Vallankahvassa Birgitta Kervinen: Urheilussa on menossa vallan uusjako
 ENGSO:n puheenjohtaja Birgitta Kervinen |
”Urheilun vaikuttavuutta ja valtaa jaetaan uudelleen Euroopassa”, sanoo eurooppalaisten urheilujärjestöjen ENGSO:n puheenjohtaja Birgitta Kervinen. Hän uskoo järjestön olevan jatkossa EU:lle yhä tärkeämpi yhteistyökumppani.
Urheilu etsii asemaansa yhdentyvässä Euroopassa. Viimeisen kolmen vuoden aikana muutokset ovat olleet hyvin suuria. Koko pelikenttä on muuttunut. Enää eivät Euroopan neuvoston 47 jäsenmaan urheiluihmiset kokoonnu kahdesti vuodessa Strasbourgiin, vaan eletään osittaissopimuksen (Partial Agreement) aikaa.
”Tässä osittaissopimuksessa on mukana tällä hetkellä 18 maata. Samaan aikaan EU:n 27 jäsenmaassa on käynnissä hyvin mielenkiintoinen prosessi. Viime vuoden heinäkuussa komissio julkaisi Valkoisen kirjan, jonka yhteistyökumppanien laaja kuuleminen oli lokakuussa ja nyt valmistaudumme Lissabonin sopimuksen tarkasteluun urheilun näkökulmasta”, summaa Birgitta Kervinen.
Samalla hän painottaa, että tällä hetkellä eurooppalaisen urheilun valtaa ja vaikuttavuutta jaetaan uudelleen!
”Tällä hetkellä EU:lla ei ole urheilussa toimivaltaa, mutta jatkossa näin tulee suurella varmuudella olemaan ja se on myös urheiluväen toiveissa, koska silloin urheilu ja liikunta voivat paremmin vaikuttaa EU:n päätöksentekoon.”
Uusi asema mahdollistaisi urheilun rahoituksen ja parantaisi siten liikunnan mahdollisuuksia myös kansallisesti.
ENGSO:n profiili on noussut vuoden aikana
Birgitta Kervisen johtaman ENGSO:n merkitys on kasvanut. Se on EU:lle mieleinen neuvottelukumppani ja osallistui aktiivisesti Valkoisen kirjan valmisteluun.
”Näen todella, että asemamme on vahvistunut. Osallistuimme Valkoisen kirjan valmistelutyöhön yhdessä omien jäsenmaiden ja Euroopan komission eri toimielinten kanssa. Valkoisen kirjan kuulemistilaisuudessa olimme mukana omilla selkeillä prioriteeteilla. Sittemmin yhteydenotot ENGSO:n suuntaan ovat lisääntyneet”, sanoo Birgitta Kervinen ja kiittää arvonnoususta erityisesti kansallisia jäsenjärjestöjä.
ENGSO:a voi hyvinkin kuvata Euroopan SLU:ksi – kattojärjestöksi, johon kuuluu jäseninä urheilujärjestöjä 41:tä maasta.
”Maat, jotka eivät ole edustettuina, ovat joko sosiaalisesti erittäin hankalassa tilanteessa tai niissä eletään uuden prosessin alla, kuten entisissä itäblokin maissa”, kertoo Kervinen.
Hän uskoo, että myös näissä maissa itsenäisten urheiluorganisaatioiden asema vahvistuu, koska urheilulla on kaikkialla kansallisesti suuri rooli. Suomalaisen urheiluliikkeen historia todistaa tämän hyvin.
”Urheilun merkitys hyvinvointiimme on ollut koko väestön aktiviteetin kautta kiistaton. Samaa voi sanoa entisistä neuvostotasavalloista, joista kaikissa urheilun kansallinen merkitys on valtava. Urheilu on Euroopan suurin sosiaalinen liike.”
Persoona tittelin takana
Birgitta Kervinen ei ole ENGSO:n puheenjohtaja sattumalta. Hän on nähnyt järjestökenttää joka suunnalta. Hän sanoo, että kaikki askeleet – jokainen porras on ollut tarpeellinen.
Isän nelivuotiaalle ostamat sukset löysivät ladulle, joka vei kannustavan kansakoulun opettajan luokse. Hän ei tukenut ainoastaan sanoin, vaan antoi myös puuttuvan lantin. Urheilijan polku leveni ohjaajan tieksi Helsingin Jumpan kautta.
Birgitta Kervisen taustajärjestö on TUL. Sen johtotehtävissä hän koki suomalaisen urheilun suuren murroksen ja eheytymisen vuodet sekä SLU:n perustamisen vuonna 1993.
”Pidän kattojärjestön perustamista oman urani kannalta hyvin käänteentekevänä. Yhdentoista vuoden aikana sain olla mukana tekemässä neljää strategiaa. Ne olivat valtavia oppivuosia, joita leimasi jatkuva tuki ja kannustus.”
Vuodet ovat tuottaneet hyvin suuren kansainvälisen ystävä- ja tuttavajoukon – sen tukiryhmän, jota ilman ei kukaan voi nousta johtotehtävään.
”Pieneen Suomeen ei johtotehtäviä ole tarjolla ilman hyvin vahvaa kansainvälistä tukea”, muistuttaa Kervinen.
Ne suuret kysymykset
Terveyden aikapommin ja syrjäytymisen torjunta, tasa-arvokysymykset, antidopingtyö, rasismin vastustaminen, uhkapelin kitkeminen – urheiluliikkeeltä ei puutu haasteita.
ENGSO on linjannut omat tavoitteensa, joita se vahvasti vie eteenpäin. Keskeisimpänä haasteena Birgitta Kervinen pitää terveyttä. Näin ei ole vain Euroopassa – huoli on yleismaailmallinen.
Muut tavoitteet eivät ole sen vähäisempiä.
”Pohjoismaisen vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan perustuvan mallin oikeutuksen puolustaminen on hyvin tärkeää urheiluliikkeen kannalta. Silloin puhutaan urheilun autonomiasta, kansallisen lainsäädännön ja ohjauksen kunnioittamisesta sekä yhteistyöstä kansallisten ja kansainvälisten päätöksentekijöiden kanssa. Euroopassa on menossa perustuslain kaltaisen Lissabonin sopimuksen tarkastelu. Siinä haetaan urheilulle omaa asemaa ja roolia. Se on tietenkin edunvalvontatehtävistä keskeisin.”
Komission haasteet
Urheilun Valkoisen kirjan Pierre de Coubertin -toimintaohjelman 53:men kohdan toteuttaminen on oma haasteensa. Siinä jäsenjärjestöt ovat kansallisesti vahvasti mukana.
”Toivon, että toimintalinjaukset ovat yhteneväisiä ENGSO:sta kansallisesti alaspäin, ja että samaan aikaan jäsenmaat aktiivisesti kertoisivat mitä he pitävät tärkeinä.”
Euroopan parlamentti antaa raportin komissiolle urheilun Valkoisesta kirjasta. Birgitta Kervinen iloitsee erityisesti, että komissio on ottanut ENGSO:n linjaukset vahvasti mukaan urheilun Valkoiseen kirjaan ja sen toimintaohjelmaan. "Nyt pyrimme vaikuttamaan parlamentin raporttiin."
”Aivan oma kysymyksensä tulee olemaan, mistä komissio löytää varat ohjelman toteuttamiseen. Samaan aikaan vahvimmat järjestöt lobbaavat omien etujensa turvaamiseksi. Yllätys ei ole, että nämä ovat niitä järjestöjä, joiden toiminta perustuu suuriin taloudellisiin voittoihin."
Yksinoikeusjärjestelmä on turvattava
Birgitta Kervinen sanoo suoraan ja kiertelemättä, että rahapelien yksinoikeusjärjestelmän turvaaminen on urheilun ydinkysymys.
”Ne varat, jotka kanavoituvat sosiaaliseen, terveydelliseen hyvinvointiin ja liikuntajärjestelmän tukemiseen sekä kansalaisten aktiviteetin lisäämiseen ovat hyvin tärkeitä. Tästä vallitsee ENGSO:n jäsenjärjestöissä konsensus. Meidän linjauksemme ovat siksi hyvin selkeät”, sanoo Kervinen.
Hänen mukaansa asiaan on tullut ENGSO:n näkökulmasta katsottuna mielenkiintoinen lisäpiirre.
”Jäsenmaidemme (41) joukkoon kuuluu muitakin kuin EU-maiden järjestöjä. Niissä koetaan suurta mielenkiintoa hyvin valvottuja, hyviin käytäntöihin perustuvia rahapelejä kohtaan. ENGSO:lla onkin iso rooli Suomen kaltaisten hyvien käytäntöjen levittämisessä.”
Onko harmonisoitu verojärjestelmä löydettävissä
Rahapelimonopolin puolustamisen lisäksi vapaaehtoistyön verovapauden säilyttäminen on iso haaste. Olisi selvitettävä, olisiko löydettävissä sellainen harmonisoitu järjestelmä, joka ottaisi kansalliset erikoispiirteet huomioon. Se on verrattavissa kansalliseen pohdintaan ja vertailuun vapaaehtois- ja yritystoiminnan välillä.
”Samaan aikaan tulee tutkittavaksi millaisia mahdollisuuksia uusi urheilun artikla tuo järjestökenttään, millaisia rahoituskanavia se avaa ja millaista laaja-alaista yhteistyötä yhteiskunnassa voidaan tehdä, jotta päästäisiin ERS rahoituksen piiriin. Itse toivon, että vapaaehtoisjärjestelmän arvo ymmärrettäisiin paremmin - kaikkea kun ei voida mitata rahalla!”
UEFA ja EOC
ENGSO:lla on hyvä keskusteluyhteys EU:n päättäjiin, mutta ainoa toimija se ei todellakaan ole. Esimerkiksi Euroopan jalkapalloliitto UEFA että Euroopan olympiakomiteoiden yhteisö EOC ovat merkittäviä vaikuttajia. Birgitta Kervisen mukaan yhteistyö näiden järjestöjen kanssa on mutkaton.
”ENGSO:n 41:tä jäsenjärjestöstä kaksi kolmesta on olympiakomiteoita. Loput ovat Suomen ja Ruotsin tapaan organisoituneita valtioita. ENGSO:n hallituksessa on kolme kansallisen olympiakomitean pääsihteeriä. Yhteistyösuhteessa EOC:n kanssa ei ole mitään vastakkaista ja puheenjohtajatason henkilösuhteet ovat luontevat.”
Samaa pätee Kervisen mukaan myös yhteistyöhön UEFA:n kanssa. Hän sanoo, että ENGSO:n linjaukset ovat herättäneet muissa järjestöissä, kuten UEFA:ssa, hyvää mielenkiintoa, mutta muistuttaa myös tavoitteiden eroista.
”Yhden suuren lajiliiton edunvalvonta on tietenkin toisentyyppistä kuin ENGSO:n tekemä kansallisten kattojärjestöjen yhteinen edunvalvonta. Aivan samoin kuin SLU:lla on Suomessa laajempi tehtävä, on ENGSO:lla Euroopassa laajempi työsarka kuin vain yhden lajiliiton etujen valvonta”, päättää Birgitta Kervinen.
Lähde: YLE Urheilun haastattelu, Jouko Vuolle
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 2/08, YLE Urheilun haastattelu, Jouko Vuolle, SLU.fi