Mitä saa sanoa, mitä julkaista?

Juha Viertola alustamassa aiheesta.

Riemujoukot pohtimassa viestinnän lainsäädäntöä.

Riemujoukoissa vaihdetaan kokemuksia.

Media on usein kiinnostunut kertomaan, kuinka vakava urheilijan vamma on tai erityisesti rikosepäilytilanteessa saamaan tietoja lajiliitoilta. Ongelma on, mitä tietoja julkisuuteen saa antaa ja ennen kaikkea kuka niitä saa antaa.

Urheilun omat säännöt eivät yleensä sisällä säännöksiä salassapidosta tai julkisuudesta eikä myöskään lainsäädäntö anna suoria vastauksia tähän kysymykseen.

”Urheilujärjestöillä ei ole erillistä tiedottamisvelvollisuutta, mikä entisestään lisää pohdintaa mitä voi kertoa”, SLU:n yhteysjohtaja, oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertola sanoi Riemujoukoissa, SLU-yhteisön viestinnästä vastaavien tapaamisessa.

Tiedottamisvelvollisuudesta poikkeuksena ovat antidopingsäännökset, jotka yksityiskohtaisesti määrittävät tiedottamisvelvoitteen.

Salassapidon ja julkisuuden yleisiä periaatteita

Pääsääntöisesti yhdistyksen asiakirjat eivät ole julkisia ja yhdistys voi itse päättää niiden julkistamisesta lainsäädännön puitteissa.

”SLU pyrkii toteuttamaan ja edistämään avoimen hallinnon periaatetta julkaisemalla tiedotteita hallituksen pöytäkirjoista ja myös SLU:n vuosikokoukset ovat medialle pääsääntöisesti avoimia”, kertoo SLU viestintäjohtaja Eila Ruuskanen-Himma.

Julkisuudella on myös tiettyjä lain asettamia rajoituksia, jotka on syytä pitää mielessä yhdistyksen tiedottamisessa. Henkilötietolaki luo pohjan yksityisyyden suojalle ja rikoslaissa säädellään niin henkilötietorikoksesta kuin -rikkomuksesta. Myös sopimusosapuolten liikesalaisuuksien paljastamisesta ovat omat säädöksensä rikoslaissa.

Kurinpitoasioista tai rikosepäilystä tiedottaminen

Erityisesti kurinpitoasiat muodostavat hyvin usein mediaa kiinnostavan uutisointikohteen.

Lähtökohtaisesti poliisi tai syyttäjä tiedottaa rikostutkinnasta, sillä urheilujärjestöt ovat harvoin asianosaisia eli niillä ei ole parempaa tietoa tosiasioista, jolloin tapausta on vaikea kommentoida. Viranomaisilla on tiedottamisessa yleensä etusijalla tutkinnan intressi ja asiakirjat tulevat pääsääntöisesti julkisiksi vasta silloin, kun haastehakemus jätetään tuomioistuimeen.

Kurinpitoasioissa urheilijalla on oikeus oikeudenmukaiseen käsittelyyn.

”Puolustautujan, asian selvittäjän sekä päätöksentekijän roolien tiedostaminen kurinpitoasiassa on ensisijaisen tärkeää”, Juha Viertola painottaa.

Päätöksentekijä ei myöskään voi esittää mielipiteitään keskeneräisen asian sisältökysymyksistä vaarantamatta oikeudenmukaisen käsittelyn periaatetta. Prosessuaalinen tiedottaminen asian etenemisestä ja päätöksenteon aikatauluista on kuitenkin mahdollista ja usein hillitsee median jatkuvia tiedusteluita. Prosessuaalisessa tiedottamisessa kerrotaan miten asia etenee, kuka käsittelee ja päättää sekä missä aikataulussa ratkaisu saadaan.

Viertola ottaa esille myös ”Trial by Media”- uhan, jolloin median suomia mahdollisuuksia väärinkäytetään oman asian edistämiseksi. Esimerkiksi arvokisavalintojen yhteydessä yritetään median keinoin vaikuttaa päättäjiin ja haetaan median kautta yleiselle mielipiteelle tukea.

”Tilanteessa tuodaan esille vain yksipuolinen tieto, jos muita asiaa koskevia tahoja sitoo vaitiolovelvollisuus, kuten doping-asioissa usein on ”, Viertola sanoo.

Henkilötietojen suoja ja tietojen julkaiseminen netissä

Henkilötietojen käsittelyssä yhdistyslain säännökset jäsenrekisteristä sekä henkilötietolaki muodostavat pohjan. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen hallituksen on pidettävä jäsenluetteloa, johon merkitään nimi sekä kotipaikka. Yhdistyksen jäsenellä on oikeus tutustua jäsenrekisterin tietoihin.

”Muiden jäsenrekisteriin kerättävien tietojen on oltava yhdistyksen toiminnan kannalta perusteltuja eivätkä ne saa olla tarpeettomia, virheellisiä, epätäydellisiä tai vanhentuneita”, Viertola korostaa.

Arkaluonteisten tietojen, kuten terveydentilaa koskevien tietojen, käsittely on kielletty. Arkaluonteisten tietojen käsittelyyn vaaditaan aina henkilön nimenomainen suostumus. Esimerkiksi urheilijan loukkaantumisista, ei saa antaa tietoa julkisuuteen ilman urheilijan suostumusta, koska terveydentilaa koskevat tiedot luetaan arkaluontoisten tietojen piiriin.

Jäsentietojen luovuttamiseen on oltava aina hyväksytty peruste. Jäsentietojen myyminen yrityksille sellaisenaan ei ole mahdollista mutta mikäli kyse on jäsenetujen tarjoamisesta yhteistyössä yhdistyksen kanssa, luovuttamiselle on väljemmät perusteet.

Tietojen luovuttamiselle netissä on oltava aina peruste ja julkistamisen on liityttävä henkilön toimeen. Yleensä myös henkilön suostumus on hankittava.

”Hallituksen jäsenten nimien mainitsemiselle yhdistyksen nettisivuilla ei pitäisi olla mitään estettä”, Juha Viertola arvioi.

Lisätietoa:

Antidoping säännöstö
Henkilötietolaki
Rikoslaki
Yhdistyslaki
Tietosuojavaltuutetun kotisivut
Ota oppaaksi tietosuoja
Asiaa tietosuojasta -sarja

SLU-julkaisusarjasta:

Lupa puuttua, lupa välittää
SLU:n kriisiviestintäohjeisto

Julkaisut voi myös tilata Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n Sporttikaupasta sporttikauppa@slu.fi.

Teksti: Terhi Moisio

Viestintävastaavien verkosto - Riemujoukot

SLU ylläpitää SLU-yhteisön viestintävastaavien Riemujoukot-verkostoa. Verkosto kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Tapaamisissa vaihdetaan kokemuksia ja kuulumisia kollegojen kesken, kuullaan tietoiskuja ja luentoja ajankohtaisista aiheista, varaudutaan viestinnän tuleviin haasteisiin ja järjestetään tapaamisia median kanssa. Tapaamisista ilmoitetaan Liikunnan ja Urheilun Maailma -lehdessä ja sähköpostilla.

Ilmoittaudu mukaan Viestinnän Riemujoukot-verkostoon ja saat tiedot yhteisistä tapaamisista myös suoraan sähköpostiisi. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Pauliina Surakka, pauliina.surakka(at)slu.fi.