Rahastot helpottavat urheilijoiden taloushallintoa

Suomessa on kahden tyyppisiä urheilijalle tarkoitettuja rahastoja: valmennus- ja urheilijarahastoja. Valmennusrahasto koskee vain yksilöurheilijoita. Urheilijarahastoa voivat käyttää sekä yksilö- että joukkueurheilijat.

Urheilijan urheilemisesta saamat tulot ja sponsoritulot ovat veronalaista tuloa. Tuloa voidaan kuitenkin jaksottaa ja siten helpottaa urheilijoiden taloushallintoa.

SLU on ollut perustamassa omaa kaikille urheilijoille avointa säätiötä, jonka valtionvarainministeriö on hyväksynyt. Rahaston nimi on Suomen Urheilijoiden Tukisäätiö ja se hoitaa kaikille urheilijoille tarkoitettuja rahastoja. Sen lisäksi muutamat isot lajiliitot ovat perustaneet omia rahastoja (yleisurheilu, hiihto, jalkapallo ja jääkiekko).

Urheilijat voivat itse päättää, minkä rahaston palveluja he käyttävät tai käyttävätkö he niitä lainkaan. Useita rahastoja käyttämällä urheilija ei voi saada itselleen lisäetuja. Urheilija voi halutessaan ottaa kaiken urheilutulonsa heti hallintaansa, mutta tällöin maksajan on toimitettava tuloista ennakonpidätys. Tulot ovat urheilijan verotettavaa tuloa ansaitsemisvuonna.

Urheilutulo

Urheilijat voivat rahastoida kahdentyyppisiä Suomessa ja ulkomailla saatuja urheilutuloja. Rahastoitavia urheilutuloja ovat välittömästi urheilutoiminnasta saadut tulot, kuten palkinnot, starttirahat ja esiintymispalkkiot urheilutapahtumissa, sekä urheilijan, tukijan ja lajiliiton kolmikantasopimuksella saadut sponsoritulot. Muut tulot eivät ole urheilutuloa.

Rahastoitavaa urheilutuloa eivät ole esimerkiksi kaksikantasopimuksen mukaiset sponsoritulot, seurojen ja liittojen valmennustuet. Rahastoitavia tuloja eivät ole myöskään ohjaamisesta ja opettamisesta saadut tulot tai erillisistä mainoskuvauksista saadut esiintymispalkkiot.

Valmennusrahasto

Kun urheilutulot maksetaan valmennusrahastoon, maksajan ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Jos kyseessä on sponsoritulo, rahasta on tehtävä kolmikantasopimus urheilijan, sponsorin ja lajiliiton kesken.

Urheilija voi koska hyvänsä nostaa varoja valmennusrahastosta verokorttia vastaan. Rahasto toimittaa ennakonpidätyksen. Urheilija voi myös nostaa varoja valmennusrahastosta verottomasti hyväksyttäviä lajin valmennus- ja urheilukuluja vastaan, jotka rahaston lisäksi tarkistaa urheilijan lajiliitto. Kulut on osoitettava alkuperäisillä tositteilla.

Urheilija voi kalenterivuoden lopussa jättää enintään 20 000 euroa valmennusrahastoon seuraavien vuosien valmennus- ja urheilukustannuksiin. Jos urheilijan valmennusrahastoon maksetut tulot jäävät kahtena perättäisenä vuonna alle 800 euroa, katsotaan urheilijauran päättyneeksi ja rahastotili on lopetettava.

Urheilijarahasto

Urheilijarahaston käyttö on mahdollinen niin yksilö-, kuin joukkueurheilijoille. Edellytyksenä on kuitenkin, että urheilijan saama urheilutulon bruttomäärä on vähintään 9 600 euroa kalenterivuodessa. Yksilöurheilija saa kalenterivuosittain siirtää verotta urheilijarahastoon enintään 50 prosenttia kuluvan vuoden aikana valmennusrahastoon siirretyistä bruttotuloista. Joukkueurheilijat voivat siirtää verotta urheilijarahastoon 50 prosenttia kalenterivuoden aikana urheilemalla ansaitsemastaan bruttopalkasta. Urheilijarahastoon ei kuitenkaan voi siirtää kalenterivuodessa enempää kuin 100 000 euroa.

Rahat saa nostaa vasta urheilu-uran loputtua. Urheilu-ura päättyy urheilijan ilmoituksesta. Ura katsotaan päättyneeksi myös silloin, kun urheilutulo jää alle 9 600 euroa kahtena peräkkäisenä vuotena. Urheilijarahaston varat tuloutuvat tasaerinä urheilijan oman päätöksen mukaan 2-10 vuoden aikana ensimmäisestä nostosta.

Urheilu-ura päättyy kun kahtena peräkkäisenä kalenterivuotena tuloraja 9600 euroa jää saavuttamatta tai kun urheilija ilmoittaa uransa loppuneen. Mahdolliset rahastotuotot nostetaan valitun vuosimäärän jälkeisenä vuonna. Nostot ovat urheilijan verotettavaa ansiotuloa.

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 4/09, SLU.fi.