Työpaikkaliikunnalla tärkeä rooli työuran pidentämisessä

Työpaikkaliikunnan tehokkaalla järjestämisellä on suuri merkitys eläkkeelle jäämisiän nostamista pohdittaessa, sanoo Juha Rehula, Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja ja Suomen Kuntoliikuntaliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Suomessa yritykset voivat tukea henkilöstön liikuntaa verottomasti aina 400 euroon saakka. Hallituksen periaatepäätökseen on kirjattu, että terveysliikunta on vakiinnutettava osaksi yritysten henkilöstöpalveluja. Työpaikkaliikunnan tehokkaalla järjestämisellä on suuri merkitys työuran pidentämisessä.

Työpaikkaliikunnan merkitys näkyy siinä, että Työpaikkaliikunnan hyvät käytännöt - ohjeistus kuuluu toimenpidekokonaisuuteen, joka koostuu työkyvyn edistämisestä, työhyvinvoinnin parantamisesta sekä työuran pidentämisestä alkupäästä ja työllistämisedellytysten parantamisesta koko työuran aikana.

"Yritykset panostavat työpaikkaliikuntaan satoja miljoonia euroja. Yrityksiltä puuttuu tietoa työpaikkaliikunnan tuloksista, jotta liikunta saataisiin järjestettyä siten, että varat tuottaisivat parhaan mahdollisen tuloksen," sanoo Juha Rehula, Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja.

Vaikka yritysten johtajat perustelevat liikuntainvestointia työhyvinvoinnin edistämisellä, eivät työpaikkaliikunnan panostukset kohdistu kohderyhmälle, jolle niistä koituisi eniten hyötyä, vaan tuki kohdentuu jo entuudestaan riittävästi liikkuvien harrastustoiminnan tukemiseen.

"Pidemmällä aikavälillä tällainen kehitys saattaa jopa olla uhka tälle yhteiskunnallisesti tärkeälle hyvinvointirahoitukselle", toteaa Rehula.

Rehula odottaa, että yrityksen työhyvinvoinnista vastaavien tulisi hyödyntää nykyistä paremmin alalle kehitettyjä ja tutkittuja toimintamalleja, jotka ovat jo käytössä alan edelläkävijäyrityksissä.

"Yrityksissä ei osata hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa ja niiden pohjalta laadittuja valmiita ohjeita, esimerkiksi Työpaikkaliikunnan hyviä käytäntöjä", hän sanoo.

Työpaikkaliikuntabarometri 2009

Työpaikkaliikuntabarometrin mukaan yli 80 prosenttia työnantajista tukee henkilöstönsä liikuntaa. Tuki on keskimäärin 173 euroa per henkilö, joten työnantajat investoivat henkilöstönsä liikuntaan vuosittain yhteensä 360 miljoonaa euroa. Valtion liikuntabudjetti 2010 on 128 miljoonaa euroa.

Lähtökohdat työpaikkaliikunnan kehittämiselle yrityksissä näyttäisivät siis olevan kunnossa. Barometri kertoo todellisuudesta kuitenkin aivan toista.

Barometrin mukaan yritysjohdon tärkein peruste työpaikkaliikuntakulujen hyväksymiselle on riittämättömästi liikkuvien työntekijöiden aktivoiminen liikuntaan ja sen tuloksena saavutettavat terveydelliset ja taloudelliset hyödyt.

Käytännössä työpaikkaliikunnan tuki ohjautuu nyt kuitenkin pääasiassa jo entuudestaan riittävästi liikkuvien harrastustoiminnan tukemiseen.

"Jo käytettävissä olevia johtamisvälineitä, suunnitelmallisuutta ja alalta koottuja hyviä käytäntöjä ei hyödynnetä vaan työpaikkaliikunnan panosten suuntaamista ohjaavat aktiivisimmin liikkuvien mieltymykset," sanoo Rehula.

"Terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien aktivointi on minimissään, toiminnan vaikuttavuutta ei käytännössä seurata ja yrityksen järjestämät liikuntapalvelut on ulkoistettu siten, että työnantajan rahoittama liikunta ei tue henkilöstön yhteenkuuluvuutta", hän perustelee.

Kuntoliikuntaliiton työpaikkaliikunnan barometriin täältä.

SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 6 /10, SLU.fi.