Urheiluseuroilla terveyden edistäminen tavoitteena, ei käytäntönä

Sami Kokko. Kuva: Jorma Tynjälä.

Lasten ja nuorten urheiluseuraharrastusta pidetään yleisesti terveyttä edistävänä. Myös seurat ja lasten vanhemmat korostavat mielellään seuraharrastuksen terveyttä edistävää luonnetta. Sami Kokko tutki väitöstutkimuksessaan ensimmäisenä Suomessa, missä määrin terveyden edistäminen on esillä lasten ja nuorten urheiluseurojen tavoitteissa ja käytännön toiminnassa.

Sami Kokko selvitti lähes sadan seuran terveyden edistämistoimintaa. Mukana oli seuroja jääkiekosta, jalkapallosta, hiihdosta sekä yleisurheilusta.

Vastaajina toimivat seuran toimihenkilöt, valmentajat sekä 14-16 -vuotiaat nuoret. Vaikka terveyden edistäminen näkyi seurojen tavoitteissa kohtalaisen hyvin, vain joka neljäs seura täytti erittäin hyvin terveyttä edistävän seuran kriteerit. Joka kolmannen seuran tavoitteissa terveyden edistäminen näkyi varsin niukasti. Eri lajien välillä ei ollut suuria eroja, mutta seurakohtaiset erot lajien sisällä olivat suuria. Nuoren Suomen sinetin omaavat seurat olivat huomioineet terveyden edistämisen muita paremmin.

Käytännön tasolla parannettavaa

Valmentajat kokivat oman valmennustoimintansa pääosin terveyttä edistäväksi. Nuoret sitä vastoin totesivat terveyden edistämisen olleen selvästi harvemmin esillä. Kun kolme neljästä valmentajasta totesi käyneensä läpi sairaana urheilemisen riskeihin sekä uneen ja lepoon liittyviä asioita nuorten kanssa useita kertoja kauden aikana, vain puolet nuorista oli samaa mieltä.

Päihteisiin liittyvistä asioista valmentajat olivat keskustelleet nuorten kanssa yllättävän harvoin. Puolet nuorista sanoi, ettei heidän valmentajansa ollut keskustellut nuuskasta eikä dopingin käytön ennaltaehkäisystä kertaakaan kauden aikana.

Myös seuroilla on käytännön tasolla parannettavaa. Seurat olivat ohjeistaneet valmentajiaan käymään läpi terveyteen liittyviä asioita vaihtelevasti. Terveyteen liittyviä asioita käsiteltiin hyvin silloin, kun ne liittyivät suoraan harjoitteluun tai kilpailuun, kuten sääntöjen, tuomareiden ja vastustajien kunnioittamiseen. Kun ne liittyivät muuhun seuratoimintaan, kuten yhteisiin ruokailuihin, käsittely oli vähäisempää.

Sami Kokko laati osana väitöstutkimustaan ohjelman lasten ja nuorten seuratoiminnan terveyden edistämisen tueksi. Tutkimuksessa kehitettyjen mittareiden, kuten seuran terveyden edistämisprofiili-indeksin (STEP-indeksi), avulla voidaan varsin luotettavasti ja havainnollisesti selvittää kunkin seuran terveyden edistämisen vahvuudet ja heikkoudet.

STEP-indeksiä voidaan hyödyntää myös seuratoiminnan laadun mittarina esimerkiksi seurojen ja lajiliittojen taloudellisen tuen perusteissa.