Monipuolisuuden ja määrän merkitystä lasten ja nuorten urheiluharrastuksissa ei turhaan korosteta. Se on tärkeää hyvien terveysvaikutusten, tasaisen fyysisen kehityksen ja kestävän tuloskehityksen varmistamiseksi. Innostava ja taitoja rikastuttava harjoittelu lisää motivaatiota ja samalla vahvalle taito- ja kuntopohjalle rakentuva monipuolinen harjoittelu vähentää vammariskiä.
Lapsesta aikuiseksi kasvaminen tapahtuu yksilöllisesti, vaikka yleensä samassa marssijärjestyksessä. Fyysinen kehitys vaatii aikaa sekä sopivia annoksia oikein ajoitettua viritystä. Kasvuspurttia seuraa seesteisempi ajanjakso, jolloin keholla on aikaa sopeutua uuteen olomuotoonsa ja sisäistää opitut taidot.
Nuorella urheilijalla liian suppea-alainen tai kovatehoinen harjoittelu voi johtaa esimerkiksi hermolihasjärjestelmän yksipuoliseen kehittymiseen ja rasitusvammoihin. Lisäksi pitkissä ja vaativissa suorituksissa syntyvä maitohappo palaa hitaasti.
Valmentajan haasteena on seurata jokaisen urheilijan yksilöllistä kehittymistä isossa joukossa ja ohjata nuori kasvuvaiheen mukaiseen harjoitteluun. Etenkin joukkuelajeissa edetään helposti keskiarvojen mukaan ja hyödyntämättä jäävät otolliset herkkyyskaudet, jolloin eri ominaisuudet kehittyvät ja vakiintuvat helpoiten.
Murrosikään ehtineiden nuorten kanssa kannattaisi avoimesti keskustella kasvuspurttien, hormonitoiminnan muutosten ja yksilöllisen harjoitusohjelman sovittamisesta yhteen. Esimerkiksi liian aikaisessa vaiheessa aloitettu raskas voimaharjoittelu voi hyvistä aikeista huolimatta hidastaa urheilijan kehitystä, altistaa tapaturmille tai jopa vaarantaa terveyden.
Vahvalle pohjalle hyvä rakentaa
Liikunnallinen yleistaitavuus alkaa kehittyä jo taaperoikäisestä alkaen. Koululainen on jo taitava liikkuja ja taitojen vakiintuminen jatkuu koko ala-asteiän. Lyhyitä toistoja sisältävä aerobinen kestävyysharjoittelu esimerkiksi leikkien ja pelien muodossa pitäisi kuulua jokaisen lapsen päivittäiseen liikunta-annokseen. Sen sijaan anaerobinen harjoittelu voi alkaa vasta murrosiän jälkeen. Tätä ennen nopeuskestävyyttä voi treenata lyhyillä jaksoilla maitohapottomasti.
Mitä monipuolisempia harjoitteita lapsi tekee, sitä paremmin hän myöhemminkin pystyy omaksumaan uutta: oppimaan eri lajien tekniikoita sekä hallitsemaan kehoaan tasapainoa ja suunnanmuutoksia vaativissa tilanteissa. Hermoston kuormitus edistää myöhemmässä vaiheessa myös voima- ja nopeusominaisuuksien kehittämistä.
Ennen murrosikää voimaharjoittelu toteutetaan lihaskoordinaatioharjoitteina ja tekniikoiden opetteluna kehon omalla painolla tai vain hyvin kevyellä vastuksella. Olennaista on vahvistaa keskivartalon hallintaa, mikä on edellytys kovalle voimaharjoittelulle myöhemmin. Nopeusvoima puolestaan karttuu hyppelyiden ja kuntopalloheittojen avulla. Oikeat harjoitukset varmistavat, että lihashermojärjestelmä kehittyy monipuoliseksi, mikä on tärkeä tekijä myös myöhempien vammojen ennaltaehkäisyssä.
Kasvuspurtti muuttaa harjoittelua
Lajitaitojen vuoro tulee, kun yleistaitavuus on vakiintunut noin 12 ikävuoteen mennessä, mutta monipuolisesta harjoittelusta ei pitäisi silloinkaan tinkiä. Nuoret junioritähdet lunastavat paikkaansa aikuisten sarjoissa harvoin, jos yksipuolinen lajiharjoittelu ei ole tarjonnut mahdollisuutta kehittyä kokonaisvaltaisesti.
Kasvukausien aikana luut saavat reilusti pituutta lyhyessäkin ajassa, mikä tilapäisesti sotkee hermojärjestelmän kyvyn kontrolloida raajojen liikkeitä. Tämä ilmenee kömpelyytenä, mikä saattaa lisätä vammariskiä. Nopea pituuskasvu lisää myös rasitusvammojen mahdollisuutta jaloissa ja selässä. Tällöin vaivoja aiheuttavat liikkeet kannattaa lopettaa muutamaksi kuukaudeksi ja jatkaa harjoituksia, jotka eivät aiheuta kipua.
Lähteet:
Hakkarainen Harri M.: Fyysinen kehitys, biologinen ikä ja fyysinen harjoittelu. Valmentaja 6/2006. Hakkarainen Harri M: Herkkyyskauden, harjoittelun pitkäjänteisyys ja monipuolisuus. Valmentaja 1/2007.
Kaikki lähtee hermostosta
Lasten ja nuorten harjoittelun painopisteenä tulisi olla hermoston kehittäminen, sillä se kehittää valmiuksia myöhemmin tapahtuvalle harjoittelulle, liittyypä se sitten taitoon tai ominaisuuksiin.
Aerobisesti joka päivä
Lasten tulisi liikkua vähintään 15 tuntia viikossa. Päivittäinen aerobisen harjoittelun annos on minimissään puoli tuntia, jolloin sykkeen tulisi nousta noin 110-140. Aerobinen harjoittelu luo pohjan muulle harjoittelulle.
Biologinen ikä
Valmentaja tulisi seurata lasten kehitystä ja sovittaa harjoitukset yksilöllisesti kehitysvaiheen mukaan. Murrosikä alkaa jo ennen näkyvää kasvuspurttia.
Takapakkia kasvuspurtista
Voimakas ja nopea raajojen pituuskasvu saattaa aiheuttaa joksikin aikaa motorista kömpelyyttä, mikä lisää tapaturmien riskiä. Samoin riskit rasitusvammoihin voivat lisääntyä.
Sportti Turva ja Terveys - juttusarjan 1. osa.
Sportti Turva ja Terveys - juttusarjan 2. osa.
Toimintaohjeet vahinkotilanteessa - Plan P
Urheiluvakuuttamisen yhteistyöumppani Pohjola on rakentanut urheilijoiden tarpeisiin kattavan sairaanhoitoverkoston. Päätavoitteena on auttaa pääsyä laadukkaaseen hoitoon ja mahdollistaa nopea paraneminen sekä hoitaa koko korvausprosessi sujuvasti ja asiantuntevasti.
Pohjola myöntää vahingoissa maksusitoumuksia vain sopimuskumppaneille. Maksusitoumus eli suoralaskutuslupa koskee ainoastaan isoja tutkimus- ja toimenpidekustannuksia.
1. Hoitolaitoskumppanit löydät osoitteesta www.pohjola.fi/urheilu
Yhteystieto-linkin kautta voi hakea laitoksen paikkakunnan nimen mukaan.
2. Täytä Urheiluvahinkoilmoitus osoitteessa www.pohjola.fi tai ilmoita vahingosta puhelimitse numerossa 0303 0303 (arkisin klo 8–18).
3. Ota Kela-kortti mukaan hoitolaitokseen mennessäsi. Useimmat hoitolaitokset hakevat sairausvakuutuksen osuuden Kelasta puolestasi. Tällöin Pohjolalle tehtävän korvaushakemuksen liitteeksi riittävät kopiot alkuperäisistä kuiteista. Jos hoitolaitos ei ole hakenut sairausvakuutuksen osuutta Kelasta, sinun tulee hakea se Kelalta ennen kuin teet korvaushakemuksen Pohjolalle.
Tutustu Sporttiturvan tuoteselosteeseen.
LUMissa myös: Terveysohjelma ja -tarkastus vakioksi joka seuraan
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 5/08, SLU.fi.
Mediakortti