Pilvilinnoista peruspalveluihin

Liikuntatoimen neuvottelupäivien osallistujia heräteltiin pohtimaan liikuntakulttuurin nykytilaa ja tulevaisuutta. Teijo Pyykkönen kuvasi puheenvuorossaan liikunnan edistämisen linjoja – ja pilvilinnoja.

Valtionhallinnon hyvinvointivastuun hajauttaminen on tehnyt liikuntapolitiikasta vaikeasti ohjattavaa. Valtio on luovuttanut vastuuta liikunnan edistämisestä kunnille, jotka järjestävät liikuntapalveluita sillä tavalla ja siinä laajuudessa, jonka katsovat hyväksi. Liikuntakulttuurin kehittymisura on muokkautunut myös markkinoiden ja kansalaisten kysynnän vaikutuksesta. ”Seurauksena meillä on liikuntapolitiikkaa, jota kukaan ei ole valinnut”, toteaa Liikuntatieteellisen Seuran tutkimus- ja julkaisupäällikkö Teijo Pyykkönen.

Pieni toimiala, iso tehtäväkenttä

Liikuntakulttuuri on laajentunut käsittämään perinteisen kunto-, kilpa- ja huippu-urheilun lisäksi myös arkiliikunnan – ylipäänsä kaiken fyysisen aktiivisuuden. Myös liikunnan kysyntä on kasvanut vauhdilla. Liikuntaa huudetaan avuksi monenlaisiin ongelmiin maahanmuuttajien kotouttamisesta lihavuuskehityksen pysäyttämiseen, ikäihmisten toimintakyvyn säilyttämiseen ja ennen kaikkea: julkisen sektorin talouden tukemiseen.

”Liikunnan tavoitteet ovat nousseet pilviin. Liikuntatoimelle on kertynyt aivan liikaa tehtäviä, joita se ei yksin pysty hoitamaan, oli kuinka hyvä tahansa.” Pyykkösen mukaan liikunta on myyty terveyden rengiksi ja sitä kaupataan kaikille vähänkään kiinnostuneille. ”Liikunta on toki hyväksi terveydelle, mutta onko tässä menty liian pitkälle? Kun terveyden kaltaiset ”etätavoitteet” muokkaavat liikuntakulttuuria, liikunnasta tulee ulkoa ohjattua. Vaarana on, että terveys tappaa liikunnan ja urheilun.”

Urheilu – oikeus vai velvollisuus?

Edistetäänkö liikuntaa ja urheilua sen tuomien hyötyjen perusteella vai kantaako urheilun oma arvo, se että urheilu on hauskaa ja innostaa ihmisiä? Tasapainottelu liikunnan itseisarvon ja välillisten arvojen välillä on jatkuvaa. Nykytila on siitä erikoinen, että totuttuun asetelmaan nähden huippu-urheilun ja terveysliikunnan arvot näyttävät menneet kuperkeikkaa. ”Huippu-urheilutyöryhmä opastaa irrottautumaan hyötyajattelusta ja uskomaan sen sijaan urheilun itseisarvoon, sen hyviin tarinoihin. Kunto- ja terveysliikunnassa hyödyn ja tehokkuuden tavoittelu sen sijaan kasvaa. Liikkua pitää, jotta jaksaa tehdä töitä! Terveyttä edistävästä liikunnasta on tullut kunnon kansalaisen velvollisuus.”

Heimoerot itseisarvoisen urheilun ja liikunnan sekä 2000-luvulta voimistuneen terveys- ja hyötyliikunnan välillä ovat suuret. Ehkä ei enää kannattaisikaan puhua yhdestä liikuntakulttuurista.

Hämärät peruspalvelut

Velvollisuus tai oikeus, liikunta on peruspalvelu, jonka hoitamiseen kunnille myönnetään valtionosuutta. Kunnille osoitetaan kolmannes valtion liikuntabudjetista valtionosuuksien ja rakentamisavustusten muodossa.

Mitä ovat ne peruspalvelut, joita liikuntatoimen pitäisi vähintään tuottaa? Liikuntalain määrittely peruspalveluista on väljä. ”Väljä määrittely on ollut kuntien mieleen. Se tukee kuntien itsehallintotavoitetta.”

Kansallisessa liikuntaohjelmassa ja valtioneuvoston periaatepäätöksessä liikunnan edistämisen linjoista esitettiin tähän täsmennystä. Liikuntalain tarkistuksen luonnokseen tarkennusta ei kuitenkaan saatu. ”Näin ollen kuntien erilaistumiskehitys saa jatkua. Tämä ei sinällään ole vielä ongelma. Kolikon kääntöpuolella on kuitenkin kansalaisten eriarvoisuuden lisääntyminen”.

”On arvioitu, että julkisen sektorin palvelut tavoittavat nykyisellään parhaiten keskiluokan. Varakkaammat voivat hankkia palveluita yksityiseltä sektorilta. Toisaalta vähävaraisten kansalaisten osalta liikunnan harrastamisen kustannukset ovat joiltain osin karanneet käsistä.”

Kansallisen liikuntapolitiikan toteuttamisen ja arvioinnin näkökulmasta Pyykkönen pitää tilannetta hankalana. ”Jos peruspalveluidea ei tarkennu, saattaa valtio joutua arvioimaan uudelleen kuntasuhdettaan.”

Teksti: Karoliina Luoto, kuva: Laura Andersson

SLU:n jäsenjärjestöt saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: Karoliina Luoto, SLU, Liikunnan ja Urheilun Maailma 4/10, www.slu.fi.