Suomalainen sormenjälki jää kansainväliseen urheilukenttään
 |
Suomalaiset urheilujärjestöt pyrkivät aktiivisesti jättämään sormenjälkensä myös liikunta- ja urheiluelämän kansainvälisillä foorumeilla. Tapoja vaikuttamiseen on monia.
Finngerprint-Forum SLU-talolla toi esiin arvovaltaisten alustajien viestien kautta kansainvälisen vaikuttamisen tärkeyttä sekä urheilun uusia eettisiä haasteita.
Avaussanoissaan SLU:n puheenjohtaja Timo Laitinen hauskutti yleisöä: ”Jos 15 vuotta sitten järjestömme puheenjohtaja olisi saanut tällaisen otsikon alustukselleen, siitä olisi tullut todella lyhyt esitys.” Laitiselle annettu aihe oli otsikoitu ”SLU kansainvälisenä vaikuttajana”.
Laitinen osui oikeaan. Kuluneiden vuosien aikana SLU muiden suomalaisten liikuntavaikuttajien ohella ovat onnistuneet jo melko hyvin tavoitteissaan saada edustajia kansainvälisten järjestöjen johtopaikoille sekä urheilujärjestöjen kansainvälisiä kokouksia ja arvokisoja Suomeen. Nyt kerrottavaa jo on.
Eettiset periaatteet kaikille samat
Yksi suomalaista johtajuutta kansainvälisiin järjestöihin vienyt henkilö on ENGSO:n puheenjohtaja Birgitta Kervinen, joka tiedostaa urheilukentän valtavat haasteet.
”Eurooppalaisessa urheilussa on pyramidimalli, jossa ovat ruohonjuuri-, huippu-urheilu- ja ammattilaistaso. Tärkeää on, että pystymme luomaan samat eettiset periaatteet kaikille näille urheilun tasoille. Myös urheilun erityispiirteistä keskustelua pitää saada ulotettua ammattijalkapalloilun ulkopuolellekin”, muistutti Kervinen.
Uusista urheilun haasteista Kervinen luetteli tasavertaisuuden toteutumisen urheiluelämässä, hyvän hallinnon, päätöksenteon avoimuuden ja demokratian toteutumisen. Ongelmiakin eettisten normien rakentamisessa ja valvonnassa on. ”Erityisesti nuorten urheilijoiden asema, vedonlyönnin ongelmat ja liikuntapaikat, etenkin niiden epätasainen jakautuminen sekä urheilun hiilijalanjäljen suuruus”, muistutti Birgitta Kervinen kuulijoita.
Urheiluliikkeen tulee arvioida omaa toimintaansa
Kulttuuriministeri Stefan Wallin toi tilaisuuteen valtiovallan terveiset. Wallin toivoi suomalaisilta urheilujärjestöiltä ja niiden toimijoilta laaja-alaista kansainvälistä vuorovaikutusta niin, että suomalaiset voisivat vaikuttaa kansainvälisen urheilukentän eri tasoilla ja erilaisissa verkostoissa.
”Kansalaisjärjestöjen merkityksen ja kansalaisaktiivisuuden korostaminen on yksi tavoitteistamme. Samoin haluamme vahvistaa ammattimaista osaamista urheilujärjestökentässä myös kansainvälisesti.”
Erityisesti kulttuuriministeri Wallin painotti seurannan ja arvioinnin merkitystä urheiluliikkeen kaikkeen toimintaan. ”Urheiluliikkeen on kyettävä rakentamaan omalle toiminnalleen pysyvä arviointijärjestelmä ja luotettavat indikaattorit. Urheiluliikkeen on jatkuvasti oltava valmis ja kykenevä arvioimaan omaa toimintaansa myös eettisellä tasolla”, muistutti Wallin.
Kulttuuriministeri Stefan Wallin nosti esiin muutamia uusia eettisiä haasteita, joita urheilun kentällä on viime aikoina huolestuttavasti noussut esiin. Sopupelit, korruptio, laiton vedonlyönti, nuorten pelaajien kauppa ja geenimanipulaatio nousivat yksittäisinä esimerkkeinä esiin. Ongelmakenttä on varsin kirjava ja haasteita riittää.
Kumpi on isäntä ja kumpi renki
Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen nosti omassa alustuksessaan havainnollisesti esiin sen maailman, missä kansalliset peliyhtiöt pyrkivät eettisesti kestävällä tavalla rakentamaan urheilujärjestelmää ja minkälaisia uhkia ulkopuolelta tätä pyrkimystä vastaan nousee.
Likipitäen kaikki alustajat muistuttivat kuinka tärkeä urheiluliikkeen yhteinen tavoite on rahapelien yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen laaja-alaisen liikunnan ja urheilun mahdollistajana. Risto Nieminen toi esiin tämän tavoitteen toteuttamisen konkretiaa.
”Kumpi on renki ja kumpi isäntä, raha vai urheilu”, kyseli Nieminen kuulijoilta ja antoi esimerkkejä siitä, kuinka urheilu joutuu rahan edessä taipumaan. ”Esimerkiksi hiihtoon tulleet yhteislähtökilpailut ovat itse urheilulle vieras elementti. Mutta se tekee lajista simppeliä seurattavaa ja palvelee televisioyhtiöitä, jotka tuovat järjestäjille rahaa. Samoin ottelumäärien nousu palloilulajeissa ei palvele urheilua vaan markkinavoimia.”
Risto Nieminen tietää työnsä puolesta vedonlyöntimaailman raadollisuuden ja nurjan puolen. ”Urheilu on kiinnostava kohde rikolliselle rahalle. Järjestetyt ottelut ja rahanpesu ovat vaikeita todistettavia, ellei valvontamekanismia saada kautta koko järjestelmän tiukaksi.”
Nieminen kumosi myös usein kuullun väittämän siitä, kuinka pelitoiminnan vapauttaminen toisi urheilulle lisää rahaa. ”Itävaltalainen peliyhtiö BWin on tehnyt 300 miljoonan euron suuruisesti markkinointiyhteistyötä urheiluseurojen kanssa, mutta tästä rahasta 85 prosenttia on mennyt kolmen suuren eurooppalaisen jalkapalloseuran kanssa tehtävään yhteistyöhön, joten varsinaisesti ei voi sanoa, että koko urheilun kenttä olisi hyötynyt.”
”Samaan aikaan Veikkaus tuloutti valtiolle viime vuonna noin 530 miljoonaa euroa ja Euroopan kansalliset vedonlyöntiyhtiöt tulouttivat pelkästään jalkapallolle noin 600 miljoonaa euroa”, Nieminen havainnollisti.
”Suomalainen sormenjälki urheilussa voisi olla vahva yhteinen eettinen näkemys”, kiteytti Risto Nieminen viestinsä.
Teksti: Henry Järvinen
