Yritykset käyttävät henkilöstönsä liikuntaetuun jo noin 300 miljoonaa euroa vuodessa
 |
Viidessä vuodessa liikuntainvestoinnit henkilöä kohti ovat lähes kaksinkertaistuneet 80 eurosta 143 euroon, selviää Kuntoliikuntaliiton uudesta Työpaikkaliikuntabarometristä.
Kuntoliikuntaliiton juuri ilmestyneen barometrin mukaan lähes kaikki yritykset investoivat henkilöstönsä työkykyä ja vireyttä ylläpitävään liikuntaan. Liikunnalle löytyy nyt myös muita tarpeita sillä reilu kolmannes vastaajista nostaa liikunnan myös yrityskuvatekijäksi. Kuntoliikuntaliitto toteutti tutkimuksen jo neljännen kerran alkaen vuodesta 2002.
Tutkimuksen mukaan ei löydy montakaan työpaikkaa, jossa liikuntainvestoinnit vähentyisivät nykyisestä. Panostus etenkin suuremmilla työpaikoilla ja julkisella sektorilla näyttää olevan kasvussa. Viidessä vuodessa liikuntainvestoinnit henkilöä kohti ovat lähes kaksinkertaistuneet 80 eurosta 143 euroon.
Joten yritykset käyttävät henkilöstönsä liikuntaetuun jo noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Barometrin mukaan liikuntainvestointeihin on luvassa kasvua myös tämän vuoden budjeteissa.
Liikuntaetu on noin 200 euroa vuodessa työntekijää kohden. Aiempaa useampi vastanneista yritysjohtajista piti etua riittämättömänä. Liikunta tulisikin verottajan näkökulmasta kokea normaaliksi henkilöstökuluksi ilman erityisiä verotuskäytäntöjä, jotka pohjautuvat vanhentuneeseen käsitykseen, jossa yritysliikunta nähdään henkilöstölle tarjottuna vapaa-aika- ja virkistystoimintana.
Liikuntainvestointien mitattavuuteen vähän keinoja
Tutkimuksen mukaan yritysten liikuntapäätöksistä vastaa yrityksen ylin johto. Johdon rooli tulee tulevaisuudessa jopa korostumaan. Merkillepantavaa on, että muiden kuin johdon rooli tässä päätöksenteossa on vähentynyt lähes olemattomiin.
Yritysjohdon keinot, joilla seurata liikuntainvestoinnin tehoa, kohdistuvuutta ja vaikuttavuutta ovat vain työtarkastukset ja kuntotestit. Muut käytännöt - kuten liikunnan vuosisuunnitelmat ja mitattavat tavoitteet, liikuntaa koskevat muut selvitykset tai liikuntaharrastuksen määrän ja laadun mittaukset - ovat käytössä vain noin viidenneksessä työpaikoista.
Mitä pienempiin yrityksiin mennään sitä vähemmän liikuntainvestointien kohdistavuutta ja vaikuttavuutta seurataan.
Niillä työpaikoilla, joissa liikuntainvestointi on yli 200 euroa/hlö seurataan kohdistettavuutta ja vaikuttavuutta työterveyskäynnein, kuntotestein sekä erilaisia liikuntaa koskevin muin selvityksin ja tilastoin.
Liikunta-aktivoinnista puuttuu kokonainen ammattikunta
Barometriin vastaajat arvioivat, että henkilöstöstä 57 prosenttia osallistuu edes joskus työantajien tukemaan liikuntaan. Säännöllisesti osallistuu alle neljäkymmentä prosenttia. Luvut ovat pysyneet lähes samoina koko barometrihistorian ajan vuodesta 2002-2007.
Yli puolessa suurimmiksi esteiksi työpaikalla liikunnan tukemiseen nähtiin se, että henkilöstö ei ole riittävän kiinnostunut asiasta. Työpaikan taloudellinen tilanne oli esteenä vain 21 prosentilla vastaajista.
Tutkimuksen mukaan, liikuntapassiivisten saavuttaminen on työnantajille haaste, johon henkilöstön liikuntapalvelujen painopiste kahden seuraavan vuoden aikana tulee kohdistumaan.
Näyttääkin siltä, että ilman erityistoimenpiteitä kehitys näyttää ajavan suuntaan, jossa työpaikoilla keskitytään tukemaan enemmän liikuntaa aktiivisesti harrastaviin.
Liikuntapalvelujen laatu näyttää kohentuneen
Työnantajien odotukset kohdistuvat nyt kuntiin, liikuntajärjestöihin ja yksityisiin liikuntaa myyviin yrityksiin. Ja varsinkin niihin, jotka tarjoavat aktivoivia palveluja.
Barometrin mukaan yksityisten liikuntapalveluyritysten palvelujen kysyntä on kasvanut moninkertaiseksi. Liikuntajärjestöjen tarjoamat maksulliset palvelut ovat myös lähes kaksinkertaistuneet neljässä vuodessa.
Näyttää siltä, että tukimuotoja ja palveluja on yrityksissä alettu tarkemmin pohtia ja niitä on viime vuosina karsittu. Myös tähän syynä saattaa olla liikuntapalvelutarjonnan laadun kohentuminen.
Edelleen liikuntapalveluja ostetaan ylivoimaisesti eniten kuntosaleilta ja hieman yli puolet käyttävät uimahallipalveluita.
Työpaikkaliikuntabarometri 2007. Tutkimuksen haastattelut on toteutettu loka-marraskuussa 2007. Tutkimus kerää tietoa työpaikkaliikunnan nykytilasta, tavoista ja käytännöistä. Työpaikkaliikuntabarometri selvittää työpaikkojen johdon ja liikuntavastaavien (150 henkilöä) arvioita siitä, missä määrin työpaikoilla tuetaan henkilöstön liikuntaharrastusta. Toteuttaja TNS Gallup Oy.