Väitös: Raskausajan ravinto- ja liikuntatottumuksilla on kauaskantoiset vaikutukset
 Tutkija Tarja Kinnunen vaeltamassa Nepalissa. |
Liikunnan lisääminen ja terveellisempi ravinto nousevat agendalle, puhutaan sitten mistä tahansa väestöryhmästä. Raskaana olevat äidit eivät tee tästä poikkeusta. Sen todistaa Tarja Kinnusen UKK-instituutissa tekemä väitöstutkimus.
”Liiallinen raskauden aikainen painonnousu voi hankaloittaa äidin palautumista entiseen painoonsa synnytyksen jälkeen ja lisätä myöhemmän ylipainon riskiä sekä äidillä että lapsella. Keskimääräinen raskauden aikainen painonnousu suurentui 60-luvulta 80-luvun puoliväliin mennessä 13,2 kilosta 14,3 kiloon, mutta on sen jälkeen pysynyt samalla tasolla. Ei sinänsä ole ihme, että raskauden aikainen painonnousu on suurentunut, jos ihmiset ovat muutenkin lihoneet viime aikoina”, sanoo väitöskirjansa 7. helmikuuta julkaissut Tarja Kinnunen.
UKK-instituutissa tutkittiin, voidaanko äitiys- ja lastenneuvoloissa toteutettavalla tehostetulla elintapaneuvonnalla ehkäistä liiallista painonnousua raskauden aikana ja heti sen jälkeen. Tehostettuun ravitsemus- ja liikuntaneuvontaan osallistuneille ei syntynyt yhtään suuripainoista lasta ja puolet äideistä palautui raskautta edeltävään painoonsa 10 kuukautta synnytyksen jälkeen.
Tärkeässä osassa olivat neuvolakäynnit terveydenhoitajan luona. Keskustelua käytiin painonnoususta, liikunnan määrästä sekä ravinnon laadusta. Kohderyhmänä odottavat äidit olivat hyvin motivoituneita ja suurin osa mukaan lähteneistä jatkoi loppuun saakka.
Jatkossa tutkijaryhmää kiinnostaa painonnousuakin enemmän raskausdiabeteksen tutkimus. Käynnissä olevassa laajemmassa tutkimuksessa tutkitaan, voidaanko liikunta- ja ravitsemusneuvonnan avulla ehkäistä raskausdiabeteksen kehittymistä riskiryhmään kuuluvilla naisilla.
”Nykyisin yli 10 prosenttia odottavista naisista saa raskausdiabeteksen ja se liittyy selkeästi raskautta edeltävään ylipainoon”, muistuttaa Tarja Kinnunen
”Neuvoloissa toteutettavan tutkimuksen liikunta- ja ravitsemusneuvonnassa selvitetään aluksi äidin lähtötilanne, jonka jälkeen tehdään suunnitelma elintapojen muuttamiseksi ja asetetaan konkreettisia tavoitteita. Ne kirjataan äidin reissuvihkoon, josta myös onnistumiset ovat löydettävissä. Raskauden aikaista painonnousua seurataan painonnousukäyrän avulla, josta näkee onko painonnousu ollut suositusten mukaista.”
Englanti - Suomi
Tarja Kinnusella on edessään myös uusia haasteita, sillä hän muuttaa pian kahdeksi vuodeksi Englantiin. Siellä on tarkoitus tehdä samankaltainen tutkimus kuin Suomessa.
”Yritämme saada lihavat raskaana olevat naiset liikkumaan enemmän sekä syömään terveellisemmin. Pyrimme arvioimaan parantaako tämä raskauden kulkua sekä lapsen ja äidin vointia.”
Ennalta voisi arvioida, että näissä kahdessa yhteiskunnassa on paljon samankaltaisuuksia, mutta on myös eroja.
”Itse tutkimuksen toteutustapa tulee olemaan erilainen, koska Englannissa neuvola- ja äitiyshuoltojärjestelmä on erilainen kuin Suomessa. Tutkimukseen tulee luultavimmin mukaan terveysneuvojia, jotka auttavat äitejä prosessin aikana.”
Oikeiden ja tutkimuksilla vahvistettujen mallien leviäminen onkin tärkeää.
”Raskausajan ravitsemuksella ja liikunnalla on varsin kauaskantoisia vaikutuksia sekä äidin että lapsen terveyteen, sillä jos raskausaikana tulee raskausdiabetesta, on äidillä suurempi todennäköisyys sairastua kakkostyypin diabetekseen myöhemmin. Samalla kasvaa myös lapsen diabetesriski.”
Ylipaino kertautuu
Ylipaino-ongelmien osalla analogia on samanlainen: jos niitä ilmenee raskausaikana, on niiden riski iso myös jatkossa.
”Myös perimällä on merkitystä, mutta suuri osa vaikutuksista tulee sitä kautta, minkälaiset olot sikiöllä on kohdussa. Kyse ei siis ole pelkästään geeneistä, vaan raskausajan ympäröivät olosuhteet vaikuttavat sikiön kehitykseen.”
Raskausajan elintapasuositukset eivät oikeastaan poikkea yleisistä suosituksista, kuin joidenkin liikuntalajien ja ravintoaineiden osalta, eikä informaatiosta ole pulaa, siitä neuvolajärjestelmä pitää huolen. Lisäksi esimerkiksi UKK-instituutin internetsivuilta löytyy raskausajan liikuntasuosituksia.
Raskauteen kannattaa kuitenkin valmistautua ja tietyllä tavalla sitä voi verrata vaikkapa pitkäkestoiseen urheilusuoritukseen, johon siihenkään ei voi ryhtyä kylmiltään. Useampia pitkiä matkoja elämänsä aikana juossut Tarja Kinnunen ei pidä edes vertausta maratoniin aivan hulluna.
Raskaus kuin maraton
”Yhtä lailla raskaus menee helpommin ja siitä palautuu paremmin, jos raskaaksi tulessaan on jo valmiiksi hyvässä kunnossa, eikä anna kunnon rapistua odotusaikana. Koko prosessi sujuu varmasti helpommin, jos jaksaa liikkua. Liikunnan osalta jo aiemmin liikkuneiden olisi tärkeää muistaa sekä kestävyyteen että lihaskuntoon vaikuttavat harjoitteet. Jos sen sijaan liikunta ei ole aiemmin juuri kuulunut päivän ohjelmaan, kannattaa ehdottomasti aloittaa varovasti ja vasta vähitellen lisätä liikunnan määrää. Reipas kävely sopii yleensä kaikille”, muistuttaa Tarja Kinnunen.
Raskauteen valmistavat suositeltavat toimet eivät ole ravinnonkaan kannalta monimutkaisia: kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksen tulisi olla puolen kilon luokkaa, leivän laatuun pitäisi kiinnittää huomiota ja hyvälaatuisen rasvan saanti tulisi turvata - kasvisrasvaa leivän päälle ja öljypohjaisia salaattikastikkeita. Vastaavasti kovaa rasvaa sisältäviä tuotteita kannattaa välttää.
Liikunnalla ja oikealla ravinnolla voi pyrkiä ehkäisemään liiallista raskauden aikaista painonnousua, jonka normaalipainoisilla tulisi asettua 11 - 16 kilon väliin. Ylipainoisille suositukset ovat tiukemmat ja alipainoisille vastaavasti suuremmat.
Reivataanko painonnoususuosituksia jatkossa?
”Suositukset saattavat kuitenkin muuttua, sillä ne julkaissut yhdysvaltalainen lääketieteen instituutti on uusimassa niitä ilmeisesti ensi kesään mennessä.”
Odottavia äitejä koskee aivan sama kuin kaikkia väestöryhmiä, eli muutos kannattaa aina. Kovinkin ylipainoisille tai epäterveellisesti eläneille muutos oikeaan suuntaan parantaa aina tilannetta.
Jos kerran odotusaikaa verrataan rankkaan kestävyyssuoritukseen, vaatii siitä palautuminen myös aikaa, eikä sitä helpota lapsen vaatima huomio. Olisikin tärkeää muistaa huolehtia myös itsestään ja lähteä liikkeelle niin pian synnytyksen jälkeen kuin se hyvältä tuntuu. Imetysaikana monipuolisen ravinnon merkitys vielä korostuu ja se on hyvää aikaa saada paino hallintaan.
Oikeat elintavat – nopeampi palautuminen
Tarja Kinnuselle tutkimuksen aikainen prosessi oli palkitseva, koska sen aikana saatiin aikaan muutoksia odottavien äitien elämäntapoihin - jopa muutenkin sangen terveellisesti eläneiden naisten tottumuksiin.
”Koeryhmän äideistä suurempi osa palautui synnytyksen jälkeen lähtöpainoonsa, kuin kontrolliäidit, joilla ravitsemus- tai liikuntaneuvonta oli vähäisempää. Mielenkiintoista on myös, että ensimmäinen raskaus on yleensä painonnousun kannalta hankalin. Silloin suositukset ylittyivät helpommin kuin seuraavissa raskauksissa.”
Liikunnan osalta on toisin, sillä kun kotona on useampia hoidettavia, kasvaa kynnys lähteä itse liikkeelle helposti suureksi.
Elämänkumppanin tuki
Suomessa tehtyä tutkimusta voi pitää edelläkävijänä, mutta asian vaikuttavuutta kuvaa hyvin se, että nyt monessa muussakin maassa ryhdytään vastaaviin tutkimusprojekteihin. Yksi niistä on se, johon Tarja Kinnunen Englannissa osallistuu.
Henkilökohtainen ohjaus on siis tärkeä tekijä. Sen lisäksi elämänkumppanin tuella on suuri merkitys.
”Jaksaminen on vaikeaa, jos puolisoiden elämäntavat ovat kovin erilaisia, eikä isän tukea pidä väheksyä.”
Kaiken kaikkiaan elintapoihin kannattaa aina kiinnittää huomiota, mutta erityisesti viimeistään silloin, kun perheen perustaminen on suunnitteilla. Se on tae helpompaan odotusprosessiin.
LUM
Lisätietoa: www.ukkinstituutti.fi/fi/tiedotteet/965.
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 5/09, SLU.fi.
