Kari Sjöholm: Liikuntatoimi kestää kuntakentän myllerryksen

"Liikunnan on oltava koko kunnan strateginen valinta", Kari Sjöholm sanoo.

Liikuntatoimen neuvottelupäiviltä.

Liikuntatoimen neuvottelupäivät Jyväskylässä jättivät lohdullisen kuvan liikuntatoimen tilasta. Vaikka kuntakenttä on kovassa myllerryksessä, näyttävät kuntien liikuntatoimet selviävän muuttuvassa ympäristössäkin hyvin.

”Myllerrys on tosiaan melkoinen. Olemme nyt siirtyneet 348 kuntaan Suomessa, eli 1960-luvulta tultaessa noin 200 kuntaa on pudonnut kartalta pois”, muistuttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Kari Sjöholm.

Muutokset eivät rajoitu pelkästään kuntien osalle, myös lääninhallitukset poistuvat ja niiden roolin tilalle tulee uusi järjestelmä, jonka muoto ei kaikilta osin ole vielä selvillä. Vaikka muutos tarkoittaa siirtymistä suurempiin kuntayksiköihin, ei tilanne silti ole hallitsematon.

”Me olemme jo nähneet isoja kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueiden syntymisiä. Näiden kokemusten perusteella liikunta tuntuu selviävän myllerryksessä varsin hyvin. Palveluiden tuotantotapoihin kiinnitetään entistä suurempaa huomiota ja uusia toimintamalleja kehitellään, joista esimerkiksi elämänkaariajattelun kiinnittäminen liikuntapalveluiden tuotantoon on hyvä esimerkki”, konkretisoi Sjöholm.

Muutos pakottaa poikkihallinnollisuuteen

Ilman muuntautumiskykyä ei liikuntasektorikaan kunta-alan muutoksista selviä. ”Tämä muutosprosessi pakottaa poikkihallinnollisuuteen. Voisi sanoa, että liikunta on nyt tullut ulos kaapista. Vallalla on laaja käsitys liikunnasta, joka on osa kuntalaisten arkea. Se ei ole oma erillinen saarekkeensa, vaan linkittyy niin sosiaali- ja terveystoimeen kuin koululaitokseenkin ja moneen muuhun kunnan toimialueeseen”, muistuttaa Kari Sjöholm Kuntaliitosta.

Liikuntatoimen neuvottelupäivien alustuksista Sjöholm havaitsi monta hyvää käytännön tapaa toimia. Kun liikunnan merkitys ja rooli ymmärretään oikealla tavalla laajasti, liikunta löytää paikkansa kunnan palvelurakenteessa jokaista kuntaa parhaiten hyödyttävällä tavalla.

”Keuruun malli siitä kuinka liikunnasta rakennetaan kunnalle brändi ja kuinka sitoutuneita kunnan toimijat tähän olivat, kuulosti oikein hyvältä.” Monessa kunnassa näytetään pohtivan liikuntapalveluiden tilaaja-tuottaja mallin rakennetta ja sitä, kummallako puolella mallia liikuntasektorin tulisi olla.

Kari Sjöholm näkee asian selkeänä. ”Tilaaja-tuottaja malli on vain yksi toimintamalli muiden joukossa. Oleellista siinä järjestelmässä on pitää huoli, että tilaajapuolellakin on riittävästi liikuntaosaamista, että tiedetään mitä tilataan”, kiteyttää Sjöholm.

Positiivista tässä mallissa on myös se, että kustannustietoisuus eri palveluiden hinnasta lisääntyy. Kun asioita liikuntasektorillakin tuotteistetaan, niihin väistämättä tulee hintalappu kylkeen, jolloin kustannustietoisuuden parantumisen myötä myös liikuntapalveluiden talouspuolesta tulee läpinäkyvämpää.

Tutkittu tieto liikunnan tukena

Kun Kari Sjöholmilta kysyy syytä siihen, miksi liikuntasektori näyttää sopeutuvan muuttuvaan kuntarakenteeseen niin hyvin, löytyy vastaus helposti. ”Liikunnasta on olemassa jo pitkältä ajalta tutkittua tietoa. Me pystymme tutkimustiedon avulla osoittamaan liikunnan yhteiskunnallisen merkityksen terveyden edistäjänä ja myös liikunnan talousvaikutuksista löytyy paljon tutkimustietoa. Nämä ovat myös jo aika laajalti tiedostettuja tosiasioita.”

Jatkossakin Sjöholm uskoo liikuntasektorin pärjäävän kunnissa. ”Liikunnan on oltava koko kunnan strateginen valinta.”

Teksti: Henry Järvinen

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 3/09, SLU.fi.