Havaintoja Ruotsista: Isot asiat puhuttavat urheiluväkeä tänä keväänä
 © Euroopan parlamentti |
”Keskustelua käydään nyt rakenteista, pelitoiminnan organisoitumisesta ja urheilun tuen siirtämisestä valtion budjettiin. Leimaavaa maan liikuntaelämälle on kuitenkin, kansalaistoiminnan läpileikkaavuus ja tasa-arvoiset mahdollisuudet liikunnan harrastamiseen", SLU:n kansainvälisten asioiden päällikkö Terhi Heinilä sanoo.
Ruotsalaisen urheiluelämän pohtiminen on oikeastaan mielenkiintoisempaa kuin voisi olettaa. Maa on tavalla tai toisella, ainakin Tukholman osalta, valtaosalle suomalaisista tuttu ja hallintorakenteeltaan Suomen kaltainen - olkoonkin, että maassa edelleen seurataan tarkasti kuningashuoneen tekemisiä. Maan liikuntakentän tarkastelu tarjoaa monia mielenkiintoisia yksityiskohtia.
”Urheilun vahva kansalaistoiminta, joka yltää valtakunnalliselta tasolta aina ruohonjuuritason urheiluseuroihin, on leimaavaa ruotsalaiselle urheiluelämälle. Keskusjärjestö RF:n lanseeraamat teemat, arvot ja kampanjat kulkeutuvat lajiliittojen ja paikallistahojen kautta aina seuroihin saakka ja ne ovat yhteisesti toteutettuja”, sanoo Terhi Heinilä pohtiessaan ruotsalaisen liikuntaelämän ydintä.
Edullista seuratoimintaa
Ruotsissa urheilun taloudellinen tasa-arvo toteutuu kenties paremmin kuin missään muualla Euroopassa. Tasa-arvo toteutuu hyvin myös seuratoiminnassa. Esimerkiksi lasten osallistumiskynnys on asetettu sellaiseksi, että kaikki voivat mennä mukaan. ”Erityisesti tämä näkyy jäsen- ja kausimaksujen tasossa, jotka varsinkin suosituimmissa joukkuelajeissa – ja jopa ratsastuksessa - ovat selkeästi Suomea pienemmät.” Esimerkiksi naisten huippu-urheiluun on panostettu taloudellisesti ja henkilöresursseina - ja tulokset puhuvat puolestaan. Naiset ovat vahvasti toiminnassa mukana ja sukupuolten erilaiset tarpeet on osattu kääntää voimavaraksi.
Varakkaassa Ruotsissa yhteiskunnan satsaukset urheilun infrastruktuurin ovat varsinkin hyvien vuosien aikana olleet hyvin merkittäviä. Seuroilla on käytössään erinomaisia monitoimitiloja. Urheilutilojen yhteyteen on monesti liitetty seurojen toimistotilat. Tätä ihastelee myös Tukholman kupeessa Solnassa jo viidettä vuotta valmentava koripallovalmentaja Pekka Salminen.
Kunnalliset tilat ovat käytännössä aina lasten ja nuorten ryhmille ilmaisia ja se on omiaan alentamaan kynnystä perustaa ryhmiä ja toisaalta liittyä mukaan.
”Seurojen toiminta on yhteiskunnan taholta hyvin voimakkaasti tuettua”, lisää Terhi Heinilä.
Vahva seuratuki
Ruotsissa seuroissa on sangen paljon palkattua henkilökuntaa. Sen on mahdollistanut kuntien taloudellinen tuki, joka yleensä perustuu toimintatuntien ja harrastajien määrään, eli aina tiettyä toimintamäärää vastaan voidaan palkata seuraan yksi työntekijä.
Käytössä on myös ollut eräänlainen suora seuratuki – kädenpuristus – jolla yhteiskunta on kohdentanut miljardi kruunua (noin 100 miljoonaa euroa) paikallistasolle erilaisiin urheilun laaja-alaisuutta ja tasa-arvoa edistäviin projekteihin. Erityisesti Handslaget –ohjelma on kohdistunut lasten ja nuorten ryhmiin, jotka muuten olisivat vaarassa syrjäytyä.
Ruotsalainen urheilumaailma on kantanut vastuunsa maahanmuuttajien kotoutuksessa. Nyt jo kolmannen tai jopa neljännen polven uusruotsalaisista on tullut piriste monelle lajille. Samaa pätee vammaisurheiluun, jossa Ruotsissa on pitkät ja menestyksekkäät perinteet: järjestettiinpä ensimmäiset talviparalympiakisatkin vuonna 1976 Örnskjöldsvikissä, Pohjois-Ruotsissa.
Rahapelien tulevaisuus pohdinnassa
Ruotsissa kansallinen rahapeliyhtiö Svenska Spel on merkittävä urheilun rahoittaja. Nyt maassa on käynnistetty keskustelu rahapelien tulevaisuudesta eli miten pelitoiminta tulisi jatkossa järjestää. Vuoden 2008 lopussa julkistettiin maassa rahapeliselvitys, joka tulee voimaan aikaisintaan vuonna 2010. Se sisältää kolme vaihtoehtoista ehdotusta: nykyinen tilanne jatkuu sellaisenaan, internetpelit avataan uusille toimijoille tai jotkut uudet pelimuodot avataan uusille pelijärjestäjille.
”Lähemmäs kolmannesta ruotsalaisia liikuttavana järjestönä RF on selkeästi nykytilan säilyttämisen kannalla siitäkin huolimatta, että Ruotsissa urheilun rahoituspohja on esimerkiksi Suomea selkeästi leveämpi. RF:llä on kokonsa vuoksi sangen paljon poliittista painoarvoa", Heinilä sanoo.
Urheilun rakennekeskustelu on aktiivista läntisessä naapurimaassamme. RF ja SOK eli Ruotsin olympiakomitea käyvät parhaillaan yhdistymiskeskusteluja. Molempien vuosikokoukset ajoittuvat kevääseen ja aihe on molempien järjestöjen kokousten agendalla. Huomattavaa on, että samat järjestöt ovat jäseniä molemmissa organisaatioissa.Kattojärjestöt yhteen?
”Ruotsalaisten kollegojen käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että erityisesti pienet liitot suhtautuvat yhdistymiseen pelokkaammin, isot uskovat pystyvänsä elämään molempien ratkaisujen kanssa, mutta neuvottelujen lopputulosta ei kukaan halunnut vielä arvuutella”, kertoo Terhi Heinilä.
Ruotsissa urheilusta vastaa valtion tasolla kulttuuriministeriö. Aiemmin urheilu oli organisoitunut vuorotellen eri ministeriöihin. Koska kulttuuriministeriön urheiluyksikkö on ollut vain muutaman hengen osasto, on RF:llä perinteisesti ollut paljon valtiollisia tehtäviä. Esimerkiksi valtion tuen jako jäsenjärjestöille on ollut keskusjärjestö RF:n tehtävänä ja näin on myös jatkossa.
”Hallitus on tuoreessa toukokuussa valtiopäiville menevässä ehdotuksessaan esittänyt, että urheilun tuki liitettäisiin valtion budjettiin. Tällöin vältyttäisiin pelituottojen ennakoimattomuudelta. RF:n autonominen taloudellinen asema säilyisi, mutta muuten linjataan joitain uusia tavoitteita. Esimerkiksi lasten ja nuorten oikeudet liikunnassa YK:n lasten oikeuksien julistuksen pohjalta ovat siinä vahvasti esillä. Jatkossa myös urheilulle tullaan asettamaan selkeitä laadullisia tavoitteita ja mittareita, joilla tuen kohdentumista voidaan arvioida.”
Rahankäytön seurantaan valjastetaan mukaan myös ulkopuolinen tutkimuslaitos, eli valtiovalta näyttäsi ottavan hiukan aiempaa isompaa roolia ja hakee parempia vaikuttavuuden mittareita.
”RF pitää näitä kehitysaskeleita hyvinä. On myös järjestön etu, että rahoituksen käyttö on kriteerien mukaista, laadukasta ja tuloksekasta.”
”Liikunta on itseisarvo”
Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna eräs ruotsalaisen huippu-urheilun erityispiirre on urheilijoiden vahva kansallinen itsetunto – ylpeys ruotsalaisuudesta, joka on vanhan kulttuurin peruja.
Liikuntakulttuuria on myös esiintynyt hyvin kauan varsinkin hovin ja ylempien kansanluokkien keskuudessa. Tietyt liikunnalliset taidot kuten tanssi, miekkailu, metsästys ja ratsastus oli osattava.
”Myös voimakas kunnallinen rakentaminen on vaikuttanut liikuntakulttuurin kehittymiseen. Esimerkiksi kunnalliset golfkentät ja ratsastuskeskukset ovat tästä esimerkkeinä. Kynnys osallistua tämän järjestelyn ansiosta on sopivan alhainen”, Terhi Heinilä pohtii.
Ruotsissa suhtautuminen liikuntaan on itseisarvo päätöksenteossa ja poliittiset päätöksentekijät haluavat olla siinä mukana. Samalla tavoin iloitaan huippu-urheilumenestyksestä, joka on koko kansan yhteinen asia. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuotuinen urheilugaala, joka kerää Globenin täyteen ja on Euroviisujen ohella vuoden katsotuimpia ohjelmia.
EU-puheenjohtajuus lähenee
Ruotsi toimii vuoden 2009 jälkipuoliskon EU:n puheenjohtajamaana, mutta ei aio nostaa urheilua erityisen vahvasti agendalle, koska EU:lla ei ole urheiluun toimivaltaa, ja maassa ollaan näissä asioissa hyvin tarkkoja. Ruotsin kauden prioriteeteiksi saattavat nousta urheilun autonomia- ja kansalaistoimintakysymykset.
”Ruotsalaiset haluavat nähdä meneillään olevan Tshekin kauden tulokset ja vasta sen jälkeen päättää omat teemansa. Selvää on kuitenkin, että urheiluministerien kokousta Ruotsi ei tule järjestämään. Heidän suunnitelmissaan on pitää kokous ainoastaan toimialajohtajatasolla. Se pidetään lokakuun alussa Solnassa.”
Näin ollen virallista EU:n urheiluministerien kokousta ei järjestetä vuonna 2009, koska myöskään Tshekki ei sitä tule järjestämään.
Teksti: LUM
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 6/09, SLU.fi.
Keskeiset sisällöt Ruotsin hallituksen esityksestä urheilun tueksi
|