Budjetti 2009: Opetusministeriö esittää reilua korotusta liikunnalle

Opetusministeriön tuoreessa toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2009-2012 arvioidaan veikkausvoittovarojen kehityksen olevan myönteistä.

Suunnitelmissa nostetaan myönteisesti esiin mm. lasten ja nuorten liikuntaa, huippu-urheilua sekä liikunnan kansalaisjärjestötoimintaa.

Kuluvana vuonna liikunnan osuus veikkausvoittovaroista on 104 065 000 euroa. Opetusministeriö esittää, että vuonna 2009 liikunnalle tulisi 117 509 000 euron osuus veikkausvoittovaroista. Veikkausvoittovarojen tuoton lasketaan kasvavan 1,5 prosenttia vuodessa. Lisäksi ensi vuonna tuloutuu jakamattomia voittovaroja arvion mukaan 21,7 miljoonaa euroa. Aiempi arvio on ollut 15 miljoonaa euroa.

Helmikuussa opetusministeriö neuvottelee talousluvuista valtiovarainministeriön kanssa. Maaliskuussa pidetään kehysriihi, jossa kootaan yhteen koko hallituksen yhteinen esitys valtiontalouden kehyksiksi 2009-2012.

Tippaustoimistosta tähän päivään

Veikkausvoittovaroista ja niiden oikeudenmukaisesta jakosuhteesta on käyty keskustelua siitä saakka, kun Oy Tippaustoimisto Ab perustettiin vuonna 1940. Alun perin varoja jaettiin vain urheilulle ja liikuntakasvatukselle, mutta jo 1950-luvulla taide, tiede ja nuorisotyö tulivat mukaan potin jakajiksi. Urheilun osuus oli tuolloin 70 prosenttia koko summasta. Sittemmin prosenttiosuus on pienentynyt merkittävästi ollen tällä hetkellä 25 prosenttia.

Jakosuhdelaki, jota myös usein tuotonjakolaiksi kutsutaan – ja joka oikealta nimeltään on ”Laki raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä” – laadittiin eduskunnan aloitteesta vuonna 2001. Sitä on sittemmin muokattu sen osalta, millä aikataululla kirjastojen rahoitus siirtyy veikkausvoittovaroista budjettivaroihin.

Edunvalvonta tuotti tulosta

Vuoden 2007 tapahtumista kerrottin tarkemmin LUM:n numerossa 17/07. Lehden ilmestymisen jälkeen on lopullisesti varmistunut, että liikunnalle tulee kuluvan vuoden budjettiin uutta rahaa hieman alle 3,6 miljoonaa euroa. Tuo summa kuluu inflaatiokehityksen myötä pääasiallisesti palkkakustannuksiin, jotta nykyinen toiminta pystytään ylläpitämään.

Vuoden 2008 talousarvion liikunnalle tuleva loppusumma on toki paljon suurempi ja näin ollen mieluisampi kuin hallituksen alun perin esittämä lisäys, joka oli vain 292 000 euroa. Veikkauksen voittovarojen määräraha valtion budjetissa oli kuitenkin jo alkuperäisessä talousarvioesityksessä ennätyssuuri, lähes 419 miljoonaa euroa. Siihen nähden hallituksen liikunnalle ensin esittämä summa tuntui perin oudolta.

Liikunnan osuus kasvoi, kun hallitus päätti palauttaa valtion taidelaitosten käytössä olevien toimitilojen vuokriin sekä Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokuluihin suunnatut menot (21,3 miljoonaa euroa) verovaroista katettavaksi, pois veikkausvoittovaroista. Samalla veikkausvoittovaroja tuloutettiin edunsaajille hieman enemmän kuin alun perin oli esitetty (mutta hieman vähemmän kuin mitä alun perin veikkausvoittovaroja yhteensä oli ajateltu jakoon laittaa – juuri tuon kiinteistökuluproblematiikan takia).

Veikkausrahat ja koululiikunta keskusteluttivat päättäjiä

Budjettia lopullisesti hyväksyttäessä eduskunta äänesti vielä viidestä talousarvioaloitteesta, jotka koskivat veikkausvoittovarojen liikuntamomenttia (29.90.50). Kaikissa näissä esityksissä aloite hävisi alkuperäiselle esitykselle – näin useimmiten tapahtuu, vain äärimmäisen harvoin yksittäisen kansanedustajan aloite muuttaa hallituksen esitystä tässä budjetin käsittelyvaiheessa.

Ennen äänestyksiä käytiin keskustelu, jossa monet kansanedustajat kiittelivät hallituksen tekemää uutta budjettiesitystä, joka palauttaa verovaroista rahoitettavaksi ne kiinteistömenot, joita yritettiin siirtää veikkausvoittovaroista rahoitettavaksi. Parannettavaakin jäi: kritiikkiä esitettiin menettelytavasta sekä siitä, että kun kiinteistökuluraha siirtyi takaisin verovaroihin, ei veikkausvoittovaroja tuloutettukaan edunsaajille saman verran vaan vähemmän. Toki tiedossa on, että veikkausvoittovarat, jotka nyt jäivät Veikkauksen rahastoon, tuloutuvat sieltä tulevina vuosina edunsaajille eli raha löytää kyllä perille, mutta hieman hitaammalla vauhdilla.

Keskustelussa nousi esiin monia muitakin asioita, kuten koululiikunnan lisääminen. Asiasta vastaava ministeri Sari Sarkomaa (kok) sanoi olevansa ”valmis arvioimaan tuntijaon opetussuunnitelmien perusteet”. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) puolestaan totesi, että ”ehkäpä senkin (=tuntijaon muuttamisen) aika tässä aika pian on”. Kansanedustaja, valtion liikuntaneuvoston jäsen Marko Asell (sd) kiinnitti samaan asiaan huomiota kolumnissaan 10.1.08 Uutispäivä Demarissa. Hän korostaa liikunnan hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta ja muistuttaa tutkimuksesta, jonka mukaan koululiikuntaa lisäämällä myös lasten teoriaosaaminen kasvoi. Monet muutkin ovat viime aikoina – ja osa jo vuosien ajan – puhuneet koululiikunnan monipuolisesta myönteisestä vaikutuksesta lapsiin. Toivottavasti asiaan tartutaan pian konkreettisten päätösten avulla.

Katseet jo vuoteen 2009

Vuoden 2008 budjetti hyväksyttiin lopullisesti ennen joulua. Vuoden 2009 budjetin ja 2009-12 budjettikehyksen valmistelu on kuitenkin jo samanaikaisesti käynnistynyt. SLU uskoo, että hyvällä yhteistyöllä opetusministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa voidaan välttää ne karikot, joihin niin monesti on veikkausvoittovarojen kanssa ajauduttu. SLU tuo aktiivisesti esiin omia tavoitteitaan ja valvoo osaltaan edunsaajien yhteisiä etuja. SLU pitää tärkeänä, että Veikkauksen rahastosta tuloutuvat varat ja Veikkauksen tuotonkasvu ohjautuvat jatkossa tuotonjakolain mukaisesti veikkausvoittovarojen edunsaajille niiden prosenttiosuuksien mukaan, jotka laki määrittää. Ainakin opetusministeriön kehysehdotus on juuri tämän toiveen mukainen.

Teksti: Laura Andersson

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 1/08, SLU.fi