Vallankahvassa Esko Ranto: Liikunta on juuri nyt kunnille erinomainen investointi
 Esko Ranto. |
”Nyt jos koskaan olisikin aika käynnistää kunnissa liikunnan rakentamishankkeita jo ihan elvytysmielessä”, sanoo TUL:n pääsihteeri Esko Ranto, joka 90-luvun laman jälkeisinä vuosina työskenteli myös Helsingin liikuntajohtajana.
Esko Ranto katselee suomalaista urheiluelämää TUL 90-vuotisjuhlavuonna Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevasta toimistosta käsin. Hän on yhtä aikaa innostunut mutta myös mietteliäs.
”Yhteiskunta elää suuressa murroksessa ja liikunnan lisäämiselle on kova tarve. Lasten ja nuorten terveyden tila edellyttää toimenpiteitä. Yhtä aikaa aikuisväestön terveysongelmat ovat iso haaste. Työtä ja tehtävää olisi paljon, mutta riippuu resursseista ja tekijöistä, kuinka paljon saadaan aikaan.”
Valtion vuoden 2009 avustukset liikuntajärjestöille kasvoivat yli 10 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja nyt tarjolla on myös ensi kertaa pilottikokeiluna suoraa seuratukea. Esko Ranto pitää opetusministeriön avustusten kasvua hyvänä ja kiittää eduskunnan urheiluihmisiä onnistuneesta edunvalvontatyöstä.
”Veikkauksen jakosuhdelain muutoksen voimaantulo nopeutetussa järjestyksessä on hyvä asia. Suora seuratuki on myös hyvä mahdollisuus, mutta siihen sisältyy myös uhkia. Kaikkein tärkeintä olisikin, että kunnat edelleen kasvattaisivat seuratoiminnan tukea ja rahoitusta. Valtion seuratuki on vain pisara meressä, joskin tärkeä kokeiluhanke”, summaa Esko Ranto.
Kiristyvän kuntatalouden aikaan liikunta olisikin valveutuneille kuntajohtajille erinomainen investointikohde.
Liikunta kunnille tuottava investointi
”Nyt jos koskaan olisi aika käynnistää kunnissa liikunnan rakentamishankkeita jo ihan elvytysmielessä”, sanoo Esko Ranto, joka 90-luvun laman jälkeisinä vuosina työskenteli Helsingin liikuntajohtajana.
”Teimme tuolloin rajun satsauksen sekä liikuntapaikkarakentamiseen että perusparannuksiin, ja ne tuottivat hyvän tuloksen. Myös kustannukset pysyivät alhaisina. Nyt monessa kunnassa pitäisi tehdä sama juttu.”
Ranto muistuttaa lisäksi, että Helsinki on myös jatkanut hyvää liikuntarakentamisen politiikkaa Anssi Rauramon aikakaudella.
Hän onkin oikeassa, sillä esimerkiksi Töölön Kisahalli, Liikuntamylly ja vaikka Malmin Palloiluhalli osoittavat, että liikuntapaikkojen käyttöaste voi olla todella korkea.
Omaa kotikaupunkiaan Vantaata Ranto kehaisee siitä, että tiukankin talouden aikana se on pitänyt seuratuet ja avustukset hyvällä tasolla, ja huolehtinut esimerkiksi lasten ilmaisista harjoitus- ja salivuoroista.
Esko Ranto sanoo, että myös valtakunnan politiikan tasolla on päättäjillä aito liikunnan edistämisen halu. Kauniit sanat eivät ole vain korulauseita, vaan niiden takana on aito tarve edistää liikuntaa hyvinvoinnin lisääjänä.
Huiput edelleen tärkeä esikuva
Vaikka huippu-urheiluun on pesiytynyt lieveilmiöitä samalla tavoin kuin kaikkeen taloudelliseen toimintaan yhteiskunnassa, ei sitä Esko Rannon mielestä saisi karsinoida. Nuorisourheilu, kuntoliikunta ja huippu-urheilu tulee pitää samassa kokonaisuudessa.
”Niitä täytyy käsitellä sillä tavoin yhteisesti, että niillä on olemassa yhteinen eettinen koodisto, ja että huippu-urheilua toteutetaan tavalla, jossa huippu-urheilijat ovat uskottava esikuva lapsille ja jossain määrin myös kuntoliikkujille. Huippu-urheilu on tärkeä osa liikuntakulttuuria, vaikkei ehkä yhtä tärkeä kuin terveys- ja nuorten liikunta.”
Ranto muistuttaa, että liikunnallinen lahjakkuus on yhtä arvokasta kuin matemaattinen tai musiikillinen. Hän sanoo olleensa jossain määrin kauhistunut ajatuksista, ettei liikunnasta annettaisi koulussa numeroita.
”Minusta lapsella, joka on hyvä liikunnassa, tulee olla oikeus saada siitä tunnustusta samalla tavoin kuin sillä lapsella, joka on hyvä matematiikasta!”
Puolimatkan krouvi
Eduskunnan toimikausi on puolivälissä ja sen alkuvaiheessa iloittiin liikunnan saamisesta mukaan hallitusohjelmaan. Lähes kaikki puolueet kirjasivat liikunnan myös mahdollisena hyvinvoinnin tuottajana puolueohjelmiinsa.
”Realismia kuitenkin on, että yhteiskunnan suuret kysymykset ratkaistaan talous- ja sosiaalipolitiikan puolella ja niiden asioiden tulee olla kunnossa, jos liikuntaa halutaan tehdä. Liikunta voi olla väline niiden tekemisessä, muttei avain”, muistuttaa Esko Ranto.
Hän ei kuitenkaan pidä järkevänä esimerkiksi kuntien sosiaali- ja liikuntalautakuntien yhdistämistä ja kannattaa hajautettuja malleja.
”Kokemus on osoittanut, että on hyvä, että on paljon lautakuntia. Silloin asiantuntemus kohdistuu juuri siihen asiaan, josta ollaan päättämässä, ja lisäksi saadaan enemmän ihmisiä mukaan kunnalliseen päätöksentekoon.”
Lautakuntien määrän alas ajo on Rannon mukaan vähentänyt poliittista aktiivisuutta ja keskittänyt luottamustoimet liian harvoille.
Huippujuoksijasta järjestöjyräksi
Esko Ranto puhuu liikunnasta vakuuttavasti, eikä se ole lainkaan kummallista. Hänen tiensä TUL:n pääsihteeriksi ja merkittäväksi liikunnan sekä politiikan taustavaikuttajaksi on kulkenut monen eri rastin kautta. Värikäs vaellus alkoi omasta urheilu-urasta, joka katkesi selkävaivoihin. SM-tason juoksijasta tuli valmentaja.
Politiikka on kuulunut Esko Rannon elämään lapsuudesta saakka. Hänen isänsä oli työväenyhdistyksen puheenjohtaja ja hän itse toimi koulun teinikunnan puheenjohtajana sekä aktiivina sosialidemokraattisessa nuorisoliitossa.
”Työtehtäväni ovat olleet pääosin urheilun puolella: ensin työskentelyä TUL:n piiritasolla, sitten järjestöpäällikkönä, välillä SLU:ssa ja Helsingin kaupungin liikuntajohtajana ja nyt jälleen järjestön pääsihteerinä.”
Vaihe Helsingin liikuntajohtajana oli mielenkiintoinen ja opetti hallinnollista taitoa, mutta siihen sisältyi myös värikäs olympiakisahaku. Helsingin, Lahden ja Lillehammerin yhteishaun epäonnistuminen ja tappio Torinolle oli arvioinnin paikka, eikä määräaikaisen liikuntajohtajan viran uusiminen tuntunut mielekkäältä, kun samalla oli tullut pyyntö astua jälleen TUL:n leipiin.
Suurten kisojen hakemista ja suurtapahtumien järjestämistä Esko Ranto sellaisenaan pitää tärkeänä.
Suurtapahtumat tärkeitä yhteiskunnalle
”On tärkeää, että urheiluväki järjestää suuria tapahtumia, olivatpa ne sitten kansainvälisiä arvokisoja tai vaikka TUL:n liittojuhlan kaltaisia kymmenien tuhansien ihmisten kansanjuhlia. Myös jo mainittu olympiakisojen hakuprosessi oli mielekäs, vaikka siinä tehtiinkin se virhe, että lähdettiin touhuamaan norjalaisten kanssa – matka Helsingistä Lillehammeriin on todella pitkä.”
Ranto sanoo, että jos Suomi jatkossa hakee kisoja, pitää yhteistyökumppanin löytyä Ruotsista. Tai sitten pitää löytää malli, jos myös Suomessa voidaan järjestää alppilajeja.
Kunta on liikunnan kannalta ehdottomasti ydinyksikkö, joten on syytä selvittää liikuntajärjestöjen kuntayhteistyön avainkysymyksiä, mutta aivan niin helpolla, kuin listalla asioita ei Esko Ranto tällä kerralla päästä. Hän haluaa laajentaa keskustelualaa ja esittää myös selkeän poliittisen kannanoton.
Kuntia kohdellaan huonosti!
”Suurin huoleni koskee kuntien kokonaistilaa ja sanon suoraan, että mielestäni nykyinen hallitus kohtelee kuntia huonosti. Kun vuonna 2010 on odotettavissa yhteisöverotulojen romahdus, tulee kuntatalous olemaan todella tiukoilla, ellei hallitus nopeasti tee korjaavia toimenpiteitä.”
Rannon mukaan liikuntapalvelujen lisäksi monet muutkin palvelut voivat olla 2010 – siis jo ensi vuonna – vaarassa. Toisaalta hän haluaa uskoa kuntien kykyyn arvottaa asioita oikein.
”Taitavan kunnan strategiassa liikunta on tietenkin tärkeällä sijalla. Sen kustannukset ovat vain pieni osa kunnan kokonaiskuluista, joten siitä ei kannata liikaa säästää. Päinvastoin liikuntaan tulisi satsata hyvinvoinnin lisääjänä, kun muuten on vaikeaa.”
Ranto pelkää, että kunnan suuressa myllyssä myös liikunta jauhaantuu mukaan ja juustohöylä nipistää palasen senkin määrärahoista, jos koko kunnalla menee huonosti.
Globaalin talouden karvas oppitunti
Laskusuhdanteen rajuus on päässyt yllättämään kaikki, vaikka niin ei olisi pitänyt käydä, mutta syytkin ovat selvät.
”Elämme nyt globaalin talouden ensimmäistä suurta oppituntia. Sen suurimmat syyt löytyvät Amerikan mantereelta. Yhdysvalloissa hallinto ei ole kahden viimeisen presidenttikauden aikana harjoittanut minkäänlaista finanssipolitiikkaa, joten aika suurista ympyröistä tämä kierre on lähtenyt.”
Ranto alleviivaa, että onneksi Suomi on EU:n ja rahaliiton jäsen. Se on pelastanut kansakunnan kaikkein pahimmalta.
”Kun EU-vaalit ovat tulossa, tulisi kansalaisten muistaa, että olemme onnellisessa asemassa, kun olemme mukana yhteisvaluutassa. Toisessa tapauksessa olisi markkamme nyt sukeltanut ja olisimme isossa lirissä.”
EU-vaalit ovat merkitykselliset myös toisestakin syystä. Tuoreet mielipidemittaukset vahvistavat ajatusta, että irlantilaiset saattavat kansanäänestyksessä hyväksyä Lissabonin sopimuksen ja sitä myötä EU:lle tulisi jollain aikavälillä toimivalta myös urheilusektorille.
Eurooppaan kansalaistoiminnan ymmärrys
”Jos eurooppalaisessa vuoropuhelussa onnistutaan oikein hyvin, saattaa kansalaistoimintaan perustuva liikuntatoiminta tulla paremmin ymmärretyksi EU:n tasolla ja liikunnasta saattaisi tulla hyvinvoinnin tärkeä osa tekijä”, arvioi Esko Ranto.
Hän kuitenkin kehottaa realismiin ja muistuttaa, että jos Lissabonin sopimus astuu voimaan, menisi ainakin 5-6 vuotta, ennen kuin EU:lla olisi minkäänlaista liikuntahallintoa tai –politiikkaa.
”On myös olemassa riski, josta jotkut poliitikot ovat jo varoittaneet, että jos EU rupeaa liikaa ’päsmäröimään’ liikunnan kentällä, saattaa tärkeiden kansallisten ratkaisujen teko vaikeutua. Sille tielle ei pidä lähteä. EU:n tulisikin rohkeasti tukea kansalaisaktiivisuutta ja silloin se voisi merkittävästi edistää liikuntakulttuuria.”
Ranto painottaa urheiluihmisten aktiivisuutta EU-vaaleissa ja äänestämisen tärkeyttä, koska EU on joka tapauksessa suomalaisille entistä tärkeämpi.
”Itse näen, että maanosaamme tulisi kehittää sosiaalisemman Euroopan suuntaan ja sen rakentamisessa kansalaisaktiivisuuden kautta rakennetulla liikunnalla voisi olla merkittävä rooli.”
Vain tarkennuksia yhdistyslakiin
Suomessa on noin 100 000 yhdistystä, joista urheiluseurat muodostavat tärkeän osan. Viime aikoina byrokratia on lisääntynyt ja yhdistyslain uudistaminen sekä esimerkiksi verotus- ja tilintarkastuskysymykset puhuttavat. Ajankohtaisia asioita on paljon – Ranto haluaa aloittaa yhdistyslaista.
”Olisi parasta pitäytyä tietyissä teknisissä tarkennuksissa, jotka koskevat ensisijaisesti eräitä sähköisen päätöksenteon muotoja ja tilintarkastusta. Jos nimittäin lähdetään laajasti uudistamaan yhdistyslain periaatteita, olisi käytävä perusteellinen yhteiskunnallinen keskustelu. Samalla tulisi perustaa parlamentaarinen yhdistyslakikomitea. Näin on aiemminkin toimittu. Pidänkin nyt käytyä uudistusprosessia hiukan ihmeellisenä”, sanoo Esko Ranto.
Verotusta koskevat kysymykset ovat hänen mielestään menossa parempaan suuntaan, koska vuoropuhelu veroviranomaisten kanssa on parantunut.
”Lainsäädäntöön ei välttämättä tarvita muutoksia, mutta ohjeistuksia voisi ehkä selkeyttää ja yksinkertaistaa. Näin varmaan tapahtuukin jo muutamien kuukausien kuluessa.”
Yhdistystoiminta kansan sivistäjänä
Tilintarkastuksen säilyttämistä yleisenä käytäntönä seuroissa Ranto pitää tärkeänä, mutta samalla hän pitää maallikkotarkastajia riittävänä tasona. Niiden tulisi kelvata myös avustusviranomaisille.
”Yhdistykset ovat olleet eräänlaisia kansankorkeakouluja, joissa tavalliset ihmiset ovat oppineet, mitä esimerkiksi tilintarkastus tai puheenjohtajuus tarkoittaa, eikä tätä suurta traditiota tulisi katkaista siksi, että vain ammattitilintarkastajat saisivat Suomessa tarkastaa tilejä, niin kuin toiset tahot haluavat.”
Työyhteisöliikunta 2010 -hanke on mielenkiintoinen projekti, koska siinä ovat edustettuina kaikki yhteiskunnan päättävät tahot. Tällä hetkellä liikunta lisääntyykin kaikkein eniten juuri työyhteisöissä. On tullut uusia kulttuurisetelin kaltaisia verotuen muotoja, jotka mahdollistavat työnantajan suuremman panostuksen.
Pienillä asioilla liikettä työpaikoille
”Kyse on oikeastaan aika yksinkertaisista asioista kuten työmatkaliikunnan edistämisestä, kunnon suihkujen saamisesta työpaikoille, taukoliikuntaan koulutettujen ohjaajien saatavuudesta ja liikuntapäivien lisäämisestä. Hyvin pienillä panostuksilla on saatavissa merkittäviä tuloksia ja kaikkein tärkeintä olisi saada ne kokonaan liikuntaa harrastamattomat mukaan”, arvioi Esko Ranto.
Hanketta hallinnoidaan TUL:n toimistosta käsin ja käynnissä on parhaillaan kahdeksan pilottihanketta ympäri Suomea. Kuluvan vuoden aikana niiden hyvät käytännöt on tarkoitus kerätä kaikkien käyttöön tulevaan tietopankkiin.
90-vuotiaan TUL:n pääsihteeri ei halua ryhtyä visionääriksi, mutta näkee samalla TUL:n roolin myös jatkossa vahvana.
”Yhteiskunnan eläessä suuren murroksen keskellä, ei tulevaisuutta pidä rakentaa yhden vision varaan missään järjestössä. TUL:n asema on sillä tavalla hyvä, että kaikissa tapauksissa järjestöä tulevat tarvitsemaan niin suomalainen yhteiskunta, urheilu kuin työväenliikekin.”
TUL tarpeen myös jatkossa
Ranto summaa, että suomalainen yhteiskunta tarvitsee järjestöä pitämään huolta siitä, että myös kaikkein vähäosaisimmatkin voivat harrastaa urheilua, ja että liikuntapalveluja on tasavertaisesti tarjolla.
”Liikuntaliike tarvitsee meitä huolehtimaan monipuolisesta ja tasa-arvoisesta liikunnasta muuten lajiliittovetoisessa urheilujärjestelmässä. Työväenliike puolestaan tarvitsee jatkossakin organisaatiota, jossa kymmenet tuhannet nuoret ja aikuiset viikoittain liikkuvat.”
Lähde: YLE Urheilun haastattelu, Jouko Vuolle
Kuva: Ismo Alhoniemi