Kansainvälisten urheilutapahtumien järjestäminen vaatii laaja-alaista osaamista
 Suomalaiskatsojat loivat tunnelmaa taitoluistelun EM-kisoissa Helsingissä. Kuva: Antero Aaltonen. |
 Sirkku Rainio. |
Pekingin kaikkien aikojen mahtipontisimpien olympialaisten jälkeen pienen pohjoisen valtion lienee turha edes uneksia vastaavanlaisista kansainvälisistä arvokisoista. Pienempiä urheilutapahtumia Suomessa sen sijaan on järjestetty hyvällä menestyksellä aivan viime viikkoinakin. Taitoluistelun EM-kilpailut olivat kuin oppikirjaesimerkki hyvin järjestetystä kansainvälisestä urheilutapahtumasta.
Arvokilpailuiden saaminen Suomeen ei ole ihan yksinkertainen prosessi. ”Joissakin lajeissa kansainvälisiä arvokilpailuja haetaan muutaman liuskan mittaisella kyselykaavakkeella. Toisena ääripäänä on hakukirjasta ja hakuprosessin aikana käytävästä lobbauksesta muodostuva pitkä, useita kuukausia kestävä projekti”, kertoo useiden Suomessa käytyjen arvokisojen järjestämisessä ja hakuprosesseissa mukana ollut Sirkku Rainio.
Rainion mukaan onnistuneen urheilutapahtuman järjestämiseen tarvitaan ”laaja-alaista substanssiosaamista”. Tämä tarkoittaa, että järjestävä organisaatio tuntee kansainvälisten lajiliittojen toiminta- ja päätöksentekokulttuurin ja maamme urheiluelämän rakenteen. Lisäksi on osattava hahmottaa isoja kokonaisuuksia ja löydettävä hakemuksesta ne kohdat, joilla erotutaan muista.
”Kilpailu- ja harjoituspaikat tulee varata hakuvaiheessa ja selvittää niiden vuokrat. Riittävä majoituskapasiteetti on toinen oleellinen asia. Kolmantena on TV-yhtiö, sillä kansainväliset lajiliitot edellyttävät kansainvälisen signaalin tuottamista kisoista”, Rainio listaa käytännönasioita.
Rainio muistuttaa, että päätöksien takana ovat ihmiset. Edes huolella suunniteltu ja toteutettu haku ei itsessään takaa kisojen saamista. Päätöksentekijät on saatava vakuuttuneiksi oman hakemuksen paremmuudesta, minkä takia muista erottuminen jollain osa-alueella on kullanarvoista.
”Konkreettiset osa-alueet, joita aina painotetaan, ovat suorituspaikat, majoituskapasiteetin riittävyys ja hintataso sekä kilpailujen talouteen mahdollisesti liittyvät riskit”, Rainio valottaa.
Tärkeää on myös saada päättäjät uskomaan, että hakija todella haluaa saada kisat oman kaupunkinsa järjestettäviksi. Kisahenki saattaa usein olla ratkaisevana tekijänä. ”Päätöksentekijät on saatava ikään kuin aistimaan lajiliiton, kaupungin, valtiovallan ja suuren yleisön tuki.”
Epäonnistuneestakin hausta voi hyötyä
Rainio on itse ollut mukana muun muassa pohjoismaisten jalkapalloliittojen yhteishankkeessa vuoden 2008 EM-lopputurnauksen saamiseksi Skandinaviaan. Kisat menivät lopulta Sveitsille ja Itävallalle, mutta epäonnistuneestakin hausta voi olla hyötyä.
”Tunnettavuuden lisääntyminen, profiloituminen urheilumyönteiseksi maaksi tai kaupungiksi”, Rainio listaa hakuprosessin hyötyjä. ” Niiden arvoa ei vaan pystytä todentamaan samalla tavoin kuin pystytään laskemaan hakuprosessin kustannukset."
Rainion mielestä Suomesta löytyy hakuosaamista, vaikka monet arvokisat ovatkin menneet sivusuun. Hakuprosessit kaatuvat yleensä kilpailu- tai harjoituspaikkojen vähyyteen, liian pieneen katsomokapasiteettiin, pitkiin etäisyyksiin suorituspaikkojen välillä tai vaikka Alppien puuttumiseen. Myös taloudella on suuri rooli.
”Toisin kuin meillä, tietyt valtiot antavat maittensa lajiliitoille jo hakuvaiheessa rajattomat takuut mahdollisten tappioiden kattamiseksi”, Rainio kertoo. Tämä vääristää kilpailua omalta osaltaan.
Lähivuosina useita kisoja
Tulevina vuosina suomalaisille urheilufaneille on kuitenkin luvassa monia kansainvälisiä kilpailuja. Suomessa järjestetään varmuudella naisten jääkiekon MM-kisat tulevana keväänä ja ensi vuoden miesten salibandyn MM-kisat.
Myös Rainion oma unelma toteutuu, kun Lahdessa järjestetään ensi kesän veteraanien MM-kilpailut. Toiseksi haaveekseen hän mainitsee jonkin Gymnaestradan tapaisen suuria massoja liikuttavan voimistelutapahtuman saamisen Suomen järjestettäväksi. ”Ne ovat loistavia esimerkkejä siitä, että liikunta ei ole sidoksissa vain tiettyyn ikään."
Lisätietoa: Kansainvälisiä urheilutapahtumia Suomessa.
Teksti: Petra Manner