Liikuntaneuvonta piristää ikääntyneitä

Jo kertaluonteinen liikuntaneuvonta vaikuttaa positiivisesti ikääntyneiden henkilöiden mielialaan.

Jyväskylän yliopiston Suomen gerontologian tutkimuskeskuksessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin yksilöllisen ja motivoivan liikuntaneuvonnan vähentävän mielialaoireita niiden ikääntyneiden keskuudessa, jotka tutkimuksen alussa kärsivät lievästä masentuneisuudesta.

Liikuntaneuvontainterventioryhmään kuuluvien depressiopistemäärät laskivat keskimäärin kolme pistettä, kun taas kontrolliryhmään kuuluvilla depressiopisteet lisääntyivät. Vakavasti masentuneiden ja ei- masentuneiden ryhmissä liikuntaneuvontaintervention vaikutusta ei havaittu.

"Koska jo lieväkin masentuneisuus ikääntyneillä henkilöillä on yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairastua vakavaan masennukseen, toimintakyvyn ongelmiin ja lisääntyneeseen terveyspalvelujen tarpeisiin, tutkimuksemme tulokset ovat tärkeitä", korostaa tutkija Inka Pakkala.

Useat eri mekanismit saattavat selittää mielialan parantumista lievästi masentuneiden ikääntyneiden ryhmässä. Motivoivalla ja yksilöllisesti toteutetulla liikuntaneuvonnalla sinällään saattoi olla suoria psykologisia vaikutuksia tutkittavien mielialaan. Lisäksi interventioryhmään kuuluvien liikunnan harrastaminen lisääntyi, jolloin liikunnan fyysistä kuntoa parantava vaikutus sekä mahdollisten sosiaalisten kontaktien lisääntyminen liikuntaharrastuksen kautta saattoivat olla tutkittavien kohentuneen mielialan taustalla. Pyrittäessä edistämään iäkkäiden henkilöiden mielialaa liikunnan kautta sekä liikunnan fyysiset, psyykkiset että sosiaaliset vaikutusmekanismit ovat tärkeitä eikä niitä ole aina tarpeellista erottaa toisistaan.

"Liikuntaneuvontaa tulisi ottaa yhdeksi osaksi tukitoimia pyrittäessä tukemaan iäkkäiden henkilöiden parempaa mielenterveyttä", Pakkala suosittaa.

Suomen gerontologian tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän kaupungin yhteistyönä toteutettuun kaksivuotiseen liikuntaneuvontainterventioon osallistui 632 75-81-vuotiasta kantakaupungin alueella itsenäisesti asuvaa iäkästä henkilöä. Interventioryhmä (n=318) osallistui henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaohjaukseen, joiden lisäksi fysioterapeutti seurasi heidän fyysisen aktiivisuutensa tasoa ja tuki heitä fyysisen aktiivisuuden ylläpidossa säännöllisin puhelinkontaktein neljän kuukauden välein.

Tutkimustulokset on julkaistu alan kansainvälisessä tieteellisessä aikakauslehdessä.

Lisätietoja:
Tutkijakoulutettava Inka Pakkala, puh 014-260 4595, inka.pakkala(at)sport.jyu.fi

Julkaisutiedot: Pakkala I, Read S, Leinonen R, Hirvensalo M, Lintunen T, Rantanen T. 2008. The effects of physical activity counseling on mood among 75- to 81-year-old people: A randomized controlled trial. Preventive Medicine, 46, 412-418.

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 16/08, SLU.fi.