Kiire ja huonot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikentävät työhyvinvointia

Kuva: www.pixoi.com.

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta.

Työn mielekkyys on tutkimusten mukaan vähentynyt ja työntekijöiden psyykkinen jaksaminen on koetuksella. Lisäksi taloudellinen tilanne irtisanomisineen ja lomautuksineen kiristää ilmapiiriä monissa työpaikoissa. Miten työhyvinvointia voidaan edistää ja parantaa? Aihe on esillä kuluvana vuonna, kun urheilujärjestöissä vietetään SLU:n johdolla työhyvinvoinnin teemavuotta.

Tutkimusten mukaan työn mielekkyyden heikkeneminen johtuu työntekijän omien vaikutusmahdollisuuksien pienenemisestä, kiireestä ja kasvaneista aikapaineista. Työntekijöistä lähes 60 prosenttia - julkisella sektorilla jopa kaksi kolmesta - kokee työnsä henkisesti melko tai erittäin rasittavaksi. Mielenterveysongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyyteen, mikä tulee mm. työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspäivärahojen muodossa yhteiskunnalle todella kalliiksi.

Vastuuta sekä esimiehellä että alaisella

Hyvä työhyvinvointi koostuu mm. ihmissuhteista, työyhteisöstä ja johtamistavasta. Tutkimuksissa erityisesti johtaminen ja esimiestaidot koetaan puutteellisiksi. Työhyvinvoinnissa esimiehen vastuulla on taata sellaiset rakenteet, säännöt ja menetelmät, joiden kautta työntekijöiden on turvallista ja selkeää toteuttaa omaa ja organisaation tehtävää. Lisäksi esimiehen tulee taata työntekijöiden oikeudenmukainen ja johdonmukainen kohtelu.

”Työntekijän vastuulla taas on mm. perustehtävän tekeminen, reiluus ja kohteliaisuus, aktiivinen auttaminen ja osallistuminen, huolehtiminen työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä. Niinkin yksinkertainen asia kuin tervehtiminen ja toisten huomioiminen ovat hyvä alku sekä oman että muiden työhyvinvoinnin parantamiseksi”, professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta sanoo.

Johtamisessa ollaan siirtymässä valvovasta johtamisesta työntekijöiden itseohjautuvuuteen ja ns. jaettuun johtajuuteen, mikä on myös omiaan edistämään työhyvinvointia.

Kolme ratkaisumallia ongelmiin

Jos ongelmia ilmenee, niistä voi selvitä monella tavalla. Ihminen voi suunnata huomionsa pois ongelmista, lähtemällä vaikka lenkille. Toinen keino on pyrkiä tulkitsemaan tilanne toisella tavalla, esimerkiksi kieltämällä ongelma tai näkemällä asioista vain positiivinen puoli. Kolmas keino vaikuttaa ongelmiin, on ratkaista ne esimerkiksi nostamalla ”kissa pöydälle” tai hakemalla ongelmiin tukea.

”Kysymys miksi suuntaa menneisyyteen, etsii syyllisiä ja virheitä ja panee tilanteen jumiin, kun taas toivomukset ja ehdotukset siitä miten haluaisi asioiden olevan, lähtevät hakemaan voimavaroja ja keskittyvät ongelman sijaan sen ratkaisemiseen”, Manka muistuttaa.

”Työhyvinvointia koskee samankaltainen ongelma kuin esimerkiksi laihduttamista. Tietoa on, ja ymmärrämme mitä se tarkoittaa ja mitä pitäisi tehdä, mutta jostain syystä tämä ymmärrys ei siirry teoiksi. Tiedon ja käytännön välillä on tulppa, joka estää tiedon siirtymistä käytännön teoiksi. Tähän tulppaan pitää pystyä saamaan särö”, Manka kuvailee.

Vuosi 2009 on SLU-yhteisössä epävirallinen työhyvinvoinnin teemavuosi. Aihe oli esillä 25.2. järjestetyssä Työhyvinvointiseminaarissa ja käsittely jatkuu koko kevään Järjestöjohdon lounastapaamisissa, joihin on vapaa pääsy myös muilla liikuntajärjestöjen työntekijöillä. Tapaamiset järjestetään kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 12-14 SLU-talolla. Lisäksi lokakuussa 13.10. vietetään työhyvinvointipäivää, jolloin luvassa on monenmoista ohjelmaa ja tekemistä. Varaa iltapäivä vapaaksi, lisätietoa päivästä tulee myöhemmin!

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 4/09, SLU.fi.