Vallankahvassa viestintäministeri Suvi Lindén: Sähköinen viestintä muuttaa toimintatapoja
 Suvi Linden. Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia. |
”Sähköinen ympäristö muuttaa väistämättä toimintatapoja ja prosesseja. Jos haluamme viedä jonkin fyysisen asian Internetiin, tulee meidän miettiä koko prosessi uudella tavalla. Vain sen muuttaminen sähköiseen muotoon ei tuo toivottua lopputulosta. Tämä koskee myös liikuntaa ja urheilua”, arvioi viestintäministeri Suvi Lindén.
Viestintäministeri Suvi Lindéniä voi hyvin tituleerata liikuntaystävälliseksi ministeriksi. Liikunnalla ja urheilulla on ollut - ja on edelleen - vankka sija yhtä lailla hänen päivittäisessä arjessaan kuin työssäänkin. Kymmenen vuotta sitten hänen kulttuuriministerikautensa alkuun, vuoden 1999 jälkimmäiselle puoliskolle, sattui Suomen EU-puheenjohtajuus, jonka aikana allekirjoitettiin Maailman Antidopingtoimiston WADA:n peruskirja.
Nyt järjestön juhliessa 10-vuotista taivaltaan on hyvä palata perustamishetkiin, jotka edelleen ovat hyvin Suvi Lindénin mielessä.
”Oikeastaan WADA:n perustamissanat lausuttiin Saksan puheenjohtajakaudella ja kapulan siirryttyä Suomelle heinäkuun alussa vietiin projekti säätiön perustamiseksi loppuun. Sopimus sinetöitiin Lausannessa 10. marraskuuta, kun Juan Antonio Samaranch allekirjoitti peruskirjan KOK:n puolesta ja yhtenä muiden joukosta minä sain hyväksyä sen EU-puheenjohtajamaan edustajana.”
Suvi Lindén kertoo, että allekirjoitusta edeltävä puolen vuoden valmistelujakso oli hyvin tiivis ja se jatkui perustamisen jälkeen kahden ja puolen vuoden ajan sekä järjestön hallituksessa että hallintoneuvostossa.
”Voikin hyvin sanoa, että WADA oli tuon ajan osa minun arkipäivääni.”
Hän kuvaa järjestön perustamisaikaa sekä mielenkiintoiseksi että onnistuneeksi. Niinpä valmistelutyötä virkamiehenä johtanut Harri Syväsalmi valittiinkin WADA:n ensimmäiseksi pääsihteeriksi.
”Suomi oli WADA:n perustamisen aikaan tunnustettu ja tilastojenkin mukaan aktiivinen sekä arvostettu antidopingtyön tekijä, kunnes Lahdessa vuonna 2001 jouduimme toisenlaiseen valokeilaan. Se oli kieltämättä hyvin harmillista”, muistelee Suvi Lindén kulttuuriministerikaudelleen sattunutta toista ’doping-huippua’.
Tänään WADA:n perustamisprosessia voi arvioida onnistuneeksi, koska sen ansiosta esimerkiksi Yhdysvalloissa saatiin käyntiin antidopingtyö ja jopa merkittävimmät ammattilaisliigat ovat aktiivisemmin mukana puhtaan urheilun edistämissä.
Vahvistuneet liikuntajärjestöt
Juuri tällä hetkellä eivät antidopingasiat suoranaisesti kuulu Suvi Lindénin arkeen, mutta liikuntapoliittista keskustelua hän seuraa edelleen aktiivisesti, eivätkä aiheet agendalla ole olennaisesti muuttuneet.
”Kymmenen vuotta sitten oltiin tämän päivän tavoin huolestuneita lasten ja nuorten vähenevästä liikunnasta. Yhtä lailla terveitä elintapoja pyrittiin tuolloin tuomaan valistuksen keinoin esille. Iloista on, että liikunnan merkityksen korostuminen on tänään mieluummin aikaisempaa vahvempaa ja esimerkiksi liikuntasetelin avulla työikäiselle väestölle voidaan tarjota mahdollisuus mielekkääseen liikkeeseen. Myös suomalainen liikuntajärjestötoiminta on vuosikymmenen aikana vahvistunut mukavasti.”
Liikunnasta ja urheilusta puhuttaessa kääntyy katse aika nopeasti opetusministeriön suuntaan, mutta silloin unohtuu, että liikunta ja urheilu ovat tavalla jos toisella lähes kaikkien ministeriöiden, eikä vähiten liikenne ja viestintäministeriön, agendalla – erityisesti niiden toimintaedellytysten luomisessa.
”Viestintäministeriön toimialaan kuuluvat suoranaisesti esimerkiksi sähköiseen viestintään ja kysymykset urheilun roolista julkisen palvelun YLE:ssä. Toisaalta eri kulkuväylät ja pyörätiet ovat merkittävä osa maamme liikuntainfrastruktuuria ja ne kuuluvat osittain liikenneministerin toimialaan.”
’Ministerien kunnon kuuri’
Ihan konkreettisestikin liikunta kuuluu ministerien arkeen, koska heidät on pantu ’kunnon kuurille’, jonka avulla on pyritty vaikuttamaan valtioneuvoston jäsenten päivittäiseen tekemiseen.
”Maailma on silläkin lailla muuttunut, että nykyisin pyritään jo aikataulujen tekovaiheessa ottamaan huomioon liikunnan vaatima tila. Se nähdään nykyisin tärkeänä osana myös ministerien arkea”, sanoo Suvi Lindén, jonka omaan arkeen kuuluvat ainakin hiihto, golf ja bodypump.
Varsinaiseen hallituksen päivittäistyöhön eivät urheiluotsikot luonnollisesti usein kuulu, mutta esimerkiksi suurkisahankkeiden tukiasiat ovat olleet esillä. Seuraavaksi tullee puhuttamaan vuoden 2012 yleisurheilun EM-kisahanke.
Kun viestintäministeriön toimialaa perataan hiukan tarkemmin, nousevat esiin ainakin modernin tietoyhteiskunnan parantuvien tietoliikenneyhteyksien tarjoamat mahdollisuudet sekä tekijänoikeuskysymykset.
Seura verkossa
”Jo nyt suuret urheiluhallit rakennetaan niin, että siellä ovat hyvät langattomat yhteydet ja jatkossa ainakin kilpailutilojen yhteyksien pitää olla nykyvaatimuksia vastaavassa kunnossa. Samaan aikaan liikuntajärjestöille kansalaisten paremmat tietoliikenneyhteydet ovat suuri mahdollisuus”, arvioi Lindén.
Hän ottaa esille monia ryhmiä, joiden työtä verkkomaailma ja sosiaaliset mediat helpottavat; valmentajat ja valmennettavat, lenkki- tai harrastajaryhmien kokoaminen, yleinen tiedonkulku seurojen sisällä.
”Internetin, Facebookin ja Twitterin kautta tavoitetaan kiinnostuneet harrastajat ja löydetään uusia toimijoita. Niiden avulla seurojen on edullista ja tehokasta hoitaa markkinointiaan.”
Lindén on pannut merkille SLU:n aktiivisuuden uuden ajattelun edistämisessä. Hän muistaa hyvin, kuinka 10 vuotta sitten valtiovallan resursseja laitettiin erilaisten ohjelmistojen ja järjestelmien rakentamiseen, koska jo silloin järjestöille haluttiin luoda valmiuksia sähköisten työkalujen käyttöön.
”Kuitenkin suuri vallankumous on tapahtunut sosiaalisten medioiden syntymisen kautta siksi, että ne ovat luonnollisia toimintaympäristöjä nuorille ja hiukan varttuneimmillekin. Nyt kun kansalaisjärjestöt ottavat ne oikealla tavalla haltuunsa, voidaan ilman suuria panostuksia olla läsnä, tavoittaa kiinnostuneet ja välittää myös kohdennettua informaatiota esimerkiksi valmennuksesta.”
Myös seurojen hallintoa sähköinen maailma tulee jatkossa helpottamaan entisestään, koska virallisen sähköisen asioinnin mahdollistavaa lainsäädäntöä hiotaan uuden toimintaympäristön edellyttämään kuntoon.
Kansalaistaidot kuntoon
”Tekemistä riittää kuitenkin kansalaisten osaamistason kasvattamisessa. Nuori sukupolvi tosin hallitsee Internetin lähes täysin, me keski-ikäiset ainakin keskinkertaisesti mutta yli 60-vuotiaista verkkoa hyödyntää vain joka viides. Kansalaistaitojen kasvattamisessa riittää siis haastetta.”
Toimintaympäristön muutos vaikuttaa myös tekijänoikeuskysymyksiin. Jo nyt esimerkiksi musiikki leviää käyttäjille aivan eri reittiä kuin kasettien tai edes CD-levyjen aikakaudella, eikä korvaus enää tule vain levy-yhtiön kautta. Sama lienee jollain lailla edessä myös muilla kulttuurin lohkoilla – liikunnassakin.
”Sähköinen ympäristö muuttaa väistämättä toimintatapoja ja prosesseja. Jos haluamme viedä jonkin fyysisen asian Internetiin, tulee meidän miettiä koko prosessi uudella tavalla. Vain sen muuttaminen sähköiseen muotoon ei tuo toivottua lopputulosta.”
Uusi ajattelu voi perustua vaikka eräänlaisen pienmedian perustamiseen; räätälöityjen tapahtumien välittämiseen kevyellä järjestelmällä ydinryhmälle – esimerkiksi pienen lajin tosiaktiiveille. Silloin keskeiseksi kysymykseksi nousee riittävien valmiuksien luominen suorituspaikoille.
Uusi aika – uudet pelisäännöt
”Juuri näiden kysymysten miettiminen ja uusien toimintatapojen sekä pelisääntöjen pohtiminen on SLU:n kontolla. Meidän on hankittava lisää tietoja siitä, mitkä ovat levittäjän oikeudet ja vastuut ja millaisia tekijänoikeuskysymyksiä tulee vastaan. Tiedon ja osaamisen levittäminen jäsenistölle jos mikä on kattojärjestölle sopiva rooli.”
Rajun toimintaympäristön muutoksen keskellä myös perinteisten jakelukanavien palvelut tulee turvata. Muutokset ravistelevat TV-oikeusmaailmaa ja hintataso näyttää karkaavan käsistä. Miten viestintäministerin positiolta katsoen tulisi toimia?
”Onneksi vielä toistaiseksi on ollut varaa saattaa nähtäville ja kuultavaksi EU direktiivin mukaiset Suomessa määritellyt niin sanotun kymmenen kohdan listan sisältämät urheilutapahtumat, mutta uhkakuvatkin ovat nähtävissä. Esimerkiksi KOK:n vaatima korvaus olympiakisoista ja joidenkin lajien MM-kisojen oikeusmaksut voivat nousta pienelle maalle liian korkeiksi. Jossain vaiheessa tulee ehkä pohtia, mitä silloin on tehtävissä”, arvioi ministeri Lindén.
Hän kuitenkin haluaa uskoa, että hyvä yhteistyö esimerkiksi EBU:n kanssa on edelleen paras tapa toimia.
”Yhteistyön avulla löytyy ponnistusvartta, ettei täysin tarvitse tanssia myyjän tai vaikka KOK:n pillin mukaan. Kyllä heidänkin intresseissään on saada sellainen korvaus, että kisojen välittäminen on mahdollista. Ikävä kyllä lähetysoikeuksien hintakäyrä on ainakin toistaiseksi ollut vain eksponentiaalinen”, päättää Suvi Lindén.
Lähde: YLE Urheilun haastattelu, Jouko Vuolle
SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 16/09, Jouko Vuolle, SLU.fi