Odota!

Urheilumenestys on yhtä välttämätöntä kuin koukut hyvässä uistimessa, mutta menestyksen rinnalle kannattaa rakentaa entistä laajempaa kuvaa urheilun arvoista. Odottaminen on hyvä esimerkki urheilun moniarvoisuudesta.

Minulla on odotuksia oman tulevaisuuteni, perheeni, työni, ensi vuosikymmenen, tämän vuoden, viikon, päivän tai hetken osalta. Ainoa varma asia on se, että asiat toteutuvat osin tai kokonaan toisin kuin olen odottanut.

Odottaminen on erilaista. Armeija-aikanani opin odottamaan, koska aina oli kiire jonnekin ja usein homma keskeytyi odottamiseen. Kukaan ei tiennyt miksi, mutta odotettiin kuitenkin. Koulussa opin odottamaan, että se loppuu juuri silloin kun kello soi välitunnille. Hammaslääkärin odotushuoneessa on aivan oma logiikkansa: Toivon, että odotus loppuisi ja toisaalta toivon, että se ei loppuisi. Fluorin tuoksu valmistelee aivojani vastaanottamaan tulevan kärsimyksen. Luonto on opettanut minulle odottamisen hienoimman lajin: odottaja palkitaan aina ja tavalla, jota ei olisi koskaan osannut odottaa. Urheilussa on odottamista. Urheilijan valmistautumisesta kilpailuun on kirjoitettu paljon kirjojakin. Katsojalla on odotuksia. Se kohdistuu tuleviin kisatapahtumiin.

Sanotaan, että hyvää kannattaa odottaa. Odottaminen vaikuttaa aivoihin, aivojen mielentilaan ja vireyteen. On helppo tunnistaa hyvän odotuksen mielihyvän tunne aivoissa. Oma päiväni töissä kulkee paremmin, kun tiedän, että illalla tapahtuu jotain merkittävää. Minulle yksi odottamisen arvoisimmista asioista on jääkiekon MM–kisojen välieräottelu, jossa Suomi on mukana. Tai lentomäen MM–kisat. Tätä listaa voisi jatkaa aika pitkälle, mutta lista sinällään ei ole oleellinen. Oleellista on tunne, joka kehittyy päivän tai muutaman päivän aikana ennen h–hetkeä.

Urheilun kyky tarjota odotettavaa on huima. Jokaiselle – tai lähes jokaiselle jotakin. Media on myös hyvin jyvällä odottamisen tarpeesta. Olympiakisoja ennen media julkaisee xx päivää avajaisiin –tyylisiä juttusarjoja. Niillä vahvistetaan ja maustetaan odottamista.

Voisiko odottamisella olla jotain yhteiskunnallista merkitystä? Toisaalta jos tunnen innostumista odotellessani, eikö se jo riitä? Odottaminen aiheuttaa siis mielihyvää. Ajatellaanpa jos miljoona suomalaista odottaa jotain urheiluun liittyvää päivittäin. Se voi olla omaa liikkumista tai penkkiurheilua. Miljoona innostuneempaa ihmistä päivittäin. Miljoona ja miljoonia positiivisempia viestejä työpaikoilla, kodeissa tai liikenteessä, siksi että ihmisillä on jotain kiinnostavaa ja innostavaa odotettavaa. Tästä ajatuksestahan innostuu: Vuodessa helposti miljardi plusmerkkistä urheilun odotuksesta johtuvaa hetkeä, joiden seurauksena syntyy iloisia ilmeitä, positiivisia viestejä ja ilmapiiriä. Seuraava vaiheeni olisikin se, että ryhtyisin laskemaan tätä kaikkea rahassa. Yksi odotushetki on viiden euron arvoinen…

Odottaminen on hyvä esimerkki urheilun moniarvoisuudesta. Odottaminen ei kuulu urheilun tuttuun ansioluetteloon. Minusta sen pitäisi kuulua - sen ja monen muunkin asian. Urheilu on ihmisten arkipäivää, erilaisilla tavoitteilla ja vivahteilla. Tämän asian oivaltaminen ja sen mukaan toimiminen on paitsi järkevää myös hyödyllistä meille kaikille ja urheilulle itselleen. Urheilumenestys on yhtä välttämätöntä kuin koukut hyvässä uistimessa, mutta menestyksen rinnalle kannattaa rakentaa entistä laajempaa kuvaa urheilun arvoista.

Jukka Pekkala, pääsihteeri, SLU