Älä tuolitu!

Mitä useammin on istumista katkaisevia taukoja, sitä hoikempi on vyötärö.

Istumisen ja terveyden yhteyksien selvittämiselle on syitä enemmän kuin aiemmin on ymmärrettykään, korostavat professori Ilkka Vuori ja dosentti Raija Laukkanen Liikunta & Tiede -lehdessä.

Tutkijat kirjoittavat, että istumme pääosan päivää jo lapsuudesta alkaen. Istuminen on lähes lepoa vastaava fyysisesti passiivinen olotila. Istuminen on yleistä, runsasta ja jatkuvasti toistuvaa läpi elämän ja sillä on lukuisia vaikutuksia toimintakykyyn ja terveyteen kaikissa ikäryhmissä.

Istuminen lisää painoa

Istuminen on todennäköisesti myös yksi lihavuusepidemian keskeinen syy. Istuessa energiaa kuluu vain yksi-kaksi kertaa levossa makuulla mitattua perusaineenvaihduntaa suurempi määrä. Esimerkiksi television katsominen sohvalla kaukosäädintä käyttäen lisää energiankulutusta vain kahdeksan prosenttia perusaineenvaihduntaa suuremmaksi.

Seisoessa ihmiset eivät yleensä ole paikallaan vaan liikuskelevat verkkaisesti. Eräässä tutkimuksessa mittaukset osoittivat, että normaalipainoiset henkilöt kävelivät toimissaan päivittäin verkkaisesti viitisenkymmentä kertaa lyhyinä jaksoina yhteensä noin 11 kilometriä. Samassa tutkimuksessa lihavat henkilöt kävelivät yhtä monta kertaa, mutta hitaammin ja lyhyempiä matkoja. Heillä kävelyn kokonaisaika kokonaismatka jäi 5,6 kilometriä lyhyemmäksi.

Kahdeksan viikon ”lihotuskuurin” jälkeen normaalipainoisten päivittäinen kävelymatka lyheni 2,2 kilometriä ja lihavien 2,6 kilometriä. Näyttää siltä, että lihavat henkilöt valitsevat useammin istumisen seisomisen ja kävelyn sijaan ja lihominen johtaa seisomisen ja kävelyn vähenemiseen. Tämä käyttäytymistapa näyttää olevan osittain biologisten tekijöiden säätelemää.

Kirjoittajat kiteyttävät, että mitä useammin on istumista katkaisevia taukoja, sitä hoikempi on vyötärö ja sitä paremmat laboratorioarvot saadaan veren rasvoista triglyserideille ja veren sokerille sokerirasituskokeessa.

Vaivoja siitä seuraa

Päivittäinen runsas ja yhtäjaksoinen istuminen on niska- ja hartiavaivojen taustalla jo nuorilla. Niska- hartiavaivoja esiintyi kuuden kuukauden aikana lähes puolella suomalaisista 15-16 -vuotiaista tytöistä ja pojista noin kolmanneksella. Runsas staattinen istuminen, esimerkiksi television katselu, lukeminen ja tietokoneen käyttö, on siis näiden vaivojen itsenäinen vaaratekijä myös lapsilla ja nuorilla.

Istumisen keston ja selkävaivojen välillä on todettu yhteys jo lapsilla ja nuorilla useissa, joskaan ei kaikissa tutkimuksissa. Suomalaisessa tutkimuksessa 15-16 –vuotiaitten tyttöjen alaselän vaivoilla ja niiden takia tapahtuneiden vastaanottokäyntien määrällä oli yhteys istumisajan pituuteen, kun istumista oli yli neljä tuntia päivittäin. Pojilla vastaavaa yhteyttä ei todettu.

Aikuisilla työssä istuminen ei yksinään ole alaselän pitkäaikaisten vaivojen riskitekijä, mutta runsas istuminen kyfoottisessa, kyttyräselkäisessä asennossa saattaa rappeuttaa selän rakenteita. Iäkkäillä runsas istuminen nopeuttaa lihaskadon kehittymistä ja lihasten toimintojen heikkenemistä.

Tarvitaan tutkimusta

Koulu-, työ-, liikenne- ja vapaa-ajan ympäristöt suosivat istumista. Istumisen merkittävä vähentäminen onkin haastava tehtävä. Se edellyttää syvälliseen tutkimukseen perustuvia tietoja istumisen vaikutuksista ja sitä käyttäytymisenä määrittävistä tekijöistä.

Tarvitaan luotettavaan ja syvälliseen tutkimukseen perustuvia tietoja istumisen vaikutuksista ja sitä käyttäytymisenä määrittävistä tekijöistä. Koska istuminen on osa fyysisen aktiivisuuden jatkumoa ja jatkuvasti valittavissa oleva vaihtoehto, on sitä tutkittava osittain kiinteästi fyysiseen aktiivisuuteen liittyvänä liikuntatieteiden alueena.

Liikunta & Tiede -lehdessä kirjoittajat julkaisevat myös lähdeluettelon. Lue lisää.

Kuva: Antero Aaltonen

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 4/09, SLU.fi.