Vallankahvassa pääsihteeri Jukka Pekkala
 Jukka Pekkalan työhistoria tarjoaa hyvä välineen tulevaisuuden arviointiin. |
SLU:n pääsihteeri Jukka Pekkala on urheilun pohdiskelija ja moniottelija. Hänet valittiin kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan puheenjohtajaksi 2007.
Kun saapuu Jukka Pekkalan työhuoneeseen SLU:n talon seitsemänteen kerrokseen, kiinnittyy ensimmäisenä huomio neuvottelupöydällä olevaan patsaan pienoismalliin. Siinä kitaraa soittava – kovin Tapio Rautavaaran oloinen mies – katsoo pitkäkaulaista joutsenta. Aikamoista symboliikkaa, johon ei kuitenkaan oikein millään saa yhdistettyä seivästä ja hyppytelineitä, jotka vielä tarvittaisiin työhuoneen haltijan kuvaamiseen.
Linnut ovat olleet tärkeä osa viime vuonna 50 vuotta täyttäneen Jukka Pekkalan elämää yli 40 vuotta ja kitaransoittokin vain viisi vuotta vähemmän.
Linnuista Jukka Pekkala tietää varmuudella enemmän kuin Tapio Rautavaara ja kitaraakin hän soittanee paremmin kuin maestro. Urheilussa Rautavaaran olympiavoitto keihäänheitossa sekä menestys jousiampujana pesevät SLU:n toiminnanjohtajan saavutukset, vaikka 515 cm:n ylittäminen seipään avulla ei joka pojalta onnistukaan.
”Jos olisin osannut hypätä oikein hyvin, olisin hyvällä onnella saattanut ylittää 530 jopa 540, mutta siinä raja olisi tullutkin vastaan. Nopeus ja ulottuvuus eivät olisi riittäneet maailman huipulle saakka”, arvioi Pekkala.
Hän on kuitenkin ollut kilpaurheilija ja ymmärtää huippu-urheilun merkityksen.
Jukka Pekkalan askeleet SLU:n talon siihen huoneeseen, jonka ovessa lukee pääsihteeri, ovat kulkeneet laajasti halki liikunnan ja urheilun kenttien.
Eri rastien kautta Radiokadulle
Neljännesvuosisadan työrupeamaan mahtuu liikunnan opettamista yliopistolla ja huippu-urheiluasioiden parissa työskentelyä SVUL:ssä. Välissä kului kolmen vuoden jakso Puolustusvoimien Urheilukoulun valmennuspäällikkönä ja rupeama liikunnanopettajana yläasteella. Ennen nykyistä virkaansa Jukka Pekkala ehti vielä työskennellä Suomen suunnistusliiton pääsihteerinä ja kehittää lasten iltapäivätoimintaa neljän vuoden ajan Nuoressa Suomessa.
”En ole ikänä ajatellut, että edellä luetellut tehtävät olisivat jokin valmistava jakso. Ne ovat olleet uusi haaste toisensa perään. Totuus on kuitenkin, että kaiken kokemani pohjalta uskon ymmärtäväni suomalaista liikuntakulttuuria – eri perspektiiveistä katsottuna.”
Jukka Pekkalan ikäinen mies ei kovin mielellään katso menneisyyteen, vaan on enemmän kiinnostunut siitä, mitä tulevat vuodet tuovat tulleessaan. Hetken pohdittuaan hän kuitenkin sanoo, että lajiliiton pääsihteerin työ on ”ihan oma juttunsa”, jonka luonnetta ei osaa kuvitella, jos ei sitä ole tehnyt.
Nykyistä tehtäväänsä Jukka Pekkala kuvaa työsarkana tai kyntöpeltona, jossa kasvavat taimet ovat mehukkaassa vaiheessa. Työ on kiireenkin keskellä kannustavaa ja motivoivaa.
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta
Monessa mukana olleen ison kansalaisjärjestön pääsihteerin ajatukset ovat arvokkaita. Ei siis ole sattuma, että Jukka Pekkala kutsuttiin kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. Kirjoitusasultaan sanahirviön oloinen tehtävä kestää neljä vuotta ja se lienee aika ”kova posti”.
”Työ lähti liikkeelle jo Vanhasen ensimmäisen hallituksena aikana. Silloin kansalaistoiminta nostettiin yhdeksi painopisteeksi, ja syntyi politiikkaohjelma kansalaistoiminnan edistämiseksi. Lopulta viime hallituksen viime metreillä syntyi periaatepäätös, jonka perusteella neuvottelukunta päätettiin perustaa. Se on ainutlaatuinen, koska vastaavaa orgaania ei ole aiemmin ollut. Haasteelliseksi työn tekee se, ettei ole mitään valmiita raiteita, joita voisi seurata. Ja vaikka neljän vuoden jakso voi tuntua pitkältä, kuluu aika todellisuudessa kovin nopeasti.”
”Neuvottelukunta kokoontui ensi kerran vuoden 2007 lopulla. Silloin päätettiin, että rakennetaan yhteinen visio”, sanoo Jukka Pekkala.
Se ei tapahdu hetkessä. Visiota on rakentamassa seitsemän ministeriötä, useita valtion virastoja sekä kaikki keskeisimmät kansalaisjärjestöt. Neuvottelukunnan yhteinen tavoite on, että visio olisi valmis kevään 2008 aikana.
Jukka Pekkala lähtee itsekin rakentamaan visiota avoimin mielin. Mitään ei ole edes hänen mielessään kiveen hakattu. Joitain aihioita hän on kuitenkin pohtinut.
”Ihan käytännössä esimerkiksi seurojen verotuskäytäntöjen tulisi olla paljon selvempiä ja vapaaehtoistyötä edistäviä. Yleensäkin lainsäädännön alueella on monia palveludirektiivin kaltaisia asioita, jotka vaikuttavat seurojen toimintaan ja joiden tulisi olla myös käytännössä mahdollisia.”
Myös kaikki rahapeleihin tai arpajaistoimintaan tulevat asiat kuuluvat pohdittavien listalle.
”Neljän vuoden päästä tulisi olla selvillä, miten vapaaehtoiset tulevat mieluiten ja helpoimmin mukaan kansalaistoimintaan - miten heitä tulee motivoida, tukea, kouluttaa ja auttaa. Kiteytettynä tarkoitus on siis parantaa Suomessa suomalaisten paikallisten ja valtakunnallisten järjestöjen toimintaedellytyksiä.”
Eurooppalaisuuden haaste
Euroopan perspektiivistä katsottuna pohjoismainen kansalaistoiminnan kulttuuri on aika ainutlaatuinen.
”Sen säilyttäminen ja vahvistaminen on meidän velvollisuutemme. EU:ssa mukana olo tuottaa hankaluuksia vapaaehtoistyön edistämiseen juuri, koska malli on niin ainutlaatuinen. Sitä ei kaikkialla tahdota edes ymmärtää; säädetään helposti lakeja, joissa lapsi menee pesuveden mukana. Onkin erityisen tärkeää korostaa, että Suomessa tulee olla oikeus toimia Suomeen sopivalla tavalla.”
Pohjoismaat ovat EU:ssa pieni vähemmistö ja liikuntajärjestötkin ovat huomanneet lobbauksen tärkeyden.
”Kun tänne on kutsuttu EU:n vaikuttajia ja heille on avattu asioita, ovat kuulijat olleet häkeltyneitä mallin toimivuudesta. Meidän kokemuksenne ja tutkimuksemme eivät puolla eurooppalaista käsitystä, että vapaaehtoistyö olisi häviävä luonnonvara. Kansallinen liikuntatutkimus itse asiassa todistaa juuri toisin”, sanoo Jukka Pekkala.
Haaste onkin miten tämä kerrotaan eurooppalaisille päättäjille.
Yhteiskunnan muutos heijastuu kansalaistoimintaan
Mutta myös kansalaistoiminnan tulee uudistua yhteiskunnan muutosten lomassa - aivan samoin kuin esimerkiksi maastohiihto on urheilulajina kokenut rajun muodonmuutoksen.
Jukka Pekkalan mielestä ydinkysymys on: ”Millainen on se motiivin muutos, joka vapaaehtoisilla on, kun he lähtevät mukaan toimintaan?”
Siihen ei todellakaan tiedetä vastausta, mutta joitain osia voidaan tunnistaa.
”Eräs muutos on, että tänä päivänä halutaan olla mukana seuratoiminnassa omien lasten kanssa – omaehtoisesti – aiemmin näin ei ollut. Eli vasta kun mukanaolon motiiveja osataan riittävän hyvin arvioida, voidaan pohtia tarvittavia toimenpiteitä. Kaiken kaikkiaan tärkeä osa minunkin työtäni on pyrkiä arvioimaan tulevaisuutta ja sitä, mitä joka tapauksessa tulee tapahtumaan toimintaympäristössä – myös maailmanlaajuisesti.”
”Seura on aikamoinen apparaatti”
Myös suomalaisen kilpa- ja huippu-urheilun kannalta seurat ovat aikamoinen väline. Ne tuottavat todellisia huippumenestyjiä. Siitä vuosi 2007 oli hyvä esimerkki.
Vaikka Jukka Pekkalaa voi hyvin kutsua prosessityöläiseksi, on uuden vuoden käynnistyessä silti hyvä katsoa lähitulevaisuuteen ja arvioita alkaneen vuoden 2008 haasteita. Ainakin kunnallisvaalit, monet tärkeät lakialoitteet ja esimerkiksi työyhteisöliikunta ovat agendalla.
Jo kirjattujen lisäksi Jukka Pekkala haluaa nostaa esiin työnimellä Nuorten kampanja 2011 kulkevan hankkeen.
”Ajatuksena on, että tulevaisuudessa meidän kansanliikkeessämme olisi mukana entistä enemmän nuoria – niin tekijöinä, päättäjinä kuin urheilijoinakin. Toivottavasti vuonna 2020 voidaan lukea, kuinka ratkaisevaksi vuosi 2008 osoittautuu tässä suhteessa. Tämä on valtavan iso strateginen kysymys ja on hienoa, että nuoret ovat sitä itse tekemässä!”
Kuntavaalivuosi 2008
Kunnallisvaalit ovat kansalaisten kannalta hyvin suuri mahdollisuus. Kunnat käyttävät vuosittain liikuntaan 550 miljoonaa euroa – reilut viisi kertaa sen, minkä opetusministeriö jakaa urheilulle veikkausvoittovaroista.
”Vaaleissa tulee olemaan yli 40 000 ehdokasta. Heihin tulee vaikuttaa koko valtuustokauden ajan, ei vain ennen vaaleja”, sanoo Jukka Pekkala.
Hän sanoo lokakuun vaalien olevan alkavan rakennemuutoksen vuoksi ehkä tavallista tärkeämpien.
”Paras-hanke on menossa, kuntia ollaan yhdistämässä ja niissä haetaan uusia toimintamalleja. Kun nämä asiat liitetään jo tiedossa olevaan liikunnan ja terveyden yhteyteen, voi vaaleja pitää historiallisina liikuntaliikkeen kannalta.”
Työyhteisöliikunta hanke 2010 pilottihankkeet ovat käynnistyneet.
”Tarkoitus on ymmärtää ja löytää ne mallit, joilla työyhteisöt voisivat tukea työpäivän yhteydessä tapahtuvaa liikuntaa ja saada lisätehoa sekä itse työhön että tekijöiden arkeen.”
Kaikkia edellä mainittuja hankkeita leimaa pitkäkestoisuus, jonka Jukka Pekkala summaa toteamalla, että pitäisi pystyä näkemään 30 vuotta eteenpäin.
Ilmaston muutos
Jukka Pekkala on luontoihminen. Hänen luontopäiväkirjansa linturetkistä ulottuvat neljänkymmenen vuoden taakse. Ne ovat tietenkin myös piirtyneet muistiin ja kertovat karulla tavalla, että jotain on tapahtunut
”Satakielet, sirkkalinnut ja muut yölaulajat, joita esimerkiksi 70-luvulla kuuli aika harvoin, ovat nyt erittäin yleisiä. Ruokaa on enemmän kun ilmat ovat lämmenneet. Eikö siis niillä ihmisillä, jotka maailman menosta päättävät, ole valtuuksia ja halua tehdä nopeampia ja radikaalimpia ratkaisuja, kuin mitä nyt tehdään? Pelkään pahoin, ettei maapallo ole valmis odottamaan enää kovin pitkään.”
Sarkastisesti Jukka Pekkala toteaa, että lintuharrastajan kannalta ilmastonmuutos tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Syyt tämän takana ovat kuitenkin niin pelottavia, ettei iloitseminen ole mahdollista.
Peking
Olympiakisat rajusti muuttuvassa Kiinassa ovat vuoden ykkösurheilutapahtuma. Niitä varjostavat monien mielestä ilmansaasteet, ihmisoikeuskysymykset ja sananvapauden puute, mutta ne ovat myös suuri mahdollisuus.
”Toivon, että kiinalaiselle yhteiskunnalle käy niin kuin kävi Etelä-Korealle Soulin kisojen jälkeen. Siellä avoimuus lisääntyi ja kehitys sai vauhtia. Urheiluihmisenä voin sanoa, että Suomen valtio tekee poliittiset linjaukset ja urheilu noudattaa niitä. Kovin monella urheiluvaikuttajalla ei riittäne kompetenssi pohtia olympiakisoja politiikan kautta.”
Itse kisatapahtumia ja niiden lähetysten arvoa hän nostaa. Ihmiset – Jukan oma äiti hyvänä esimerkkinä – odottavat kisoja ja niiden tuomaa jännitystä. Niistä riittää puhetta paljon ennen ja pitkää kisojen jälkeen.
”Peking tarjoaa urheilun ilotulitusta ja sankaruutta parhaimmillaan. Olympiakisoihin liittyy jokaiselle paljon omia muistoja. Lisäksi on oikeus uskoa, että suomalaiset niissä myös jatkossa kohtuudella menestyvät”, päättää Jukka Pekkala – urheilumies.
Lähde: YLE Urheilun haastattelu, Jouko Vuolle
Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tavoitteena on edistää järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä. Neuvottelukunta seuraa kansalaisjärjestöjen aseman vahvistamiseksi tehdyn periaatepäätöksen toimeenpanoa sekä tekee aloitteita, antaa lausuntoja ja edistää tutkimustoimintaa.
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 1/08, YLE Urheilun haastattelu, Jouko Vuolle, SLU.fi