Vallankahvassa Roger Talermo: Olympiakomitean puheenjohtajuus on tapani tehdä nuorisotyötä
 Roger Talermo, urheilua ja... |
Amer Sports Oyj:n toimitusjohtaja Roger Talermo valittiin eilen yksimielisesti Suomen Olympiakomitean puheenjohtajaksi toiselle nelivuotiskaudelle. Talermo haluaa, että kolmannella sektorilla ymmärrettäisiin paremmin yritysmaailman tapaan operatiivisen johtamisen ja hallitustyöskentelyn ero.
Vaikka Roger Talermo on ollut urheilupiireissä tuttu nimi jo vuosikausien ajan, nousi hän laajempaan tietoisuuteen melko tarkalleen neljä vuotta sitten 17. marraskuuta vuonna 2004, kun hänet valittiin äänestyksen jälkeen ensimmäisen kerran Suomen Olympiakomitean puheenjohtajaksi. Amer Sports Oyj:n toimitusjohtajasta ja Suomen Freestyleliiton perustajasta tuli samalla suomalaisen huippu-urheilun toimialajärjestön hallitustyön vetäjä.
Pian 53 vuotta täyttävällä Talermolla oli valintahetkellä tietenkin käsitys siitä, mihin hän ryhtyi, eikä se käsitys ole pian päättyvän olympiadin aikana juuri muuttunut.
"En ole kokenut suuria yllätyksiä, enkä ainakaan erityisiä pettymyksiä. Kaiken kaikkiaan tämä on ollut mielenkiintoinen ja työn täyteinen ajanjakso, joka on tarjonnut mahdollisuuden moniin pohdintoihin", summaa Talermo.
Kitinää ja piikittelyä
Ilman kitinöitä ja välipuheita ei ensimmäinen puheenjohtajakausi kuitenkaan sujunut. Erityisesti puheenjohtajan ajankäyttö ja etäisyys tulivat esiin useimmiten nimettömänä esiintyneiden arvostelijoiden kommenteissa. Talermo myöntääkin, että aina anonyymiä piikittelyä ei jaksa sivuuttaa olan kohautuksella, ja että se tuntuu toisinaan ikävältä.
"Ei kukaan ole immuuni tämän tyyppiselle toiminnalle. Minusta on hölmöä ja lapsellista, että puhutaan asioista ilman, että määritellään mitä ne ovat ja kätkeydytään nimimerkkien taakse. Sellaista jurnuttamista on vaikea ymmärtää erityisesti, kun kyseessä ovat luottamustehtävät, joita tehdään oman perheen, vapaa-ajan tai oman liikunnan kustannuksella."
Talermo vakuuttaa, että jos nimetön kritiikki olisi ainoa palkkio, jota vapaaehtoistyöstä saisi, ei toiminta olisi mitenkään motivoitavissa. Onneksi näin ei ole, sillä esikuvien kasvattamisen ja liikuttamisen lisäämisen mahdollistaminen on hyvin palkitsevaa.
"Sanonkin joskus leikkisästi, että tämä on minun tapani tehdä nuorisotyötä. Jotkut vanhemmat tekevät sitä kentän laidalla, valmentajina tai muina toimijoina. Tämä on minun tapani tuoda korteni yhteiseen kekoon."
Liikkuvien, hyvinvoivien, kilpailevien ja joskus jopa voittavien nuorten näkeminen on siis palkitsevaa, eikä näin arvioiminen tunnu Talermon niin sanoessa edes korulauseelta.
"Nuorten koulutuksellinen tavoite, joka on myös yksi urheilun tehtävistä, on se hienoin palkinto - nähdä positiivisia hyvin kasvavia nuoria, joilla on hyvä elämän asenne", summaa hän.
Johtamisen eri roolit
Roger Talermo on siviilityössään operatiivinen johtaja, Olympiakomiteassa hän johtaa hallitusta. Joskus varsinkin kolmannen sektorin piirissä toimenkuvat tuntuvat sekoittuvan, eli ei ymmärretä operatiivisen johdon ja hallituksen tehtävien eroa. Talermo arvioi, että näin tapahtuu myös Suomessa.
"Tämä saattaa olla yksi niistä itseeni kohdistuvan kritiikin syistä. Mielestäni hallituksen puheenjohtajalla on hyvin selkeä rooli: hänen johtamansa hallitus pitää huolen siitä, että toimisto ja toimiva johto vievät heille määrättyjä tehtäviä eteenpäin. Hallituksen puheenjohtajan ei tule olla operatiivinen johtaja - ei järjestöissä, eikä yritysmaailmassa."
Talermo haluaakin rinnastaa järjestö- ja yritystoimintaa siinä, että molemmissa vaaditaan tehokkuutta, järjestelmällisyyttä ja selkeitä rooleja.
"Se toteamus, että olen hiukan etäinen ja hetkittäin kaukana kentästä, johtuu siitä, että olen ottanut sen kaltaisen roolin. Pääsihteerin ja muiden toimihenkilöiden roolit ovat toisenlaisia. Pidän tätä hyvänä järjestelynä, vaikka en olekaan esillä niin paljon kuin jotkut tahot ehkä haluaisivat."
Samanlaiset haasteet
Roger Talermo on johtanut merkittävää urheiluvälineliiketoimintaa jo 12 vuoden ajan, eivätkä ajat sielläkään ole muuttuneet helpommiksi. Alalla on tapahtunut paljon ja nykyisin voi hyvin kuvata, että johtaminen on todellista kamppailua - vaikka niin tietenkin kaikki arvioivat omia toimialojaan.
"Urheiluvälineteollisuudessa ensinnäkin lajimäärä on kasvanut huimasti. Samalla lajien välinekirjo on lisääntynyt valtavasti. Näiden myötä yksittäisten lajien harrastajamäärät ovat mieluummin vähentyneet. Tapahtunut pirstaloituminen on heikentänyt tehokkuutta, mutta samalla vaatimukset eri lajien välinekehitykselle ovat kasvaneet, joten euron tienaaminen on varmasti vaikeampaa, kuin koskaan aiemmin", maalailee Talermo nykyään täysin globaalia, mutta kooltaan kuitenkin korkeintaan keskikokoista teollisuusalaa.
"Maailmaa tulee siis työstää yhtenä kokonaisuutena, mutta samaan aikaan pitäisi olla yhtä aikaa Japanissa, USA:ssa, Kiinassa sekä Euroopassa, mikä sekään ei ole väheksyttävä haaste."
Mielenkiintoinen analyysi, josta voi oikeastaan nähdä myös huippu-urheilun koko kuvan: vaihdetaan urheiluvälineen kohdalle laji ja euron paikalle mitali, ja nähdään miten kovaksi huippu-urheilu on muuttunut ja miksi.
"Se on ihan totta! Tänä päivänä lajikirjo on kasvanut ja sen vuoksi varsinkin pienissä maissa huippulahjakkuuksien löytäminen ei sinänsä ole vaikeampaa kuin aiemmin, mutta heidän saattamisensa eri lajien pariin sen sijaan on. Täytyy myös muistaa, että globalisoituminen on lisännyt kilpailua myös lajien sisällä. Esimerkiksi juoksumitalien saaminen on tänään paljon vaikeampaa kuin aiemmin."
Akrobatiahiihtäjä
Moni ei varmaankaan muista tai tiedä, että Roger Talermo oli itse 1970 luvulla huippu-urheilija, moninkertainen Suomen mestari ja uuden alppilajin freestylen - tuolloin akrobatiahiihdon - uranuurtaja. Rinteiden ehdoilla hän vei eteenpäin myös kauppatieteen opintojaan ruotsalaisessa kauppakorkeakoulussa eli Hankenilla.
"Yritin yhdistää opiskelun ja urheilun parhaalla mahdollisella tavalla, aivan samoin kuin sangen monet nuoret tekevät tänään. Onkin merkittävää, että suomalaisista huippu-urheilijoista lähes 75 prosenttia haluaa opiskella korkeakoulutasolla. Helppoa se ei ole nyt, eikä ollut minunkaan opiskeluaikanani", naurahtaa Talermo asioiden priorisoinnin vaikeutta.
Hän sanoo olevan enemmän eteenpäin katsova, kuin historiaan jumittuva henkilö, jolle tulevaisuudessa asioiden oikein tekeminen on menneisyyden virheiden perkaamista tärkeämpää.
Historia - tulevaisuus
"Historiasta tietenkin oppii paljon ja jos en olisi ollenkaan historiasta kiinnostunut, en varmasti olisi ryhtynyt yhtenä muiden joukossa värkkäämään Suomen alppihiihdon historiaa käsittelevää teosta muutama vuosi sitten."
Talermo kuvaa kirjantekoprosessia hyvin kiinnostavaksi ja aikaansaaneen lukuisia déjà vu -hetkiä; eri aikakausina tavoitteet ja ongelmat ovat olleet kovin samankaltaisia.
"Erityisesti kirjaa työstäessä valkeni, miten valtavan työn eri lajien pioneerit ovat tehneet. Itselleni antoisinta oli saada tavata niin monia suomalaisen alppihiihdon veteraaneja ja kuulla heidän tarinansa, ja mikä parasta, löytää paljon filmimateriaalia noista päivistä."
Talermo myös yllättyi niistä harjoittelumääristä, joihin lajiin vihkiytyneet vuosia sitten kykenivät.
Kuten todettua, katsoo Roger Talermo mielellään eteenpäin. Kun hän tuli Olympiakomitean johtoon, oli ratkaisut kuluneen olympiadin osalta jo tehty, ja samalla oli käynnistetty lukuisia merkittäviä muutoksia.
Edustus KOK:ssa
"Ensimmäinen toimikauteni oli enemmän toteutuksen varmistamista kuin uuden visioimista. Piti katsoa miltä osin Kivistön mietinnön linjauksia oli mahdollista toteuttaa ja nyt kieltämättä ollaan siinä suhteessa paljon viisaampia. Ehkäpä jatkossa myös visiointiin on enemmän eväitä."
Eräs tulevia haasteita tulee olemaan suomalaisedustuksen varmistaminen KOK:ssa, kun Peter Tallberg päättää luopua. Se ei olekaan helppo tehtävä, vaan tuntosarvien on oltava herkällä.
"Myös KOK:ssa on paineita laajentaa jäsenvaltioita ja kyllä tilanne on valitettavasti se, että eurooppalaisten osuus järjestössä tulee pitkässä juoksussa todennäköisesti vähenemään. Paikan pitämisessä riittää pienelle Suomelle haastetta", sanoo Roger Talermo.
Lähde: YLE Urheilun haastattelu, Jouko Vuolle
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 16/08, SLU.fi.
