Miten muuttaa järjestöjen verotusta?

Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE esittää järjestöjen verotukseen nykyistä selkeämpiä käytäntöjä. Muutosten toteutuminen edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin KANE:n ehdotusten pohjalta.

Kansalaisjärjestöt tuottavat merkittävää osaa yleishyödyllisistä palveluista, joista moni heikompiosainen saa tarvitsemaansa apua ja vertaistukea. Verotuksen karikot uhkaavat nyt arvokasta osaa suomalaisesta yhteiskunnasta.

Onko palveluista saatava tuotto aina verotettavaa tuloa, mikäli yhdistyksen toiminnan tavoitteena ei ole voitonmaksimointi?

KANE:n puheenjohtaja, SLU:n pääsihteeri Jukka Pekkalan mukaan nyt on mietinnän paikka, miten vapaaehtoisjärjestöjen tuloja tulisi kohdella.

”Verotusta joudutaan yhdistysten kohdalla miettimään uudestaan, sillä useimmat verolait ovat peräisin 1970-luvulta. Lainsäädäntö ja sen tulkinta muodostaa jossain määrin uhan monen järjestön toiminnan jatkuvuudelle.”

Pekkalan mukaan peruslogiikka ihmisen hyvinvoinnin turvaamisessa ei ole muuttunut, vaikka järjestöjen toiminta onkin monimutkaistunut viimeisten 30 vuoden kuluessa.

”Meillä on paljon esimerkkejä, joissa verottaja tulkitsee palvelut elinkeinotoiminnaksi ja toisinaan järjestöjen toiminnan kilpailua vääristäväksi tekijäksi markkinoilla.”

Lisää läpinäkyvyyttä

Kansalaisjärjestöjen asemaa kehittävä KANE on selvittänyt järjestöjen verotukseen ja kilpailuasemaan liittyviä ristiriitoja.

Valtioneuvoston helmikuussa 2010 hyväksymän KANE:n esityksen mukaan kilpailuneutraliteetin merkityksestä verotukseen toteutetaan selvitys, jonka pohjalta arvioidaan kansallinen liikkumavara järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseen. Järjestöjen verokohtelun selkeyttämiseksi Verohallitus täsmentää yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta koskevaa ohjeistustaan yhteistyössä KANE:n kanssa. Myös lahjoitusten ja jäsenmaksujen verovähennysoikeuden laajentamista selvitettäisiin vielä tämän vuoden aikana.

Ennakkopäätöksen hakeminen työlästä

KANE on esittänyt, että lainmuutosten ohella syntyisi poliittinen tahtotila yleishyödyllisten yhdistysten palvelutuotannon turvaamisesta. Epäselvissä tapauksissa toivotaan tulkinnan kallistuvan järjestön eduksi.

Jukka Pekkala harmittelee, että erityisesti vapaaehtoisvoimin toimiville yhdistyksille verotuksen ennakkopäätöksen hakeminen on byrokraattista.”Koska ennakoitavuus on hankalaa, joudutaan pelaamaan joko riskin päälle tai varman päälle”, hän sanoo.

Jatkossa järjestöjen verotuksen keskittyminen yhteen verotoimistoon selkiinnyttää tilannetta. Aiemmin jopa saman järjestön eri paikallisyhdistyksiä on voitu kohdella eri puolilla maata eri tavoin.

”Muutosten hakeminen työllistää silti edelleen tarpeettomasti monia kansalaisjärjestöjä”, Pekkala toteaa.

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 5 /10, SLU.fi.