettujen suuntaan, jotta liikuntapaikkarakentaminen olisi jatkossa riittävää, ja että kunnissa kiinnitettäisiin huomiota niin lasten kuin aikuisten liikuttamiseen.”

Kuulostaa hyvältä ja tuottavalta investoinnilta!

Lähde: YLE Urheilun haastattelu, Jouko Vuolle