Terveysohjelma ja -tarkastus vakioksi joka seuraan
 |
 |
 |
Valmentaja ja lääkäri Harri Hakkarainen puoltaa terveystarkastusten aloittamista suunnitelmallisesti osaksi junioriurheilijoiden valmennusohjelmaa. ”Se antaisi työkalut suunnitteluun. Tavoitteena pitäisi olla, että harjoittelussa otettaisiin paremmin huomioon yksilön kehitysvaiheet”, voittoisia Oulun Kärppiä valmentanut Hakkarainen sanoo.
Urheilijan vuosihuoltoa voisi verrata auton katsastukseen: kun motti on kunnossa ja turvallisuudesta huolehdittu, uskaltaa konetta kuormittaa suuremmitta riskeittä. Nuorten osalta lääkärintarkastus lisäksi tarjoaa tärkeää tietoa urheilijan biologisesta iästä.
”Nuoren urheilijan valmennusohjelma on sovitettava biologiseen ikään. Harjoittelu on erilaista ennen murrosikää, murrosiässä ja sen jälkeen. Vasta murrosiän ohittanut voi siirtyä kohti aikuisharjoittelua”, Harri Hakkarainen selittää.
Oulun Kärpissä kaikki pelaajat junnuista edustusjoukkueeseen käyvät rutiininomaisesti vuosittain lääkärin vastaanotolla. Hakkaraisen mukaan nuoret urheilijat ovat pääsääntöisesti hyväkuntoisia ja terveitä, mutta välillä tarkastuksissa on jäänyt haaviin vakavampiakin ’tyyppivikoja’.
”Ne on pystytty hoitamaan ennen kuin mitään vakavaa on ennättänyt sattua. Sydänfilmi tuo ennen kaikkea turvallisuuden tunnetta ja varmistuksen siitä, että urheilija pystyy turvallisesti jatkamaan harjoittelua. Astmaepäilyissä otetaan esille myös antidopingasiat, sillä useimmat lääkkeet ovat kiellettyjen listalla.”
Kerran vuodessa seura kutsuu junnut vanhempineen infoiltaan, jossa valmentajan kanssa käydään läpi urheilijana elämistä pelkkää harjoittelua ja pelaamista kokonaisvaltaisemmin. Samalla kun puhutaan terveistä elämäntavoista, levosta ja ravinnosta, jaetaan tietoa myös oikeasta harjoittelusta, vammariskeistä ja niiden ennaltaehkäisystä.
”Terveystarkastus on yksi osa seuran terveysohjelmaa. Lääkärintarkastuksilla on pystytty vähentämään rasitusvammoja ja äkillisten tapaturmien, kuten lihasperäisten revähtymien, ehkäisyyn vaikutetaan enemmän terveysohjelman kautta”, Hakkarainen arvioi.
Jo junioritasolla pelaajien motivaatio on korkealla ja tavoitteet välillä liiankin ylhäällä. Nuoren voi olla vaikea pitäytyä treeneistä esimerkiksi flunssan aikana tai rasitusvammoista ei kerrota valmentajalle pelikiellon pelossa. Kovassa paineessa liikunnan ilo katoaa ja nopean menestyksen havittelu yksipuolisen harjoittelun avulla voi kostautua turhina loukkaantumisina, rasitusvammoina ja uupumuksena.
”Kasvun loppuvaiheeseen asti nuorella saisi olla useampia lajeja, mikäli yksi ei tarjoa riittävän monipuolisesti harjoituksia kehittymisen kannalta. Suomen kokoisessa maassa toisiaan täydentävien lajien kannattaisi muutenkin tehdä yhteistyötä, sillä ei täällä riitä lahjakkuuksia joka lajiin. Kaikkien ratkaisujen pitäisi aina tukea ensisijaisesti yksilön terveyttä ja kehittymistä urheilijana pitkällä tähtäyksellä”, Hakkarainen heittää haasteen seuroille.
LUMissa myös: Lasten ja nuorten liikunta - enemmän, moniopuolisemmin, innostavammin.
Kuvan lähde: Oulun Kärpät, juniorit, ikäluokka 1994
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 5/08, SLU.fi.
