Suomen urheilun Hall of Fame on kunnianosoitus suomalaisen urheilun sankareille

Suomen urheilun Hall of Fame aloittaa toimintansa juhlavasti vuoden 2010 Suomen Urheilugaalassa esittelemällä 30 edesmennyttä suuruutta, joiden nimet ovat piirtyneet pysyvästi suomalaiseen urheilukulttuuriin. Tiedätkö ketkä edesmenneet sankarit saivat tämän kunnianosoituksen?

Esittelemme kolme suomalaisen urheilun edesmennyttä sankaria. Lisää tarinoita löydät Hall of Famen nettisivuilta www.halloffame.fi.

Paavo Nurmi (1897-1973)

Paavo Nurmi on Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin olympiaurheilija.

”Lentävä Suomalainen” oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon kuuluisimpia urheilutähtiä koko maailmassa. Nurmi voitti kolmissa olympiakisoissa vuosina 1920–28 yhteensä yhdeksän kultamitalia. Virallisia maailmanennätyksiä henkilökohtaisilla ulkoratamatkoilla Nurmi juoksi 20, epävirallisia sisärataennätyksiä lähes 30.

Uransa kuuluisimmat sankariteot Nurmi teki vuonna 1924. Hän juoksi kesäkuussa Helsingin Eläintarhan kentällä tunnin sisällä maailmanennätykset 1500 ja 5000 metrillä. Kuukautta myöhemmin Pariisin olympiakisoissa Nurmi voitti kultamitalin kaikissa viidessä kilpailussaan.

Talvella 1925 Nurmi juoksi Pohjois-Amerikan kiertueellaan 55 kilpailua voittaen niistä 51. Nurmen oli määrä kruunata uransa maratonkullalla Los Angelesin olympiakisoissa 1932, mutta ammattilaisuustuomio vei häneltä sen mahdollisuuden.

Sylvi Saimo (1914-2004)

Meloja Sylvi Saimo on ensimmäinen kesälajeissa olympiakultaa voittanut suomalaisnainen.

Ennen nousuaan melojana suomalaisen naisurheilun esikuvaksi karjalaislähtöinen Saimo harrasti hiihtoa, suunnistusta ja yleisurheilua. Melonnan hän löysi lajikseen vasta sotien jälkeen 32-vuotiaana. Ensimmäisissä olympiakisoissaan Lontoossa 1948 Saimo meloi kuudenneksi. Vuoden 1950 MM-kisoissa Kööpenhaminassa hän saavutti enteellisesti kaksi mestaruutta. Helsingin olympiakisojen melonnoissa Taivallahden aalloilla Saimo voitti kotiyleisön riemuksi tiukassa sekuntitaistelussa naisten kajakkiyksiköiden 500 metrin kultaa.

Vuoden naisurheilijaksi kolme kertaa (1948, -50, -52) valittu Saimo siirtyi urheilu-uransa jälkeen politiikkaan. Hän toimi kolme kautta Keskustan kansanedustajana. Saimo hoiti itse maatilansa työt lähes 90-vuotiaaksi saakka.

Veikko Hakulinen (1925-2003)

Hiihtokuningas Veikko Hakulinen oli 1950-luvun Suomen suurin urheilusankari.

Ensimmäisen suurvoittonsa ”Haku-Veikko” otti Oslon talviolympiakisojen 50 kilometrillä 1952 legendaarisella loppuajalla 3.33.33. Hän keräsi kultamitaleita viisistä peräkkäisistä arvokilpailuista: olympiavoittoja tuli vielä Cortinan 30 kilometriltä 1956 sekä Squaw Valleyn viestistä 1960. Henkilökohtaisen maailmanmestaruuden Hakulinen voitti pikamatkalla sekä Falunissa 1954 että kotiyleisön edessä Lahdessa 1958.

Uransa jälkipuoliskolla Hakulinen vaihtoi vielä lajia: hän osallistui Innsbruckin olympiakisoihin 1964 ampumahiihtäjänä, mutta osumatarkkuus ei ollut ylivoimaisen hiihtovauhdin veroista. Hakulinen kantoi Suomen lippua Innsbruckin kisojen avajaisissa. Hänen saavutuksiaan arvostettiin myös neljällä valinnalla Vuoden urheilijaksi.

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 4/10, www.slu.fi.