Meidän Mepit: Anneli Jäätteenmäki

Anneli Jäätteenmäki lähtövalmiina Likkojen Lenkille. Kuva: Jenni Koskimaa

”Kun EU-komissio ottaa kantaa urheilulle tärkeän palveludirektiivin muutostarpeisiin, on tärkeää katsoa, että sanamuodot säilyvät entisellään. Suomen kannalta on tärkeää myös, että rahapelitoiminta säilyy sellaisena kuin se nyt on”, arvioi europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki käynnistyneen parlamenttikauden isoja kysymyksiä maamme urheilulle.

Suomella on vaalikaudella 2009 - 2014 europarlamentissa kolmetoista edustajaa. LUM esittelee heidän mietteitään liikunnasta ja urheilusta kuluvan vuoden aikana tästä numerosta alkavassa haastattelusarjassa ”Meidän Mepit”.

Ensimmäiseksi LUMin arpanoppa heitti esittelyvuoroon varatuomari Anneli Jäätteenmäen, joka valittiin Europarlamenttiin 13.6.2004. Ääniä hän sai tuolloin lähes 150 000. Myös jatkokausi vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa oli selviö: Jäätteenmäki sai kaikista ehdokkaista toiseksi eniten ääniä Timo Soinin jälkeen.

Liikunnan ja urheilun kannalta oli erinomaista, että Anneli Jäätteenmäki otti kopin SLU:n heittämästä vinkistä ja hänen esityksensä, jonka mukaan ”voittoa tuottamaton harrasteurheilu ei kuulu palveludirektiiviin”, hyväksyttiin viitisen vuotta sitten.

Hyvä koppi

”Ensimmäiseen palveludirektiiviin luonnosteltu sanamuoto antoi todella mahdollisuuden sellaiseen tulkintaan, että nuorisotyö sekä liikunta- ja urheilutoiminta olisivat liiketoimintaa ja kuuluisivat sitä kautta verotuksen piiriin. Tämä olisi tietenkin tappanut vapaaehtoistyön sekä lopettanut monien yhdistysten, muun muassa urheiluseurojen toiminnan.”

Palveludirektiivillä pyritään edistämään palveluntarjoajien vapautta sijoittautua toisiin jäsenvaltioihin ja palvelujen vapaata tarjoamista jäsenvaltioiden välillä. Sen tarkoituksena on myös laajentaa palvelujen vastaanottajien saatavilla olevaa valikoimaa ja parantaa sekä kuluttajille että palveluja käyttäville yrityksille tarjottavien palvelujen laatua.

Esityksen arvio urheilusta perustui sellaisen ammattiurheilun logiikkaan, jossa pyrkimyksenä onkin tavoitella suuria voittoja omistajille. Se taas on kovin kaukana siitä vapaaehtoistyöhön pohjaavasta arjesta, jollaisessa esimerkiksi Skandinaviassa ja erityisesti Suomessa eletään.

”Monissa Euroopan maissa nuorten liikuntatoiminta järjestetään erityisesti koulun ja vaikkapa kirkon kautta, joten meidän tapamme toimia ei ole yleisesti tunnettu. Meillä seurojen merkitys lasten liikuttajina on todella merkittävä – oikeastaan ratkaiseva.”

Euroopassa vapaaehtoistyö on useimmissa tapauksissa luonteeltaan enemmän avustusjärjestötoimintaa toisin kuin Suomessa, jossa kansalaistoiminnalla on paljon suurempi rooli.

”Ja koska sen tavoitteena ei todellakaan ole tuottaa voittoa, ei toimintaa myöskään tule verottaa!”

Edelleen hereillä

Anneli Jäätteenmäki kehottaa olemaan tarkkana, jos palveludirektiivin sanamuotoa pyritään muuttamaan ja muistuttaa, että talkootyön verotus on varsinaisesti kansallinen kysymys, josta päättää Suomen eduskunta ja valtiovarainministeriön esityksestä.

”Siinä ei voi vedota palveludirektiiviin, johon on kirjattu, että urheiluseuratoiminta, joka perustuu vapaaehtoisuuteen, jää direktiivin ulkopuolelle.”

Uuden EU-parlamentin toimikausi on käynnistynyt ja vielä ei Anneli Jäätteenmäen mielestä ole noussut esille asioita, joiden vuoksi vahtikoiran olisi murahdettava. Hereillä pitää kuitenkin olla, erityisesti koska palveludirektiivin hyväksymisen yhteydessä päätettiin, että sen toimivuutta tulee tarkastella muutaman vuoden kuluttua.

”Kun komissio ottaa kantaa muutostarpeisiin, on tärkeää katsoa, että sanamuodot säilyvät entisellään. Suomen kannalta on tärkeää myös, että Veikkauksen toimintaedellytykset ja yleensä rahapelitoiminnan yksinoikeusjärjestelmä säilyy sellaisena kuin se nyt on.”

Myös komission tulevaan urheilua koskevaan tiedonantoon tulee tutustua huolellisesti, vaikka yleisesti urheiluohjelmien tulisi säilyä varsin pitkälle kansallisen lainsäädännön piirissä.

”Niihin ei tulisi asettaa juuri mitään yleiseurooppalaisia rajoituksia tai säädöksiä.”

Eurovaikuttamisen logiikka

On siis kansallisia ja yleiseurooppalaisia kysymyksiä ja yhtä lailla myös eri tason vaikuttamista. Näiden eroa voi kuvata vaikka katsomalla, miten käyttäydyttiin palveludirektiivin muutosprosessin yhteydessä.

”Heti alkuun piti kertoa muiden maiden edustajille, millainen meidän urheilu- ja nuorisotoimintamallimme on. Missä sitä tehdään ja kenen toimesta – siis että meillä on 9 000 urheiluseuraa, joiden työ perustuu pääosin vapaaehtoisuuteen. Tärkeintä oli siis saada kollegat ymmärtämään, millaista meidän toimintamme Suomessa on.”

Tässä tilanteessa erona kansalliseen lainsäädäntötyöhön verrattuna on, ettei Suomessa kansanedustajille tarvitse kertoa, mitä vapaaehtoistyö on.

”Suomessa tunnistamme valtion eri osien eroavaisuudet, mutta jo EU:n piirissä emme tiedä, miten asioita on kansallisesti järjestetty ja millaiset ovat olot Euroopan eri kulmilla. Meidän tulee kertoa eroista ja olla valppaina.”

Anneli Jäätteenmäki sanoo, että kovin usein esimerkiksi komission esitykset perustuvat tilaan, joka vallitsee vaikka Hollannissa, Saksassa tai muualla Keski-Euroopassa. Näin oli myös urheilun palveludirektiivikysymyksen yhteydessä

”Monille oli aivan uutta, että urheiluseuran toiminta voi perustua vapaaehtoisuuteen.”

Nöyristelemällä nollatulos

Euroopan tasolla on tärkeää toimia ajoissa, mutta vaikka esitys olisi tullut komissiolta parlamenttiin, täytyy uskaltaa ja osata toimia.

”Jos me huomaamme, että jotain pitää muuttaa, niin sitten pitää toimia. Kovin usein voi olla kysymys juuri tietämättömyydestä. Tarkoitusperät sellaisenaan eivät yleensä ole pahoja. Ikävä kyllä Suomessa ajatellaan liian usein, että kun komission esitys tulee ulos, pitää sitä kiittää tai on EU vastainen. Ei Suomessakaan aina hallituksen esityksiä kiitetä. Hulluja esityksiä pitää aina vastustaa!”

Anneli Jäätteenmäki arvioi, että EU:n mahdollistama yhteistyö eri Euroopan valtioiden välillä on tärkeää ja hän tunnistaa, että urheilullekin EU:n toimivalta on iso mahdollisuus.

Euroopan komissio julkaisee ensi kesänä tiedonannon Lissabonin sopimuksen vaikutuksista urheiluun. Sen odotetaan perustuvan aiemmin laadittuun urheilun valkoiseen kirjaan. SLU:n tavoitteena on urheilun valkoisen kirjan mukaisesti aiempaa parempi tasapaino ammattimaisen urheilun ja mm. terveyden edistämisen, urheilun vapaaehtoisen kansalaistoiminnan ja koulutuksen välillä.

”Pitää kuitenkin olla valppaana ja tehdä sellaista politiikkaa, joka palvelee myös Suomea – rohkeasti, ennakkoluulottomasti eikä lainkaan nöyristellen. Me olemme aivan yhtä tärkeä jäsenmaa kuin vaikkapa Saksa tai Hollanti – ehkä vähän tärkeämpikin”, naurahtaa Jäätteenmäki.