Tuore tutkimus arvioi liikunnan kustannusvaikuttavuutta
 |
Sosiaali- ja terveysministeriön tuore julkaisu antaa arviointipohjaa siihen, miten vaikuttaa kustannustehokkaasti keskeisiin kansanterveysongelmiin. Liian vähäisen liikunnan kustannukset terveydenhuollolle voivat olla 200 – 250 miljoonaa euroa vuodessa.
Terveyden edistämisen mahdollisuudet – vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus -raportti sisältää julkaistuun tutkimustietoon perustuvan arvion terveyden edistämisen toimien kustannusvaikuttavuudesta.
Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi tutkimuksen Kansaterveyslaitoksen tutkijaryhmältä.
Huomio kansanterveysongelmien ehkäisyyn
Raportissa käsiteltyjä suomalaisten keskeisiä kansanterveysongelmia ovat sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes, kotitapaturmat ja vapaa-ajan tapaturmat sekä murtumat. Raportin ulkopuolelle jäi muitakin keskeisiä kansanterveysongelmia, kuten masennus.
Raportti tarkastelee toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa riskitekijöihin. Vaikuttavina tekijöinä raportti tarkastelee tupakointia, liikuntaa, painonhallintaa, ravintoa, alkoholin käyttöä sekä luun kestävyyden lisäämisen ja kaatumisten ehkäisyn toimia.
Terveysvalinnat ja elintavat - kuten ravitsemus, liikunta ja päihteiden käyttö - ovat useiden kansantautien merkittäviä syytekijöitä ja aiheuttavat huomattavan osan estettävissä olevasta kuolleisuudesta. Elintavat muovautuvat pitkälti jo varhaislapsuudessa, mutta niiden vaikutus sairastavuuteen näkyy vasta vuosikymmenien päästä.
Väestössä monien kansanterveysongelmien riskiä voidaan todennäköisesti alentaa korkeasti koulutetun väestön riskitasolle, jolloin sairastavuus vähenisi 20–40 prosenttia.
Talousvaikutusten arviointia niukasti
"Tutkimuksia terveyden edistämisen toimista on toistaiseksi vähän, vaikka monilla elintapoihin vaikuttavilla toimilla voidaan saada terveyshyötyjä kohtullisin kustannuksin", erikoistutkija Urpo Kiiskinen Kansanterveyslaitokselta sanoo.
”Uskomme, että raportissa esitetyt tiedot antavat kattavan kuvan terveyden edistämisen toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta - ja tarjoavat luotettavan pohjan terveydenedistämisen strategioiden ennakkoarvioinnille, suunnittelulle ja päätöksenteolle", Kiiskinen sanoo koko tutkimusryhmän puolesta.
"Suomessa ei ole absoluuttista rajaa sille, mikä on kustannustehokasta. Esimerkiksi Englannissa National Institute of Health and Clinical Exellence suosittaa toimenpiteen kustannusvaikuttavuudeksi 30 000 euroa laatupainotteista lisäelinvuotta kohden. Tämä luku otettiin myös raportissa lähtökohdaksi."
Riittämättömän liikunta yhteydessä useisiin tauteihin
Terveyden kannalta riittämättömän liikunnan tiedetään olevan yhteydessä useisiin tauteihin. Eniten tutkimusnäyttöä liikkumattomuuden riskeistä on sydän- ja verisuonitautien kohdalla. Vahva näyttö on myös liikunnan tyypin 2 diabetesta ehkäisevästä vaikutuksesta.
Liikunnan suojaavien ominaisuuksien välittymismekanismit eivät ole kaikilta osin tiedossa, mutta vaikutus välittyy ainakin onnistuneen painonhallinnan, rasvakudoksen vähentymisen, sekä kudosten insuliiniherkkyyden että sokeritasapainon parantumisen kautta.”Jo varsin vähäinenkin painon lasku ruokavalion muutosten ja liikunnan lisääntymisen kautta vaikuttaa aikuistyypin diabeteksen ilmaantumista alentavasti korkean riskin henkilöillä 3–4 vuodessa”, Kiiskinen sanoo.
Suurimmat terveydentilan muutokset on todettu henkilöillä, joiden fyysinen kunto ennen liikunnan aloittamista on ollut huonoin. Alemmassa sosioekonomisessa ryhmässä epäsuotuisat riskitekijät ovat yleisempiä kuin ylemmässä sosioekonomisessa ryhmässä.
Liikkumattomuudella monitasoisia kustannuksia
Fyysisellä aktiivisuudella voidaan ehkäistä useita pitkäaikaissairauksia. Liikunnan vähäisyydestä ja siitä johtuvista taudeista aiheutuvista yhteiskunnallisista kustannuksista on kuitenkin erittäin vähän tutkittua tietoa.
Kanadassa tehdyn tutkimuksen mukaan vähäisestä liikunnasta aiheutui suoria terveydenhuollon kustannuksia 1,7 mrd.€, mikä oli vuonna 1999 noin 2,5 prosenttia Kanadan terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Englannissa arvioitiin tämän olevan luultavasti länsimaissa tyypillinen liikunnan puutteesta johtuva osuus terveydenhuollon menoista. Suomessa tämä 2,5 prosenttia terveydenhuollon menoista olisi 200–250 miljoonaa euroa vuodessa
Terveydenhuollosta neuvo liikuntaan kustannustehokasta
Suomessa on liian vähän tietoa siitä, mitä toimenpiteitä parantamalla saataisiin kannustettua ihmisiä liikkumaan. Perinteisesti liikuntatutkimuksessa on tarkasteltu yksilön käyttäytymiseen vaikuttavia keinoja. Esimerkkinä tästä on henkilökohtaisen liikuntaohjelman laatiminen, jonka avulla yksilö lisää viikoittaista liikunta-aikaansa puolesta tunnista puoleentoista tuntiin.
Henkilökohtaisen liikuntaohjelman laatiminen on todettu vaikuttavaksi keinoksi lisätä fyysistä aktiivisuutta aikuisväestössä. Liikuntamuodot, jotka eivät ole välineriippuvia, kuten kävely, ovat yhteydessä pitkäaikaisiin muutoksiin.
Kustannusvaikuttavuusnäyttö liikunnan lisäämiseen tähtäävien toimien käytöstä terveyden edistämisessä on kuitenkin niukkaa.
"Uuden Seelannin tutkimusten perusteella voidaan silti tehdä esimerkiksi laskelma, että liikuntareseptin käyttö kutakin uutta aktiiviliikkujaa kohden olisi noin 800 euroa. Se on varsin kustannusvaikuttavaa", Kiiskinen sanoo.
”Terveydenhuollossa annettu kehotus ja ohje liikunnan lisäämiseksi näyttävät olevan kustannusvaikuttavin vaihtoehto. Ohjauksen intensiivisyyden lisääntyessä kustannukset kasvavat terveyshyötyjä voimakkaammin heikentäen kustannusvaikuttavuutta”, Kiiskinen arvioi.
Mahdollistavat ratkaisut vaativat lisähuomiota
Uudempi tutkimusintressi suuntautuu liikunnan mahdollistamiseen, kuten uuden pyörätien rakentamiseen. Kaavoituksella, tiedotuskampanjoilla ja yhteisötason liikuntaa edistävillä toimilla näyttö terveyden kannalta riittävän liikunnan aikaansaamisesta on kuitenkin epävarmaa.
”Kevyen liikenteen väylien rakentamisen terveysvaikutuksiin liittyvä taloudellinen tutkimus on vähäistä ja sen siirrettävyys Suomen olosuhteisiin on kyseenalaista”, Kiiskinen harmittelee.
Mahdollistavan toiminnan aikaansaaman liikuntakäyttäytymismuutoksen mittaaminen on epätäsmällistä eikä aina mahdollistakaan. "Arviointiin pitäisi soveltaa toisenlaisia kriteereitä ja menetelmiä kuin lääketieteessä ja terveydenhuollossa perinteisesti on käytetty. Tutkimuskenttä on varsin uusi; uskon, että aikanaan aiheesta saadaan lisää tietoa."
Turvallinen ja viihtyisä ympäristö mahdollistaa päivittäisen liikunnan kaikille ikäryhmille. Liikkumisympäristöön voidaan vaikuttaa kehittämällä yhdyskuntarakennetta ja kaavoitusta terveysliikuntaa suosivaksi.
”Usein elämäntapamuutoksen aikaansaaminen on yksilölle erittäin vaikeaa ilman tukea politiikasta, joka tekee terveellisestä elämäntavasta toteuttamiskelpoisen vaihtoehdon”, Kiiskinen sanoo.
Yhteistyöllä tuloksiin – ei ole klisee
”Vaikka harvojen toimenpiteiden kustannusvaikuttavuus on todennettu Suomen olosuhteissa, voidaan luotettavasti tehdä päätelmät, että opastusta terveyden kannalta riittävään liikunnan harrastamiseen tulisi tarjota halukkaille. Terveydenhuollon ja liikuntatoimen yhteistyötä tulisi aktivoida”, Urpo Kiiskinen sanoo.
Iäkkäiden liikunnassa tulisi tarjota mahdollisuus myös lihasvoimaa ja tasapainoa kehittävään harjoitteluun.
”Yksittäisiin ihmisiin kohdistuvissa toimissa perusterveydenhuollolla on keskeinen asema, mutta toimintaa ja yhteistyömalleja olisi kehitettävä maassamme toimivien lukuisten järjestöjen ja liikuntaseurojen kanssa", Kiiskinen sanoo.
Liikunnan toimenpiteiden kiteytykset
Liikunnan lisääminen
- lyhyt interventio joko terveydenhuoltokäynnin yhteydessä tai kutsusta vapaaehtoisille
- liikuntapaikkojen ja -palvelujen saatavuuden parantaminen yhdistettynä liikunnan terveyshyödyistä tiedottamiseen
- rakennetun ympäristön liikuntaa suosivat muutokset: on vain heikkoa näyttöä kevyen liikenteen väylien terveysliikuntaa lisäävästä vaikutuksesta ja kustannusvaikuttavuudesta (ne kuitenkin lisäävät turvallisuutta).
Painonhallinta
- ravitsemukseen ja liikuntaan perustuvat toimet vaikuttavat painoa alentavasti, toiminta on myös kustannusvaikuttavaa
- ravitsemusneuvonta alentaa painoa ja on kustannusvaikuttavaa elämäntapaohjaus ryhmässä tai lääkärin vastaanotolla alentaa painoa ja ehkäisee tyypin 2 diabetesta ollen korkean diabetesriskin ryhmässä todennäköisesti kustannuksia säästävää
Osteoporoosin ja kaatumisten seurauksena syntyvien murtumien ehkäisy
- sopiva liikunta lisää luuntiheyttä, mutta aiheesta ei ole taloudellista tutkimusta
- tasapaino- ja lihasvoimaharjoitukset vähentävät kaatumisia ja ovat kustannusvaikuttavia yli 80-vuotiailla
Teksti: Eila Ruuskanen-Himma
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 3/08, SLU.fi.