Koululiikuntafoorumi LUMissa

Lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä kukaan ei ole sivullinen. Kuva: Antero Aaltonen

Liikunnan ja Urheilun Maailmassa (LUM) käynnistyy uusi kirjoitussarja tammikuussa 2010. Sarjassa Suomen eri opettajankoulutusyksikköjen edustajat fokusoivat koululiikuntaan.

Suomen eri opettajankoulutusyksikköjä edustavat kirjoittajat haluavat kirjoitussarjallaan osallistua siihen yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävään keskusteluun, jota tässä ajassa käydään mm. koululaisten liian vähäisestä liikunnan määrästä.

Tavoitteena on avata koululiikunnan merkityksellistä ja toisinaan myös merkillistä maailmaa eri perspektiiveistä. Kirjoittajat kouluttavat liikuntaa opettavia opettajia perusopetukseen ja perusopetuksessa pääosin alakouluun.

Luokanopettajakoulutusta yhdessätoista koulutusyksikössä. Luokanopettajakoulutusta järjestetään Suomessa yhdessätoista koulutusyksikössä. Opiskelijat suorittavat noin viisivuotisen koulutuksen. Koulutus johtaa kasvatustieteiden maisterin tutkintoon. Laajuudeltaan opinnot ovat 300 opintopistettä (1 op= 27 h laskennallista työtä).

Luokanopettajat työskentelevät pääosin alakouluissa opettaen perusopetuksen luokkia 1-6. Luokanopettajan tehtäväkenttä on laaja koostuen sekä kasvatus- että opetustehtävästä. Opetuksen keskeisinä sisältöinä on nykyisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan 12 erillistä oppiainetta ja kuusi aihekokonaisuutta. Yksi luokanopettajan opettamista oppiaineista on liikunta.

Ala-asteella liikuntaa vähintään 2 tuntia viikossa. Perusopetuksen nykyisen tuntijaon mukaan vuosiluokilla 1-4 tulee olla vähintään 8 vuosiviikkotuntia liikuntaa. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä, että kaikille lapsille kohdennettua ja muiden oppiaineiden lailla tavoiteorientoitunutta liikuntaa on vähintään 2 tuntia viikossa jokaisella luokkatasolla. Luokilla 5-9 liikuntaa tulee olla vähintään 10 vuosiviikkotuntia. Yleinen toteuttamistapa on, että liikuntaa on edelleen 2 tuntia viikossa jokaisella luokkatasolla. Kuntakohtaisilla tai koulukohtaisilla ratkaisuilla voidaan liikuntatuntien määrää lisätä suuntaamalla taito- ja taideaineisiin osoitettua valinnaista tuntimäärää (alakoulussa 6 ja yläkoulussa 6) liikuntaan.

Ohjenuorana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Koululiikunnan päämäärä, toiminnan tavoitteet, keskeiset sisällöt, kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä sekä yhdeksännen luokan päättöarvioinnin kriteerit on ilmaistu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, Opetushallitus). Opetussuunnitelman perusteet ohjaavat koulun liikunnanopetusta kaikkialla Suomessa.

Luokanopettajaksi opiskelevan opinnoissa liikuntaa. Jokainen luokanopettajaksi opiskeleva opiskelee liikuntaa osana opintojaan. Kaikki opiskelevat liikunnanopetuksen perusteita opettajankoulutuslaitoksesta riippuen 3 - 6 opintopistettä, joka annettuina opetustunteina on 28 – 80 tuntia. Opiskelijat perehtyvät itsenäisesti myös alan kirjallisuuteen ja suorittavat erilaisia opintotehtäviä. Osa opiskelijoista harjoittelee liikunnan opettamista osana yliopistojen harjoittelukouluissa tai kunnan kouluissa toteutettua opetusharjoittelua. Eri opettajankoulutuslaitokset tarjoavat myös koululiikuntaorientoituneita liikunnan valinnaisia opintoja.

Opiskelijoiden tulee opintojensa aikana valita maisteriopintoihinsa ns. sivuaineita, joissa he suorittavat 25 opintopisteen laajuiset opinnot. Liikunta on yksi suosituimpia sivuainevalintoja kaikissa opettajankoulutusyksiöissä. Tällä hetkellä Kajaanissa, Turussa, Raumalla ja Jyväskylässä voi sivuaineopintojen lisäksi suorittaa liikunnan aineopinnot, jotka antavat opiskelijalle yläkoulun liikunnan aineenopettajakelpoisuuden (ns. opettajan kaksoiskelpoisuus). Åbo Akademi on ruotsinkielisestä opettajankoulutuksesta vastaava taho. Sen alaisuudessa voidaan suorittaa liikunnan aineopintoja ruotsin kielellä.

Liikunnan didaktiikan ja liikuntakasvatuksen lehtoreiden verkosto. Suomen eri opettajankoulutusyksiköissä liikunnan koulutuksesta vastaavat liikunnan didaktiikan tai liikuntakasvatuksen lehtorit. Tämä opettajankouluttajaryhmä on verkostoitunut LiikuntaKasVi –verkostoksi vuonna 2001. LiikuntaKasVin tavoitteena on koulutuksen jatkuvan kehittämisen näkökulmasta seurata ja myös jossain määrin tuottaa koulutukseen liittyvää yhteistä materiaalia sekä alan tutkimustietoa.

LiikuntaKasVi haluaa myös osallistua koululiikunnasta käytävään keskusteluun. Tavoitteena on myös ylläpitää yhteistyötä alan eri toimijatahoihin. Suomen Liikunnan ja Urheilun SLU ry:n lajiliitoista useat ovat vuosien varrella perehdyttäneet verkostoa oman alansa kehityssuuntiin ja kouluille kohdennettuihin materiaaleihin. LiikuntaKasVi -verkoston tavoitteena on myös tiedon ja kokemuksien jakaminen, vertaisoppiminen. Verkosto pyrkii kokoontumaan kaksi kertaa vuodessa. Kirjoitussarjan kirjoittajat edustavat pääosin LiikuntaKasVi -verkostoa. Pyrimme saamaan mukaan myös muita koululiikunnan kehittämisestä kiinnostuneita tahoja.

Toivomme kirjoitussarjan lisäävän ymmärrystä ja tietoa koululiikunnasta, sen muutoksista ja kehitysnäkymistä. Operoimme liikunnan ja urheilun järjestötoimijoiden kanssa samojen haasteiden parissa, vaikka toimintaympäristömme jossain määrin eroavat toistaan. Yksi merkittävä yhteinen haaste on: Miten pystyä varmistamaan sellaisia liikuntakokemuksia, että lapset ja nuoret kokevat toimintaan osallistumisen mielekkäänä ja palkitsevana? Koulun kontekstissa tätä haastetta ei voi palauttaa vain yksittäiseen toimijaan, kuten liikuntaa opettavaan opettajaan. Olosuhteiden tulee olla haasteen saavuttamista tukevat. Jätämme kirjoitussarjamme alussa bittiavaruuteen kysymyksen: Miten päätöksentekijät turvaavat jatkossa opettajankoulutukselle, koululle ja koululiikunnalle sellaiset edellytykset, että käytännön toimijat pystyvät entistä paremmin vastaamaan niin mielekkyyden ja palkitsevuuden haasteeseen kuin siihen, että lapset ja nuoret liikkuvat kokonaisvaltaisen hyvinvointinsa kannalta riittävästi?

Teksti:

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 17/09, Riitta Asanti ja Liisa Hakala, SLU.fi