Tasavallan presidentti antoi 13.3.2009 eduskunnalle hallituksen esityksen (HE 22/2009) laiksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta. Lain tarkoituksena on säilyttää ammattiurheilun mahdollisuudet kustantaa itse sen ominaispiirteet huomioon ottava ansioperusteinen tapaturma – ja eläketurva.
Urheilijan vakuuttamisvelvollisuutta koskevaa yläikärajaa ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä 38 vuodesta 43 vuoteen. Urheilijan kuntouttamista uuteen ammattiin tehostetaan urheilu-uran päätyttyä tapaturmaan. Korvausaika rajataan viiteen vuoteen tapauksissa, joissa urheilija voidaan kuntouttaa muuhun työhön. Niissä tapauksissa, joissa urheilijaa ei pystytä vammansa vuoksi kuntouttamaan muuhun kohtuullisen toimeentulon antavaan työhön, urheilijalla olisi oikeus pysyvään tapaturmaeläkkeeseen 65 vuoden ikään saakka.
Lisäksi ehdotetaan tapaturmaeläkkeen perusteena käytettävän vuosityöansion määräytymisperusteiden tarkistamista ja vuosityöansiota koskevan yläansiorajan käyttöönottoa. Vuosityöansion ylärajaksi ehdotetaan 80 000 euroa. Pysyvää eläkettä maksettaisiin aina 30 000 euron vuosityöansion mukaan. Vakuuttamisvelvollisuutta ja ansioylärajaa koskevat rajat ja etuudet sidotaan indeksiin. Yksilöurheilijoiden osalta vakuuttaminen muuttuu vapaaehtoiseksi, silloin kun urheilija ei urheile työsuhteessa.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2009.
Lisätietoa:
Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote
Juha Viertola, yhteysjohtaja, SLU, puh. 050 64222.
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 5/09, SLU.fi.
Mediakortti